Koirasuon valuma-aluekunnostus valmistui: vesiensuojelua ja luonnonhoitoa käytännössä
Parikkalassa sijaitsevan Koirasuon valuma-aluekunnostushankkeen työt valmistuivat syyskuussa 2026. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toteuttamassa hankkeessa rakennettiin vesiensuojelurakenteita, kunnostettiin eroosioherkkiä uomia ja ennallistettiin suoalueita tavoitteena parantaa Pyhäjärveen laskevien vesien laatua sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Eroosiota aiheuttava oja ennen kunnostusta. Kuva: Jukka Pietilä.
Koirasuon ja Koirajoen valuma-alueet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet vanhojen ojitusten seurauksena. Veden nopea virtaus osassa ojastoissa on lisännyt eroosiota ja kiintoaineksen, orgaanisen aineksen ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Nyt valmistuneessa hankkeessa ongelmaan puututtiin useilla käytännön toimenpiteillä, joiden tarkoituksena oli hidastaa veden virtausta ja pidättää kiintoainesta, orgaanista ainesta ja ravinteita jo valuma-alueella.
Hankkeen aikana rakennettiin luonnonkivistä ja louheesta tehtyjä pohjapatoja syöpyneisiin ojiin sekä kunnostettiin vanhoja laskeutusaltaita. Alueelle toteutettiin myös uusia pienkosteikkoja, putkipatorakenteita ja lietekuoppia, joiden tehtävänä on vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Erityistä huomiota kiinnitettiin Koiralahden ja Koirajoen valuma-alueiden eroosioherkimpiin kohteisiin.
Hanke ei keskittynyt pelkästään vesiensuojeluun. Koirasuolla tehtiin myös soiden ennallistamistoimia, joissa vettä palautettiin kuivuneille suoalueille ja ojitusten vaikutuksia vähennettiin. Osa heikkotuottoisista suoalueista jätettiin palautumaan luonnontilaisempaan suuntaan, ja osalla kohteista ennallistumista vauhditettiin erilaisilla padotusratkaisuilla.
Louheesta tehty pohjapato. Kuva: Jukka Pietilä.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ja alueen maanomistaja Parikkalan seurakunta hakivat hankkeella ratkaisuja, joissa metsätalous, vesiensuojelu ja luonnonhoito voidaan sovittaa yhteen. Hankkeen tavoitteena oli osoittaa, että vesistökuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti ilman, että alueen metsätaloudellinen käyttö estyy. Samalla luotiin uusia elinympäristöjä kosteikkolajistolle ja parannettiin suoluonnon tilaa. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat Suomen Metsäsäätiö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Sidosryhmäyhteistyötä ja pitkäaikaisia vaikutuksia
Hankkeen aikana todettiin, että paikallisten sidosryhmien kiinnostus hankkeeseen oli erittäin aktiivista. Hanketta esiteltiinkin yleisötilaisuuksissa, maastoretkillä ja sidosryhmätapaamisissa.
Vaikka rakennustyöt ovat nyt päättyneet, kunnostuksen vaikutukset näkyvät luonnossa osin jo nyt, mutta kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluessa. Odotuksena on, että Pyhäjärveen kulkeutuvan kiintoaineksen määrä vähenee, vesistöjen tila kohenee ja Koirasuon alueen monimuotoinen suo- ja kosteikkoluonto vahvistuu entisestään.
Hanketta pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka valuma-aluetason toimenpiteillä voidaan samanaikaisesti edistää vesiensuojelua, luonnonhoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ja kaikki tämä voidaan toteuttaa talousmetsässä ilman, että metsätalouden kannattavuus heikkenisi.
Uusi kosteikko Koirasuon valuma-alueella. Kuva: Jukka PIetilä.