Tekijät kertovat: Millaisilla kannustimilla rakennetaan tulevaisuuden metsiä?
Miten metsänomistajia kannustetaan tekemään päätöksiä, jotka tukevat sekä kannattavaa metsätaloutta että yhteiskunnan muuttuvia tavoitteita? Entä millaisia kannustinjärjestelmiä tarvitaan tulevaisuudessa, kun metsiltä odotetaan yhä enemmän niin puuntuotantoa, hiilensidontaa kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamista? Pellervon taloustutkimus PTT:n hankkeessa tarkastellaan nykyisten kannustinjärjestelmien toimivuutta ja etsitään suuntaviivoja niiden kehittämiseen kohti vuotta 2050.
Annetaan tekijöiden kertoa lisää.
Mistä hankkeessanne on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?
Hankkeessa selvitämme, miten metsätalouden nykyiset taloudelliset kannustimet toimivat ja miten kannustinjärjestelmää olisi syytä kehittää tulevaisuutta varten. Tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi kokonaiskuva siitä, millaisilla kannustimilla metsien hoitoa ja käyttöä kannattaa tukea vuoteen 2035 ja edelleen vuoteen 2050 saakka.
Aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä Suomen ja suomalaisen metsätalouden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Metsiin kohdistuu samaan aikaan monenlaisia ja osin ristiriitaisiakin odotuksia. Metsien pitäisi tuottaa puuta teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin, sitoa hiiltä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tarjota virkistysmahdollisuuksia ja tuottaa toimeentuloa metsänomistajille. Samalla esimerkiksi ilmasto- ja luontopolitiikka, EU sääntely, metsäteollisuuden tarpeet, julkisen talouden tilanne sekä metsien kasvuun ja terveyteen vaikuttavat muutokset muokkaavat metsätalouden toimintaympäristöä.
Siksi hankkeessa ei tarkastella ainoastaan nykyistä tukijärjestelmää, vaan katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen. Tunnistamme metsäalaan vaikuttavia keskeisiä muutosajureita ja arvioimme, mihin suuntaan ne voivat viedä metsätaloutta tulevina vuosikymmeninä. Tämä on tärkeää, koska tämän päivän kannustinjärjestelmän pitäisi vastata paitsi nykyisiin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Jos metsätalouden tavoitteet ja toimintaympäristö muuttuvat, on perusteltua kysyä, pitäisikö myös kannustimien muuttua niiden mukana.
Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?
Hankkeessa tutkimme, miten metsänomistajille suunnatut metsätalouden taloudelliset kannustimet toimivat tällä hetkellä: mitä niillä saadaan aikaan, mihin ne vaikuttavat ja kuinka hyvin ne palvelevat niille asetettuja tavoitteita. Tämän pohjalta arvioimme, millaisia kannustimia tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niitä tulisi kohdentaa.
Kysymys on tärkeä myös julkisen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuu paineita, ja erilaisia tukia ja julkisia menoja joudutaan arvioimaan entistä tarkemmin. Siksi myös metsätalouden kannustimista on tärkeää tietää, millaista lisäarvoa niillä saadaan aikaan. Julkisen tuen näkökulmasta olennaista on erityisesti se, syntyykö kannustimien avulla sellaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, joita ei ilman tukea syntyisi tai jotka jäisivät selvästi vähäisemmiksi.
Metsätaloudessa päätösten vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tänään tehtävä metsänhoitopäätös voi vaikuttaa metsän kasvuun, puuntuotantoon, hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen vuosikymmenten ajan. Siksi kannustinjärjestelmää on tärkeää arvioida riittävän pitkällä aikavälillä eikä ainoastaan tämän hetken tarpeiden perusteella.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoon perustuvia ja käytännössä hyödynnettäviä suosituksia kannustinjärjestelmän kehittämiseksi. Tarkoituksena ei siis ole vain arvioida nykyistä järjestelmää, vaan auttaa hahmottamaan, millainen järjestelmä palvelisi metsänomistajia ja koko yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin tulevina vuosikymmeninä.
Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?
Metsäsäätiön rahoitus mahdollistaa koko hankkeen toteuttamisen, sillä hankkeella ei ole muuta rahoitusta. Tuen ansiosta voimme yhdistää PTT ja Swecon erilaista osaamista: taloudellisten kannustimien ja niiden vaikuttavuuden arviointia, metsäalan toimintaympäristön tuntemusta, tulevaisuuden muutosten ennakointia sekä konkreettisten kehittämisehdotusten laatimista.
Tällainen yhdistelmä on hankkeen kannalta tärkeä. Pelkkä nykyisen järjestelmän arviointi ei riitä, jos samalla ei pohdita, millaisessa maailmassa järjestelmän pitäisi toimia 2030-, 2040- ja 2050-luvuilla. Toisaalta tulevaisuuden ennakoinnista on eniten hyötyä silloin, kun se pystytään kytkemään konkreettisiin päätöksiin ja käytännön ratkaisuihin.
Metsäsäätiöllä on tärkeä rooli myös tutkimustulosten välittämisessä käytäntöön. Sen verkostojen ja viestinnän kautta hankkeen tulokset voivat tavoittaa laajasti metsäalan toimijoita ja niitä tahoja, jotka voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja metsätalouden kehittämisessä. Näin tutkimustieto ei jää vain raporttiin, vaan sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa käytännössä.
Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?
Metsätalouden kannustimet saattavat ensi kuulemalta vaikuttaa melko rajatulta metsäpolitiikan kysymykseltä, mutta niiden vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Se, millaisiin toimiin metsänomistajia kannustetaan tänään, vaikuttaa siihen, millaisia Suomen metsät ovat vuosikymmenten kuluttua.
Vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi siinä, kuinka paljon metsistä saadaan puuta, millaiset toimintaedellytykset suomalaisella metsäteollisuudella on, kuinka paljon metsät sitovat hiiltä ja miten metsäluonnon monimuotoisuus kehittyy. Metsillä on lisäksi suuri merkitys virkistykselle, maisemalle ja monille muille ihmisille tärkeille asioille.
Asia koskettaa suomalaisia myös hyvin suoraan. Suomessa on suuri joukko yksityisiä metsänomistajia, ja metsätalouden tukijärjestelmä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa ja kannustimiinsa hoitaa metsiään. Metsänomistajien tekemillä päätöksillä on puolestaan yhteisvaikutuksia koko yhteiskuntaan.
Nykyisellä kannustinjärjestelmällä pyritään tukemaan useita metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä tavoitteita. Hyvin toimiva järjestelmä voi kannustaa metsänomistajia tekemään sellaisia pitkäjänteisiä toimia, joista hyötyvät sekä metsänomistaja että yhteiskunta laajemmin.
Kyse on lopulta siitä, miten yhteisiä julkisia varoja kannattaa käyttää, jotta niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyötyä. Elinvoimainen ja kannattava metsätalous tuottaa toimeentuloa ja raaka-ainetta suomalaiselle teollisuudelle, mutta samalla metsien hoidossa on pystyttävä huomioimaan myös ilmasto, luonto ja muut yhteiskunnan tavoitteet. Siksi metsätalouden kannustimien kehittäminen ei ole vain metsänomistajien tai metsäalan asia, vaan kysymys siitä, millaisia metsiä ja millaista niihin perustuvaa hyvinvointia Suomessa halutaan tulevaisuudessa.
Lue lisää hankkeesta.
Tekijät kertovat -sarjassa sukelletaan Suomen Metsäsäätiön apurahalla toteutettuihin hankkeisiin.
