Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi kesäkuun kokouksessaan apurahoja yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa metsäelinkeinon edistämistä tukeviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin muun muassa metsäelinkeinon ennakointityölle, tutkimukseen, viestintään ja metsäluontohankkeisiin.

Metsäsäätiön hallitus myönsi apurahoja 468 930 euroa kymmenelle hankkeelle. Kaiken kaikkiaan apurahahakemuksia tuli kevään hakukierroksella yli 2 miljoonan euron edestä.

Apurahoja myönnettiin muun muassa metsäelinkeinon ennakointityölle, talousmetsien luonnonhoidon seurantatiedon koostamisen menetelmien kehitykseen ja tv-realitysarja Savotan toiselle tuotantokaudelle. Lisäksi kolmelle metsäluonto-hankkeelle myönnettiin apuraha.

Metsäsäätiöllä on vuosittain kaksi isojen apurahojen hakukierrosta. Vuoden toinen apurahojen hakukierros on syksyllä 1.9.–10.10.

Metsäsäätiö myöntää apurahoja yleishyödyllisille metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukeville hankkeille. Tärkeimmät apurahatoiminnan painopisteet ovat lasten ja nuorten metsähankkeet, metsäalan tutkimus, päättäjäviestintä ja metsäluontohankkeet.

Suomen Metsäsäätiön 16.6.2025 myöntämät apurahat:

Tulevaisuuden metsäelinkeino 2045 – Ennakointia kestävään kilpailukykyyn ja uuteen arvonluontiin. Hakija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 152 000 €. 

Talousmetsien luonnonhoidon kokonaiskuva näkyväksi – uudet menetelmät metsätalouden monimuotoisuustoimien seurantatiedon koostamiseen. Hakija Tapio Palvelut Oy. 85 340 €.

Tv-realitysarja Savotta, 2. kausi. Hakija Filmbutik Oy. 75 000 €.

Metsää ja metsätaloutta käsittelevän kiertueteatteriproduktion tuotanto, Hakija Kuntsi Hanna. 75 000 €. 

Hyytiälän metsäaseman tutkimusmetsien ympärille rakentuva lukion eri oppiaineiden oppimiskokonaisuus. Hakija Otaniemen lukio. 22 750 €. 

Puurakentamisen NEB-hankkeen valmistelu. Hakija Puuinfo Oy. 15 000 €.

Honkataipaleella -podcast, jossa tuodaan esille metsäalalla toimivien henkilöiden arkea. Hakija Tonteri Roope. 13 650 €.

Metsäsäätiö myönsi apurahan seuraaville metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ilmastotyötä tukeville hankkeille:

Valtavirta – vesiensuojelu helpoksi metsänomistajille. Hakija Tapio Palvelut Oy. 25 970 €.

Tornionjoen vesistöalueen kunnostaminen ja ennallistaminen. Hakija Suomen metsäkeskus. 21 600 €.

Hyttisuon kosteikko, vesistövaikutukset, viestintä. Hakija Petäjäveden Erämiehet. 6 000 €.

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Finlandia-talossa avautui kesäkuun alussa pysyvä näyttely, joka kuljettaa näyttelyvieraan elämysmatkalle Alvar, Aino ja Ellissä Aallon arkkitehtuuriin ja luovuuteen. Aaltojen tarinat ja kohtaamiset rakentavat monimuotoista kuvaa suomalaisuudesta ja Suomesta.

Yksi pysyvän näyttelyn osista on nimeltään Metsien maa. Metsäyhdistyksen Uusi puu -hanke on osa tätä Metsien maata, jossa se nostaa esiin suomalaisen metsäbiotalouden innovaatiot. Uusi puun osuus havainnollistaa puun käyttöä sekä arkisissa että tulevaisuuden tuotteissa.

Uusi Puun tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen puu pystyy. Moni näyttelyn puupohjaisista ratkaisuista on jo markkinoilla.

Ensimmäistä kertaa Uusi puu pääsee esittelemään kestävän kehityksen ratkaisuja suurelle yleisölle. Yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille hanke on vienyt viestiä puupohjaisesta biotaloudesta jo kymmenen vuoden ajan erilaisissa tapahtumissa.

Kesäkuussa avautunut näyttely on osa Finlandia Experience -kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa myös viinikahvila, designkauppa ja bistro.

Uusi Puun näyttely Finlandia-talossa on toteutettu Suomen Metsäsäätiön rahoituksella.

Lue lisää: Finlandia-talossa voi sukeltaa Metsien maahan – uudessa näyttelyssä ovat mukana Uusi puun innovaatiot – Suomen Metsäyhdistys ry

Metsävisan 2025 finaalin maastokisa käytiin osana monipuolista kaksipäiväistä ohjelmaa Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella 22.–23.5. Jo finaaliin pääsy on huippusuoritus, sillä finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulunsa Metsävisa-voittajaa eri puolilta Suomea – kaikkiaan 20 000:n alkukilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta.

Tämän vuoden finaalin voitti Aaro Heide Juhani Ahon koulusta Iisalmesta, toiseksi tuli Iiro Juntunen Ruukinkankaan koulusta Suomussalmelta ja kolmanneksi visaili Tuure Sarilampi Kouvolan yhteiskoulusta. Lämpimät onnittelut kärkikolmikolle!

Tänä vuonna finaaliin osallistui myös Peetu Komulainen Vuoksenniskan koulukeskuksesta. Vaikka voittoa ei tullutkaan, finaalikokemus jäi Peetun mieleen myönteisenä kokemuksena. Alla Peetun mietteitä Metsävisasta ja finaalipäivistä:

Metsävisa on nyt ohitse, ja vaikka voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, olen hyvin tyytyväinen sijoitukseeni ja kiitollinen matkasta, jonka kilpailuun pääseminen minulle tarjosi. 

Tämän vuoden kisa oli tiukka, ja jo pelkkä finaaliin pääsy oli itselleni aika merkittävä saavutus. Kokonaisuudessaan luonto on aina ollut minulle tärkeä aihealue ja Metsävisaan osallistuminen tarjosi hyvän mahdollisuuden syventää tietojani ja taitojani monipuolisesti.

Siellä tuli opittua paljon niin metsänhoidon suosituksista, lajistosta kuin ekosysteemien toiminnasta sekä biodiversiteetistä ja sen merkityksestä. Erityisesti soiden ja turvekankaiden merkitys avautui siellä aivan tuoreella tavalla suometsätieteen professorin, Annamari Laurénin, luentojen myötä.

Jännittävän kilpailun ohella Metsävisa oli myös upea tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia muiden samanhenkisten kilpailijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Muiden kanssa käydyt keskustelut jo edellä mainittujen luentojen ohella tarjosivat uusia näkökulmia metsiemme tulevaisuuteen ja inspiroivat pohtimaan kestävän metsänhoidon merkitystä. Toivonkin, että nämä uudet ajatukset ja näkökulmat tulevat kantamaan pitkälle tulevaisuuteen – niin opinoissani kuin omassa tavassani havainnoida, ymmärtää ja oppia ympäröivästä luonnosta. 

– Peetu Komulainen, Vuoksenniskan koulukeskus, 2025

Metsävisan toteuttaa Suomen Metsäyhdistys ry, ja sen päärahoittajana toimii Suomen Metsäsäätiö. Lisäksi valmistelutyöhön osallistuu laaja joukko metsäalan organisaatioita, mikä takaa kilpailun ajankohtaisen ja asiantuntevan sisällön

Suomen Metsäsäätiön sääntöihin kirjattu tarkoitus on metsätalouden tieteellisen tutkimuksen tukeminen, metsän ja sen tuotteiden, erityisesti puusta valmistettujen tuotteiden käytön edistäminen sekä Suomen metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Vuoden 2024 aikana Metsäsäätiö myönsi yli 2 miljoonaa euroa apurahoja tätä tarkoitusta toteuttamaan.

Apurahat jakautuivat teemoittain lasten ja nuorten hankkeisiin (37 %), tutkimushankkeisiin (35 %), vaikuttajaviestinnän hankkeisiin (16 %) ja metsäluontohankkeisiin (3 %). Lisäksi 9 prosenttia myönnetyistä apurahoista kohdistui muihin viestinnällisiin hankkeisiin.

Lue lisää Metsäsäätiön vuoden 2024 toimintakertomuksesta.

Maanantaina avattiin Uusi puu -näyttely Euroopan komission päärakennuksessa Brysselissä. Näyttely nostaa esiin suomalaisia innovatiivisia uusia puupohjaisia tuotteita. Avajaisissa puhuivat Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, komissaari Jessika Roswall ja komissaari Christophe Hansen.

Uusi Puu -näyttely esittelee innovatiivisia suomalaista puupohjaista tuotetta Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen pääaulassa 26.5.–6.6. Näyttelyn tuotteet havainnollistavat, kuinka metsäpohjaiset ratkaisut voivat edistää Euroopan vihreän siirtymän tavoitteita. Näyttelyn suojelijana toimii komissaari Jessika Roswall, joka vastaa ympäristöstä, vesiresilienssistä ja kilpailukykyisestä kiertotaloudesta.

Näyttelyssä esitellään muun muassa puupohjaisia tekstiilejä ja pakkauksia, jotka voivat korvata fossiilipohjaisia muoveja. Yksi näyttelyn kohokohdista on kylpyamme, joka on valmistettu kokonaan puukomposiitista. Perinteisiin keramiikkatuotteisiin verrattuna uusi materiaali voi vähentää kylpyhuonekalusteiden hiilijalanjäljen jopa puoleen.

Näyttely on avoinna päivittäin 26.5.–6.6.2025 kaikille, joilla on kulkulupa Euroopan komission Berlaymont-rakennukseen.

Uusi puu -näyttelyn Euroopan komissiossa järjestävät yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa ja maa- ja metsätalousministeriö. Suomen Metsäsäätiö on yksi näyttelyn päärahoittajista.

Lue lisää: Komissaarit ja ministeri Essayah avasivat Uusi puu -näyttelyn Brysselissä: Biotaloutta tarvitaan vahvistamaan Euroopan resilienssiä ja kilpailukykyä – Uusipuu

Suomen Metsäsäätiö järjesti monimuotoisuusteemaisen aamiaistilaisuuden 22.5.2025 Helsingin Musiikkitalolla. Päivä on myös YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä, ja teema kokosi paikalle sidosryhmiä metsätalouden, tutkimuksen ja viestinnän kentiltä.

Tilaisuuden avasi Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen. Jumppanen korosti yhteistyön merkitystä monimuotoisuustyön vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tilaisuudessa julkistettiin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttama selvitys ”Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen”, jonka keskeisimmät tulokset esitteli metsäekonomisti Matti Valonen. Selvityksessä on laadittu kokonaiskuva sääntely- ja itsesääntelytoimista sekä institutionaalisista rakenteista, joita on Suomessa otettu käyttöön talousmetsien luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi 1990-luvulta alkaen. Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin.

Kommenttipuheenvuoron esitti erikoistutkija Minna Räty Luonnonvarakeskuksesta. Räty painotti, miten tärkeää on koota olemassa olevaa tietoa, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskäsitystä vuosikymmenten aikana tapahtuneesta muutoksesta. Räty esitteli myös valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) monimuotoisuusmittausten kehitystyötä ja kertoi kolmevuotisen kehityshankkeen mittausten alkavan kesäkuun alussa. Hankkeessa lisätään kasvupaikka- ja puustotietoon aiempaa täsmällisempää lajitietoa, jolloin luonnonhoitotoimien vaikuttavuudesta saadaan tarkempaa tietoa.

Metsäalan toimijoiden käytännön teot esillä

Tilaisuudessa kuultiin myös metsäalan toimijoiden konkreettisista teoista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi talousmetsissä. Yritysten ja järjestöjen edustajat toivat esiin erilaisia näkökulmia ja keinoja, joilla luonnonhoitoa viedään käytäntöön:

• Soiden ennallistaminen osana UPM:n elinympäristöohjelma, Miika Laihonen, ympäristöasiantuntija, UPM
• Virtavesienhoito on osa Metsähallituksen monikäyttömetsien luonnonhoitoa, Antti Otsamo, kestävän kehityksen päällikkö, Metsähallitus
• Kuukkelimetsä – eri näkökohtien yhteensovittaminen, Pekka Kallio-Mannila, yritysvastuujohtaja, Stora Enso
• Metsänhoitoyhdistysten työ luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi – ympäristötukien valmistelu ja Koirasuon ennallistamishanke, Heli Siitari, kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija, MTK
• Metsä Group Plus -palvelu, uudistava metsätalous ja metsien resilienssi, Timo Lehesvirta, johtava luontoasiantuntija, Metsä Group

 

Tilaisuus päättyi yhteiseen keskusteluun ja Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksonin yhteenvetoon: ”PTT:n selvitys kuvaa sitä isoa muutosta ja keinovalikoiman kasvua, mikä alalla on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Luonnon monimuotoisuuden eteen tulee tehdä entistä enemmän – toivottavasti tämä tilaisuus ja toimijoiden hyvien käytäntöjen jakaminen kannustaa metsäalaa jatkamaan työtä talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi.”

Lue lisää: 

Tutkimus: Monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä on luotu vuosikymmenten aikana kattavat raamit – yksityisen sektorin rooli työssä on viime vuosina korostunut | Pellervon taloustutkimus PTT

forest.fi/fi/artikkeli/metsien-monimuotoisuustyo-ja-luonnonhoito-ovat-massiivinen-kokonaisuus-raportti-kolmen-vuosikymmenen-tyosta-valmistui/

Metsäalan ensimmäinen EU-akatemia käynnistyi 14.4.2025. Kyseessä on Suomen Metsäsäätiön rahoittama ja TTS Työtehoseuran toteuttama hanke, jossa pilottikoulutuksella lisätään EU-asioiden parissa nyt ja tulevaisuudessa työskentelevien osaamistasoa EU:n päätöksenteosta, politiikasta ja vaikuttamisesta. 

Akatemia koostuu kevään aikana järjestettävistä lähitapaamisista sekä syksyllä 2025 toteutettavasta opintomatkasta Brysseliin. Ohjelmaan sisältyy asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja, harjoituksia ja verkostoitumista osallistujien kesken. Mukana on laaja kirjo osallistujia: metsä- ja puuteollisuuden yritysten edustajia, edunvalvojia sekä yhdistysten, hallinnon ja tutkimusorganisaatioiden toimijoita.

Yksilötasolla osallistuja saa valmiuksia ymmärtää EU-päätöksenteon logiikkaa ja vaikutuksia metsäalaan. Laajemmassa mittakaavassa tavoitteena on vahvistaa koko alan EU-osaamista ja viedä yhteistä viestiä eteenpäin. EU-osaamisen lisääminen turvaa osaltaan suomalaisen metsäsektorin menestystä myös tulevaisuudessa.

Voit lukea aiheesta lisää TTS Työtehoseuran tiedotteesta.

Metsäsäätiön hallinto järjestäytyi säätiön 30. toimintavuodelle. Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen.

Metsäsäätiön hallitukseen valittiin uusina varsinaisiksi jäseniksi UPM:n Fibres Finland Operations -johtaja Petri Hakanen ja Stora Enson metsäjohtaja Tuomas Tiilikainen. Hakasen varajäseneksi siirtyy sidosryhmäjohtaja Sami Oksa ja Tiilikaisen varajäsenenä jatkaa aluejohtaja Heidi Hämäläinen.

Lisäksi hallintoneuvostoon valittiin seuraavat uudet jäsenet ja varajäsenet:
Hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi myyjien puolelta valittiin Markku Pulkkinen sekä varajäseniksi Annakaisa Heikkonen, Elina Saari, Jyri Mela sekä Hannu Lehtonen. Ostajien puolelta valittiin uutena varsinaiseksi jäseneksi Maarit Sallinen varajäsenenään Lauri Salonen.

Lämpimät kiitokset yhteisesti kaikille Metsäsäätiön luottamustoimia hoitaneille. Tervetuloa uudet jäsenet osaksi Metsäsäätiön työtä metsäalan yhteiseksi hyväksi.

Hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot kokonaisuudessaan löytyvät verkkosivuiltamme:
Metsäsäätiön hallitus

Hallintoneuvosto – Metsäsäätiö – Suomen Metsäsäätiö

Suomen Metsäsäätiö on ollut mukana rahoittamassa 23.4. Nelosella alkavaa Savotta-sarjaa, joka tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen suomalaisen metsäalan arkeen ja ammattilaisiin.

Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin. Sarjassa avataan lisäksi puukaupan monivaiheista prosessia sekä ostajan että myyjän näkökulmasta. Kuusiosaisessa sarjassa seurataan eri puolella Suomea työskenteleviä metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita, joita kaikkia yhdistää aito yhteys luontoon, sekä työssä että vapaa-ajalla.

Savotan on tuottanut tuotantoyhtiö Filmbutik. Alkuperäisen idean takana on oululainen Kimmo Paananen, joka toimi myös sarjan käsikirjoittajana ja toisena vastaavana tuottajana.

Sarjaa ovat olleet toteuttamassa yhteistyössä:  Nelonen Media, UPM – The Biofore Company, Suomen Metsäsäätiö, Metsämiesten Säätiö, Einari Vidgrén säätiö, CFMOTO, Putaan Pulla, Fotonordic, BusinessOulu/Pohjois-Suomen elokuvakomissio, Cursor Oy/Kaakon elokuvakomissio

Aiheesta muualla:

Oululaistekijöiden uusi reality vie katsojan metsäkoneen kyytiin – Riitta Molkoselkä, 24, naurettiin pihalle, kun hän haki harjoittelupaikkaa, mutta nyt on toisin | Kaleva

Savotta TV-sarja – Filmbutik

Metsien Suomen kevään kampanjan pääosassa ovat suomalaiset puut. Puiden värittämä maa piirtyy mainoksiin katujen varrella ja kauppakeskuksissa. Radiokanavilla kuullaan puiden koko kirjo. Oman puun pääsee kylvämään hakemalla R-kioskilta siemenkiekon.

Metsien Suomen pääsiäisen ympärille ajoittuvan kampanjan helmi ovat kauniit piirrosjulisteet, jotka näkyvät katukuvassa ympäri maan. Julisteet kertovat puiden merkityksestä kolmesta eri näkökulmasta.

Yksi muistuttaa, että metsien ja luonnon hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen intressi. Toinen nostaa esiin sen, että Suomen metsissä puiden määrä ei vähene. Kolmas kertoo, että metsien tuotoilla maksetaan miljardien edestä suomalaisten yhteisiä palveluita.

Kampanjan teemoja avataan Metsien Suomi verkkosivuston Tiesitkö tämän -osiossa.

Metsien Suomen kampanja kertoo faktatietoa Suomen metsistä, niiden käytöstä sekä niiden merkityksestä Suomelle ja suomalaisille. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut Metsien Suomi -hanketta alusta saakka. Hanketta rahoittavat myös useat muut metsäalan toimijat.

Metsien Suomen vetovastuussa on Suomen Metsäyhdistys.