Tänään tulee tasan kolmekymmentä vuotta siitä, kun Suomen Metsäsäätiö perustettiin. Metsäsäätiö perustettiin alan yhteistä viestiä vahvistamaan, tukemaan metsäalan tutkimusta ja metsäelinkeinon toimintaedellytyksiä. Säätiön tarkoitus on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja sitä toteuttaakseen Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita vahvalla tulevaisuuspainotuksella.

Suomen Metsäsäätiö perustettiin vahvistamaan metsäalan yhteistä viestiä vuonna 1995 aikaan, jolloin metsien käyttöä haastettiin monin tavoin. Säätiön taustalla ovat puukaupan osapuolet ja muita metsästä elinkeinonsa saavia tahoja. Metsäsäätiö on myöntänyt 30 vuotisen toimintansa aikana jo 40 miljoonaa euroa apurahoja metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin.

Kolmen vuosikymmenen aikana Metsäsäätiön apurahoilla on toteutettu tuhansia hankkeita, jotka ovat vahvistaneet sekä metsäalan osaamista että koko yhteiskunnan ymmärrystä metsien merkityksestä. Hankkeiden joukosta löytyy muun muassa yläkoululaisten Metsävisa, joka on innostanut jo sukupolvia oppilaita tutustumaan metsiin ja Päättäjien metsäakatemia, joka tarjoaa mahdollisimman monipuolista tietoa metsäelinkeinosta päättäjille. Lisäksi puurakentamisen edistämistä ja koululaisten metsäretkiä on tuettu alusta saakka.

Tutkimus- ja koululaishankkeet juhlavuoden kärkenä

Suomen Metsäsäätiön tarkoitus on edelleen ajankohtainen. Juhlavuonna Metsäsäätiö haluaa nostaa esiin tutkimushankkeita sekä lasten ja nuorten metsäkasvatuksen hankkeita. Apurahoja on tavoitteena jakaa noin 2 miljoonaa euroa.

Juhlavuonna luodaan myös uutta: Kaikki kuutoset metsään -hankkeessa tavoitellaan metsäretkiä kokonaiselle ikäluokalle. Hanketta on pilotoitu kuluvana vuonna, ja tavoitteena on luoda rakenteet, joiden avulla saadaan jatkossa tarjottua metsäpäivä kaikille kuutosluokkalaisille ympäri Suomen.

– Koululaisten metsäpäivät ovat tulevaisuustyön ytimessä, ja kouluyhteistyön tarve on vain kasvanut kolmen vuosikymmenen aikana. Positiivinen kokemus metsästä jättää pitkän muistijäljen tuleville sukupolville, kertoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Katse on vahvasti tulevaisuuden tutkimushankkeissa: Metsäsäätiön rahoituksella tutkitaan muun muassa miltä näyttävät tulevaisuuden metsät ja puulajien kirjo 2100; tuotetaan uutta seurantatietoa metsien monimuotoisuudesta ja ennakoidaan tulevaisuuden metsäelinkeinoa 2045. Myös esimerkiksi metsänomistajien omaehtoisesti toteuttamaa hiljaista suojelua ja sen syitä selvitetään kyselytutkimuksen keinoin.

– Tarvitsemme tutkittua tietoa metsistä päätöksenteon tueksi. Säätiön strategian mukaisesti haemme hankkeilla entistä enemmän vaikuttavuutta, mikä on näkynyt viime vuosien kasvaneessa panostuksessa tutkimusrahoitukseen. Toivomme tutkimushankkeilta tukea alan haasteiden ratkomiseen, esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen.

Kiitos kuuluu metsänomistajille – metsäsäätiömaksut ja testamenttilahjoitukset mahdollistavat metsäelinkeinon tulevaisuustyön

Suomen Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin. Metsänomistaja voi halutessaan lahjoittaa säätiölle niin sanotun metsäsäätiömaksun puukauppojen yhteydessä, jolloin puuta ostava teollisuus tuplaa lahjoituksen.

– Metsäsäätiötä ei olisi ilman metsänomistajien lahjoituksia. Näin juhlavuonna haluamme kiittää kaikkia metsäsäätiömaksun lahjoittaneita – teidän panoksellanne on viety alan yhteistä viestiä jo kolmen vuosikymmenen ajan eteenpäin, korostaa Fredrikson.

Säätiö on saanut myös yksittäisiä lahjoituksia. Merkittävin niistä oli viime syksynä saatu testamenttilahjoitus: yli miljoonan euron arvoinen metsäomaisuus Pohjois-Karjalasta. Testamentin tekijän toiveena oli tukea lasten ja nuorten metsäkasvatustyötä.

– Testamenttilahjoitus osoitti, miten laajasti arvostettua ja pitkäjänteistä työtä Suomen Metsäsäätiö on kolmen vuosikymmenen aikana tehnyt. Metsäsäätiö on erinomainen kohde, jos haluaa lahjoituksellaan tukea esimerkiksi metsäalan kouluyhteistyötä, Fredrikson toteaa.

Metsäsäätiö juhlii pyöreitä paitsi työn merkeissä, myös säätiön mahdollistajien, metsänomistajien ja varojenkerääjien, sekä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Säätiö järjestää lokakuussa 30-vuotistapahtumat Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö on mukana elokuussa käynnistyneessä Kestävästi puusta -hankkeessa, joka korostaa puun käyttöä ratkaisuna moniin Suomen ajankohtaisiin haasteisiin: ilmastokriisiin, rakentamisen tuottavuuden parantamiseen ja alueellisen elinvoiman vahvistamiseen.

Rakentaminen on murroksessa: ilmastotavoitteet tiukentuvat, kustannuspaineet kasvavat ja tuottavuuden haasteet lisääntyvät. Samalla vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakennuslaki ohjaa kohti kestävämpiä ratkaisuja ja vähäpäästöistä rakentamista. Puun käyttö rakentamisessa tarjoaa näihin haasteisiin konkreettisen, kotimaisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon, joka tukee sekä ilmastotavoitteita että talouden elinvoimaa.

Kestävästi puusta -hankkeella on tarkoituksena lisätä tietoisuutta puunkäytön kestävyyden vaikutuksista yhteiskunnalle niin päättäjien, rakennuttajien kuin kuluttajienkin keskuudessa. Lisätietoja löytyy hankkeen kestavastipuusta.fi -sivustolta.

Hankkeessa tarjotaan myös käytännön keinoja ja materiaaleja puutuotteiden käytön ja puurakentamisen edistämiseen. Tästä esimerkkinä on heti hankkeen alkuvaiheessa julkaistu Kuntapäättäjän ABC sekä muut oppaat kuntapäättäjille. Ne löytyvät verkkosivujen Materiaalipankista.

Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry ja kumppaneina ovat lisäksi Metsämiesten säätiö, Puumiesten ammattikasvatussäätiö, Suomen metsäsäätiö, Hirsitaloteollisuus, Kestopuuteollisuus, Metsäteollisuus, Puusepänteollisuus sekä Sahateollisuus.

Yhteiskunnallinen keskustelufoorumi Päättäjien Metsäakatemia tutustuu tämän vuoden kursseilla metsäsektorin toimijoihin ja tekoihin Hämeessä ja Uudellamaalla. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämällä kutsukurssilla seurataan puun matkaa siemenkeskukselta metsäteollisuuden vientituotteiksi asti.

Päättäjien Metsäakatemian nelipäiväiselle kurssille osallistuu syyskuussa nelisenkymmentä päättäjää yhteiskunnan eri sektoreilta. Jo 58. kerran järjestettävä kurssi tutustuu metsien merkitykseen monipuolisen ohjelman ja metsäsektorin asiantuntijoiden johdolla.

Tänä vuonna kurssi vierailee metsäalan kohteissa Hämeessä ja Uudellamaalla. Alueellisten toimijoiden kanssa suunnitellun ja toteutetun kurssin myötä osallistujat pääsevät tutustumaan metsäsektorin toimintatapoihin paikallisista lähtökohdista.

”Hämeessä on mahdollisuus seurata puun matkaa siemenestä korkean jalostusarvon tuotteiksi. Kurssin aikana pääsemme todistamaan, miten kaadetun puun kaikki osat hyödynnetään resurssiviisaasti ja monipuolisesti, niin ettei puruakaan mene hukkaan. Kurssi lähtee liikkeelle Tapion siemenkeskuksesta ja kurssin aikana etenemme harvennushakkuukohteelta Koskisen sahalle ja vaneri- ja levytehtaille sekä tutustumme Stora Enson kartonki- ja pakkausratkaisuihin ja moderniin puurakentamiseen”, Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela sanoo.

Tärkeä osa Metsäakatemiaa ovat osallistujien näkökulmat ja keskustelu. Kurssilla pohditaan yhdessä, miten metsäsektorin kestävyys, kilpailukyky ja uudistuminen varmistetaan. Alan vetovoimasta ja osaamisen kehittämisestä keskustellaan Lahden Mukkulan kampuksella LAB- ja LUT-korkeakouluvierailuilla ja kurssin työpajassa. Vierailun järjestelyihin osallistuvat myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka tuovat keskusteluun raikkaita näkökulmia tulevaisuuden osaajina.

Päättäjien Metsäakatemiaan on osallistunut sen 29 toimintavuoden aikana liki 2000 yhteiskunnan päättäjää. Päättäjien Metsäakatemian toimintaa rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoa:
Eveliina Pokela, Päättäjien Metsäakatemian johtaja
eveliina.pokela(a)smy.fi, p. 044 5600 006
Päättäjille – Suomen Metsäyhdistys ry (smy.fi)

Kuva: Anna Kauppi

Kuva: Anna Kauppi

Suomen Metsäsäätiön syksyn 2025 isojen apurahojen haku on nyt auki. Nyt syksyllä toivotaan erityisesti hakemuksia tieteen ja tutkimuksen saralta, lasten ja nuorten metsäkasvatukseen liittyen sekä vaikuttajaviestinnän hankkeista. Metsäsäätiö painottaa edellä mainittuja teemoja syksyn haussa, mutta ottaa käsiteltäväksi hakemuksia myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista. Apurahahaun infotilaisuus järjestetään Teamsissa ma 15.9. klo 13, ilmoittaudu mukaan tästä.

Tiede, tutkimus ja niitä tukevat hankkeet

Metsäsäätiö toivoo erityisesti edistävänsä tutkimuksia seuraavista teemoista:

• metsäelinkeinon tulevaisuuden tuotteet, ennakointi ja kansainvälinen kilpailukyky
• ilmasto- ja vesistökestävä metsätalous, erityisesti turvemailla
• linnuston ja metsätalouden yhteensovittaminen
• metsänomistus, kannattavuus ja tulevaisuuden tulonlähteet
• puurakentaminen ja sen edistäminen, esimerkiksi kunta-alalla, sekä osaamisen ja koulutuksen esiin nostaminen. 

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.

Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.

Metsäelinkeino tutuksi eri kohderyhmille

Metsäsäätiö haluaa edistää koululaisten metsien käytön tuntemusta, metsätietoja ja -taitoja. Metsäsäätiössä ajattelemme, että koululaisten vahva metsäsuhde tuo paitsi kyvykkäitä osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille, on myös yhteiskunnan kannalta positiivinen asia ja edistää hyvinvointia. Metsäsäätiö arvostaa uusia avauksia ja yhteistyömuotoja koululaisten tavoittamiseksi.

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsien käytöstä käytävää vuoropuhelua ja tuoda esiin metsiin liittyvät elinkeinot ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Viestintähankkeet, joiden kohderyhmänä ovat päättäjät ja vaikuttajat, tukisivat erinomaisesti Metsäsäätiön tarkoitusta ja tavoitteita.

Apuraha-info Teamsissa 15.9.

Syksyn apurahahausta kiinnostuneille järjestetään maksuton apurahainfo maanantaina 15.9. klo 13.00–13.45 Teamsissa. Infossa käydään läpi haun painotuksia sekä annetaan vinkkejä hyvän hakemuksen laatimiseen. Ilmoittaudu mukaan tästä.

Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta

Haku avattiin 1.10.2025 ja haku suljetaan 10.10.2025 klo 23.59. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta.

Onnea apurahahakuun!

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi kesäkuun kokouksessaan apurahoja yhteensä lähes puoli miljoonaa euroa metsäelinkeinon edistämistä tukeviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin muun muassa metsäelinkeinon ennakointityölle, tutkimukseen, viestintään ja metsäluontohankkeisiin.

Metsäsäätiön hallitus myönsi apurahoja 468 930 euroa kymmenelle hankkeelle. Kaiken kaikkiaan apurahahakemuksia tuli kevään hakukierroksella yli 2 miljoonan euron edestä.

Apurahoja myönnettiin muun muassa metsäelinkeinon ennakointityölle, talousmetsien luonnonhoidon seurantatiedon koostamisen menetelmien kehitykseen ja tv-realitysarja Savotan toiselle tuotantokaudelle. Lisäksi kolmelle metsäluonto-hankkeelle myönnettiin apuraha.

Metsäsäätiöllä on vuosittain kaksi isojen apurahojen hakukierrosta. Vuoden toinen apurahojen hakukierros on syksyllä 1.9.–10.10.

Metsäsäätiö myöntää apurahoja yleishyödyllisille metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukeville hankkeille. Tärkeimmät apurahatoiminnan painopisteet ovat lasten ja nuorten metsähankkeet, metsäalan tutkimus, päättäjäviestintä ja metsäluontohankkeet.

Suomen Metsäsäätiön 16.6.2025 myöntämät apurahat:

Tulevaisuuden metsäelinkeino 2045 – Ennakointia kestävään kilpailukykyyn ja uuteen arvonluontiin. Hakija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 152 000 €.

Talousmetsien luonnonhoidon kokonaiskuva näkyväksi – uudet menetelmät metsätalouden monimuotoisuustoimien seurantatiedon koostamiseen. Hakija Tapio Palvelut Oy. 85 340 €.

Tv-realitysarja Savotta, 2. kausi. Hakija Filmbutik Oy. 75 000 €.

Metsää ja metsätaloutta käsittelevän kiertueteatteriproduktion tuotanto, Hakija Kuntsi Hanna. 75 000 €.

Hyytiälän metsäaseman tutkimusmetsien ympärille rakentuva lukion eri oppiaineiden oppimiskokonaisuus. Hakija Otaniemen lukio. 22 750 €.

Puurakentamisen NEB-hankkeen valmistelu. Hakija Puuinfo Oy. 15 000 €.

Honkataipaleella -podcast, jossa tuodaan esille metsäalalla toimivien henkilöiden arkea. Hakija Tonteri Roope. 13 650 €.

Metsäsäätiö myönsi apurahan seuraaville metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ilmastotyötä tukeville hankkeille:

Valtavirta – vesiensuojelu helpoksi metsänomistajille. Hakija Tapio Palvelut Oy. 25 970 €.

Tornionjoen vesistöalueen kunnostaminen ja ennallistaminen. Hakija Suomen metsäkeskus. 21 600 €.

Hyttisuon kosteikko, vesistövaikutukset, viestintä. Hakija Petäjäveden Erämiehet. 6 000 €.

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Finlandia-talossa avautui kesäkuun alussa pysyvä näyttely, joka kuljettaa näyttelyvieraan elämysmatkalle Alvar, Aino ja Ellissä Aallon arkkitehtuuriin ja luovuuteen. Aaltojen tarinat ja kohtaamiset rakentavat monimuotoista kuvaa suomalaisuudesta ja Suomesta.

Yksi pysyvän näyttelyn osista on nimeltään Metsien maa. Metsäyhdistyksen Uusi puu -hanke on osa tätä Metsien maata, jossa se nostaa esiin suomalaisen metsäbiotalouden innovaatiot. Uusi puun osuus havainnollistaa puun käyttöä sekä arkisissa että tulevaisuuden tuotteissa.

Uusi Puun tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen puu pystyy. Moni näyttelyn puupohjaisista ratkaisuista on jo markkinoilla.

Ensimmäistä kertaa Uusi puu pääsee esittelemään kestävän kehityksen ratkaisuja suurelle yleisölle. Yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille hanke on vienyt viestiä puupohjaisesta biotaloudesta jo kymmenen vuoden ajan erilaisissa tapahtumissa.

Kesäkuussa avautunut näyttely on osa Finlandia Experience -kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa myös viinikahvila, designkauppa ja bistro.

Uusi Puun näyttely Finlandia-talossa on toteutettu Suomen Metsäsäätiön rahoituksella.

Lue lisää: Finlandia-talossa voi sukeltaa Metsien maahan – uudessa näyttelyssä ovat mukana Uusi puun innovaatiot – Suomen Metsäyhdistys ry

Metsävisan 2025 finaalin maastokisa käytiin osana monipuolista kaksipäiväistä ohjelmaa Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella 22.–23.5. Jo finaaliin pääsy on huippusuoritus, sillä finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulunsa Metsävisa-voittajaa eri puolilta Suomea – kaikkiaan 20 000:n alkukilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta.

Tämän vuoden finaalin voitti Aaro Heide Juhani Ahon koulusta Iisalmesta, toiseksi tuli Iiro Juntunen Ruukinkankaan koulusta Suomussalmelta ja kolmanneksi visaili Tuure Sarilampi Kouvolan yhteiskoulusta. Lämpimät onnittelut kärkikolmikolle!

Tänä vuonna finaaliin osallistui myös Peetu Komulainen Vuoksenniskan koulukeskuksesta. Vaikka voittoa ei tullutkaan, finaalikokemus jäi Peetun mieleen myönteisenä kokemuksena. Alla Peetun mietteitä Metsävisasta ja finaalipäivistä:

Metsävisa on nyt ohitse, ja vaikka voittoa ei tällä kertaa tullutkaan, olen hyvin tyytyväinen sijoitukseeni ja kiitollinen matkasta, jonka kilpailuun pääseminen minulle tarjosi.

Tämän vuoden kisa oli tiukka, ja jo pelkkä finaaliin pääsy oli itselleni aika merkittävä saavutus. Kokonaisuudessaan luonto on aina ollut minulle tärkeä aihealue ja Metsävisaan osallistuminen tarjosi hyvän mahdollisuuden syventää tietojani ja taitojani monipuolisesti.

Siellä tuli opittua paljon niin metsänhoidon suosituksista, lajistosta kuin ekosysteemien toiminnasta sekä biodiversiteetistä ja sen merkityksestä. Erityisesti soiden ja turvekankaiden merkitys avautui siellä aivan tuoreella tavalla suometsätieteen professorin, Annamari Laurénin, luentojen myötä.

Jännittävän kilpailun ohella Metsävisa oli myös upea tilaisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia muiden samanhenkisten kilpailijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Muiden kanssa käydyt keskustelut jo edellä mainittujen luentojen ohella tarjosivat uusia näkökulmia metsiemme tulevaisuuteen ja inspiroivat pohtimaan kestävän metsänhoidon merkitystä. Toivonkin, että nämä uudet ajatukset ja näkökulmat tulevat kantamaan pitkälle tulevaisuuteen – niin opinoissani kuin omassa tavassani havainnoida, ymmärtää ja oppia ympäröivästä luonnosta.

– Peetu Komulainen, Vuoksenniskan koulukeskus, 2025

Metsävisan toteuttaa Suomen Metsäyhdistys ry, ja sen päärahoittajana toimii Suomen Metsäsäätiö. Lisäksi valmistelutyöhön osallistuu laaja joukko metsäalan organisaatioita, mikä takaa kilpailun ajankohtaisen ja asiantuntevan sisällön

Suomen Metsäsäätiön sääntöihin kirjattu tarkoitus on metsätalouden tieteellisen tutkimuksen tukeminen, metsän ja sen tuotteiden, erityisesti puusta valmistettujen tuotteiden käytön edistäminen sekä Suomen metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Vuoden 2024 aikana Metsäsäätiö myönsi yli 2 miljoonaa euroa apurahoja tätä tarkoitusta toteuttamaan.

Apurahat jakautuivat teemoittain lasten ja nuorten hankkeisiin (37 %), tutkimushankkeisiin (35 %), vaikuttajaviestinnän hankkeisiin (16 %) ja metsäluontohankkeisiin (3 %). Lisäksi 9 prosenttia myönnetyistä apurahoista kohdistui muihin viestinnällisiin hankkeisiin.

Lue lisää Metsäsäätiön vuoden 2024 toimintakertomuksesta.

Maanantaina avattiin Uusi puu -näyttely Euroopan komission päärakennuksessa Brysselissä. Näyttely nostaa esiin suomalaisia innovatiivisia uusia puupohjaisia tuotteita. Avajaisissa puhuivat Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, komissaari Jessika Roswall ja komissaari Christophe Hansen.

Uusi Puu -näyttely esittelee innovatiivisia suomalaista puupohjaista tuotetta Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen pääaulassa 26.5.–6.6. Näyttelyn tuotteet havainnollistavat, kuinka metsäpohjaiset ratkaisut voivat edistää Euroopan vihreän siirtymän tavoitteita. Näyttelyn suojelijana toimii komissaari Jessika Roswall, joka vastaa ympäristöstä, vesiresilienssistä ja kilpailukykyisestä kiertotaloudesta.

Näyttelyssä esitellään muun muassa puupohjaisia tekstiilejä ja pakkauksia, jotka voivat korvata fossiilipohjaisia muoveja. Yksi näyttelyn kohokohdista on kylpyamme, joka on valmistettu kokonaan puukomposiitista. Perinteisiin keramiikkatuotteisiin verrattuna uusi materiaali voi vähentää kylpyhuonekalusteiden hiilijalanjäljen jopa puoleen.

Näyttely on avoinna päivittäin 26.5.–6.6.2025 kaikille, joilla on kulkulupa Euroopan komission Berlaymont-rakennukseen.

Uusi puu -näyttelyn Euroopan komissiossa järjestävät yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa ja maa- ja metsätalousministeriö. Suomen Metsäsäätiö on yksi näyttelyn päärahoittajista.

Lue lisää: Komissaarit ja ministeri Essayah avasivat Uusi puu -näyttelyn Brysselissä: Biotaloutta tarvitaan vahvistamaan Euroopan resilienssiä ja kilpailukykyä – Uusipuu

Suomen Metsäsäätiö järjesti monimuotoisuusteemaisen aamiaistilaisuuden 22.5.2025 Helsingin Musiikkitalolla. Päivä on myös YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä, ja teema kokosi paikalle sidosryhmiä metsätalouden, tutkimuksen ja viestinnän kentiltä.

Tilaisuuden avasi Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen. Jumppanen korosti yhteistyön merkitystä monimuotoisuustyön vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tilaisuudessa julkistettiin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toteuttama selvitys ”Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen”, jonka keskeisimmät tulokset esitteli metsäekonomisti Matti Valonen. Selvityksessä on laadittu kokonaiskuva sääntely- ja itsesääntelytoimista sekä institutionaalisista rakenteista, joita on Suomessa otettu käyttöön talousmetsien luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi 1990-luvulta alkaen. Selvitys perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin.

Kommenttipuheenvuoron esitti erikoistutkija Minna Räty Luonnonvarakeskuksesta. Räty painotti, miten tärkeää on koota olemassa olevaa tietoa, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskäsitystä vuosikymmenten aikana tapahtuneesta muutoksesta. Räty esitteli myös valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) monimuotoisuusmittausten kehitystyötä ja kertoi kolmevuotisen kehityshankkeen mittausten alkavan kesäkuun alussa. Hankkeessa lisätään kasvupaikka- ja puustotietoon aiempaa täsmällisempää lajitietoa, jolloin luonnonhoitotoimien vaikuttavuudesta saadaan tarkempaa tietoa.

Metsäalan toimijoiden käytännön teot esillä

Tilaisuudessa kuultiin myös metsäalan toimijoiden konkreettisista teoista luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi talousmetsissä. Yritysten ja järjestöjen edustajat toivat esiin erilaisia näkökulmia ja keinoja, joilla luonnonhoitoa viedään käytäntöön:

• Soiden ennallistaminen osana UPM:n elinympäristöohjelma, Miika Laihonen, ympäristöasiantuntija, UPM
• Virtavesienhoito on osa Metsähallituksen monikäyttömetsien luonnonhoitoa, Antti Otsamo, kestävän kehityksen päällikkö, Metsähallitus
• Kuukkelimetsä – eri näkökohtien yhteensovittaminen, Pekka Kallio-Mannila, yritysvastuujohtaja, Stora Enso
• Metsänhoitoyhdistysten työ luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi – ympäristötukien valmistelu ja Koirasuon ennallistamishanke, Heli Siitari, kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija, MTK
• Metsä Group Plus -palvelu, uudistava metsätalous ja metsien resilienssi, Timo Lehesvirta, johtava luontoasiantuntija, Metsä Group

Tilaisuus päättyi yhteiseen keskusteluun ja Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksonin yhteenvetoon: ”PTT:n selvitys kuvaa sitä isoa muutosta ja keinovalikoiman kasvua, mikä alalla on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Luonnon monimuotoisuuden eteen tulee tehdä entistä enemmän – toivottavasti tämä tilaisuus ja toimijoiden hyvien käytäntöjen jakaminen kannustaa metsäalaa jatkamaan työtä talousmetsien monimuotoisuuden hyväksi.”

Lue lisää:

Tutkimus: Monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä on luotu vuosikymmenten aikana kattavat raamit – yksityisen sektorin rooli työssä on viime vuosina korostunut | Pellervon taloustutkimus PTT

forest.fi/fi/artikkeli/metsien-monimuotoisuustyo-ja-luonnonhoito-ovat-massiivinen-kokonaisuus-raportti-kolmen-vuosikymmenen-tyosta-valmistui/