Yksityiset metsänomistajat jättävät Suomessa laajoja metsäalueita omaehtoisesti, ilman sopimusta metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelevät niitä vain hyvin pienimuotoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen arvio ilmiön laajuudesta. Tutkimus toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.

PTT:n tiedote tutkimuksesta:

Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Tutkimus perustuu keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 853 metsänomistajaa.

”Hiljaisen suojelun taustalla vaikuttaa joukko erilaisia motiiveja, kuten luontoarvot, taloudelliset tekijät, maisema- ja virkistysarvot sekä perhe- ja omistukseen liittyvät syyt. Tämä heijastaa metsänomistajien erilaisia tavoitteita ja metsien monia arvoja”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Hiljainen suojelu on yleistä, mutta useimmiten pienimuotoista

Hiljaista suojelua toteutti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista, ja sen osuus oli keskimäärin 8,3 prosenttia kaikkien vastaajien ilmoittamasta metsätalousmaan pinta-alasta. Kun tulokset skaalataan koko maan yksityismetsiin, hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria.

Valtaosa, noin 70 prosenttia, hiljaisen suojelun alasta käsitellään ainoastaan hyvin pienimuotoisesti, esimerkiksi yksittäisiä puita poistamalla ilman puunmyyntitarkoitusta. Loppuosa, noin 30 prosenttia, hiljaisen suojelun kokonaisuudesta muodostuu alueista, jotka on kokonaan rajattu metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle.

Kyselyn mukaan pääasialliset syyt hiljaisen suojelun taustalla voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Tärkeimmäksi syyksi nousivat ei-tuotannolliset, ekosysteemipalveluihin liittyvät arvot, kuten luonto- ja maisema-arvot. Myös taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät tekijät, kuten alueen alhainen metsätaloudellinen arvo tai vaikeakulkuisuus, ja päätösten lykkäämiseen liittyvät tekijät kuten metsä taloudellisena turvana tai päätösten siirtäminen seuraavalle omistajalle ovat motiiveja hiljaiselle suojelulle.

Pienten tilojen omistajilla hiljaisen suojelun osuus omistetuista kokonaishehtaareista oli selvästi suurempi kuin suurempien tilojen omistajien keskuudessa. Vaikka hiljainen suojelu ei ole kaikissa kohteissa pysyvää, sillä on monilla tiloilla pitkäaikainen luonne, ja se perustuu metsänomistajien harkittuihin päätöksiin. Suurin osa vastaajista arvioi jatkavansa suojelua niin kauan kuin omistaa kohteen tai vähintään 10 vuoden ajan.

Hiljaisella suojelulla on monia vaikutuksia ympäristö- ja metsäpolitiikkaan

Ympäristöpolitiikassa hiljainen suojelu tukee monia keskeisiä tavoitteita, erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekosysteemien rakenteellista säilymistä. Tältä osin se täydentää lakisääteistä ja sopimuksellista suojelua luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Hiljainen suojelu kytkeytyy myös ilmastopolitiikan tavoitteisiin, koska se vaikuttaa hakkuupäätöksiin ja sitä kautta metsien hiilivarastoihin ja hiilinielun kehitykseen.

Metsä- ja energiapolitiikan näkökulmasta hiljainen suojelu vaikuttaa puun tarjontaan ja sen ennustettavuuteen. Koska puumarkkinat nojaavat vahvasti yksityismetsiin, metsänkäsittelyn omaehtoinen rajoittaminen toimii puun tarjontaa säätelevänä tekijänä. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa hiljaisesta suojelusta on väliaikaista tai kohdistuu metsätaloudellisesti vähäarvoisiin tai vaikeasti hyödynnettäviin kohteisiin.

Luontoarvo- ja hiilimarkkinat kiinnostavat, mutta eivät sovi kaikille kohteille

Entä miksi hiljaisen suojelun toteuttajat eivät ryhdy sopimuspohjaiseen suojeluun? Kyselyn mukaan syinä ovat etenkin päätöksentekoon ja omistajan autonomiaan liittyvät tekijät. Päätäntävallan säilyttämisen itsellä mainitsi keskeisimmäksi esteeksi 66 prosenttia vastaajista.

Luontoarvo- ja hiilimarkkinat herättävät metsänomistajissa varovaista kiinnostusta. Noin 40–45 prosenttia suhtautuu myönteisesti luontoarvoihin perustuviin sopimusmalleihin, ja kiinnostus on suurempaa niiden joukossa, jotka jo toteuttavat hiljaista suojelua.

Tulokset osoittavat, että hiljainen suojelu ei sellaisenaan muodosta yhtenäistä tai automaattisesti markkinakelpoista kohderyhmää, vaan alueiden soveltuvuus luontoarvo- ja hiilimarkkinoille riippuu suojelun syistä, kohteiden ominaisuuksista sekä sopimusmallien joustavuudesta.

Tilastointia ja toimintamalleja pitää uudistaa, jotta hiljainen suojelu tunnistetaan

Ohjauskeinojen toimivuuden näkökulmasta hiljainen suojelu haastaa perinteiset politiikkamallit. Koska ilmiötä ei ole systemaattisesti tunnistettu tai tilastoitu, sen tuottamia hyötyjä ei voida hyödyntää ja edistää täysimääräisesti. Hiljaisen suojelun vaikutukset tulevat kuitenkin huomioiduksi esimerkiksi Suomen metsävaroissa ja hiilinieluissa silloin kun ne perustuvat kaukokartoitusaineistoihin.

”Tulokset osoittavat, että metsien käyttöä koskeva kokonaiskuva jää vajavaiseksi, jos huomio kohdistuu vain virallisiin suojelupäätöksiin ja sopimuksiin. Hiljainen suojelu on osa metsien käyttöä ja suojelua, vaikka sitä ei tilastoida”, toteaa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että metsänomistajien ilmoittamat pinta-alat perustuvat heidän omiin arvioihinsa, eikä vertailua rekisteri- tai paikkatietoaineistoihin tehty. Myös hiljaisen suojelun syyt, kuten luontoarvot, perustuivat vastaajien omiin käsityksiin.

Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö, ja sen toteutukseen osallistui Maanomistajain liitto. Raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi

Lisätietoja

Jani Laturi, vanhempi metsäekonomisti, PTT, p. 040 547 435, jani.laturi@ptt.fi

Marjo Maidell, metsäekonomisti, PTT, p. 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi

Näin vuoden lopulla on hyvä hetki vilkaista taaksepäin: mitä kaikkea onkaan saatu yhdessä aikaan.

Kolmekymppisen säätiön apurahahankkeiden kokonaisuus on entistä vaikuttavampi ja vahvempi. Metsäsäätiön saamat vapaaehtoiset lahjoitukset ja hyvätasoiset apurahahakemukset mahdollistivat jo toista vuotta peräkkäin yli kahden miljoonan euron apurahapotin.
Syksyllä juhlimme säätiön kolmattakymmenettä toimintavuotta tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Metsäsäätiön toiminta on valtakunnallista ja niin myös tilaisuudet järjestettiin Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Oli innostavaa tavata satoja säätiölle lahjoittaneita metsänomistajia ja säätiön puolesta puhuneita metsäasiantuntijoita sekä muita tärkeitä sidosryhmiä.

Juhlavuonna haluttiin nostaa esiin lasten ja nuorten metsäkasvatuksen edistäminen. Yksi vuoden kohokohdista onkin ollut juhlavuoden hankkeen Kaikki kuutoset metsään onnistunut pilotointi sekä sen jatkorahoitus vuodelle 2026. Hankkeen tavoitteena on tarjota jokaiselle Suomen kuudesluokkalaiselle mahdollisuus päästä metsään kokemaan ja oppimaan.

Tänä vuonna onnistui moni muukin hanke. Savotta-realitysarja sai hienot katsojaluvut keväällä ja toi metsäammattilaisten arjen olohuoneisiin. Uusi puu -hanke vei suomalaiset puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot EU-komission pääaulaan Brysseliin, Osakan maailmannäyttelyyn ja pysyvästi osaksi uutta näyttelyä peruskorjatussa Finlandia-talossa. Tutkimushankkeita on polkaistu käyntiin ja ensi vuonna on luvassa kiinnostavia hetkiä metsäelinkeinon ennakoinnin, tulevaisuuden puulajien ja metsänomistajien ”hiljaisen suojelun” parissa.

Metsäsäätiö jatkaa menestyksekkään tulevaisuuden rakentamista metsäelinkeinolle myös tulevana vuonna. Sitä ennen – kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua!

Martta Fredrikson

toimitusjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Vuonna 2025 toteutettu Metsäalan EU-akatemia toi yhteen noin 30 metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijaa kehittämään EU-vaikuttamisen taitojaan ja tietojaan. TTS Työtehoseuran järjestämä ja Suomen Metsäsäätiön rahoittama kokonaisuus vastaa kasvavaan tarpeeseen ymmärtää EU:n päätöksentekoa ja sen vaikutuksia metsiin liittyviin elinkeinoihin. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, unionin ilmasto-, energia- ja ympäristösäädökset ohjaavat metsien käyttöä yhä enemmän – osaaminen vaikuttamisessa on nyt kriittistä.

Akatemia sisälsi kolme monipuolista koulutuspäivää Helsingissä keväällä 2025 sekä opintomatkan Brysseliin, jossa ohjelma oli tiivis ja monipuolinen. Osallistujat vierailivat opintomatkalla16 organisaatiossa, muun muassa Euroopan komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa. Tapaamiset ja keskustelut edunvalvonnan huippuosaajien kanssa tarjosivat arvokasta näkemystä EU-politiikan vaikutuksista ja vaikuttamisen keinoista. Mukana ohjelmassa olivat myös tapaamiset metsäteollisuuden ja eurooppalaisten metsäjärjestöjen kanssa, unohtamatta edustajia ja esimerkkejä muilta vaikuttamistyöhön nojaavilta toimijoilta ja sektoreilta.

Metsäalan EU-akatemia on strateginen investointi koko alan tulevaisuuteen. Suomen Metsäsäätiön tuella hanke sai lentävän lähdön – ja jatkuu myös vuonna 2026! Valmennus tarjoaa jälleen mahdollisuuden vahvistaa osaamista ja verkostoja EU:n päätöksenteon ytimessä. Ensimmäinen toteutus sai erittäin positiivista palautetta, ja nyt kannattaakin jo ilmoittautua mukaan vuoden 2026 toteutukseen, paikkoja on hyvin rajoitetusti. Ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

Lisätietoja: Henna Hurttala, henna.hurttala@tts.fi

Maaliskuun 17. päivä Helsingissä Savoy-teatterissa kantaesityksensä saava teatteriesitys on kunnianosoitus suomalaiselle metsänhoidolle.

Moniulotteisista uristaan ja muun muassa Juice-elokuvan aisaparina tunnetut näyttelijät Antti Tuomas Heikkinen ja Riku Nieminen tuovat kanteletaiteilija Emma Kuntsin luoman musiikin kuljettamana näyttämölle ihmisiä, joilla jokaisella on omanlaisensa suhde suomalaiseen metsään.

Oli kyseessä sitten metsäkoneenkuljettaja, metsänomistaja, joogaaja tai ympäristöministeri, kaikilla on ymmärryksestään riippuen mielipiteitä tai painavaakin sanottavaa vihreästä kullastamme. Metsän äänenä kuullaan elävä legenda, ihastuttava Seela Sella. ”Metsää puilta” teoksen äärellä saa niin nauraa kuin liikuttua, sekä jäädä pohtimaan mitä kaikkea metsä ja puun käyttö meille suomalaisille oikeasti merkitsee ja mahdollistaa.

Teoksen on käsikirjoittanut ja ohjaa Tiina Iisala. Pukusuunnittelusta, rekvisiitasta ja tarpeistosta vastaa Riia Parviainen ja valo- ja äänisuunnittelusta sekä videotuotannoista Ville Hyvönen. Esitys koostuu useista kohtauksista ja teosta varten sävelletystä sekä sovitetusta musiikista. Esityksen kesto on noin 1h 10min (ei väliaikaa). Ensi-iltaliput tulevat myyntiin tammikuussa Lippupisteen palvelussa. Ensi-illan jälkeen kiertue-esityksenä jatkavan teoksen voivat esimerkiksi metsäalan toimijat ostaa tilausnäytöksenä omalle paikkakunnalleen, lisätietoja saa osoitteesta hanna.kuntsi@gmail.com.

Taiteellista työtä ovat apurahoin tukeneet Metsämiesten Säätiö, Suomen Metsäsäätiö sekä Musiikin edistämissäätiö.

Lisätietoja:
Tuottaja Hanna Kuntsi, hanna.kuntsi@gmail.com, puh. 0503100676

Mia Luukkonen on aloittanut Suomen Metsäsäätiön keräys- ja markkinointipäällikön sijaisena 1.12.2025. Hän toimii tehtävässä nykyisen keräys- ja markkinointipäällikkö Nina Rouhiaisen jäädessä vanhempainvapaalle loppuvuodesta.

Luukkonen on koulutukseltaan metsätieteiden maisteri (MMM), ja hän siirtyy Metsäsäätiöön Metsäkoulutus ry:stä, jossa hän on työskennellyt metsäalan osaamisen ja koulutuksen parissa.

Toivotamme Mian lämpimästi tervetulleeksi Metsäsäätiöön!

Suosittu metsäalan realitysarja Savotta palaa ruutuihin keväällä 2026 Ruudussa ja Nelosella. Sarjan uusi tuotantokausi vie jälleen katsojat metsätöiden arkeen ympäri Suomen – ja tällä kertaa myös Yhdysvaltoihin.

Suomen Metsäsäätiö myönsi kesäkuussa 2025 Filmbutik Oy:lle 75 000 euron apurahan sarjan toisen kauden tuotantoon. Metsäsäätiö on aiemmin tukenut sarjan pilottijaksoa joulukuussa 2023 sekä ensimmäisen kauden tuotantoa kesällä 2024.

Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin.

Savotan toisella kaudella on uutena hahmona lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri, joka on vaihtanut ammattiurheilun metsätyön moniotteluun. Mukana nähdään ykköskaudelta tutut keihäsmiehet Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, sekä monet muut katsojien rakastamat metsäammattilaiset. Uudella kaudella matkataan myös Floridaan katsomaan, millaista on suomalaisten metsämiesten työ Amerikan maisemissa.

Savotta on kotimainen realitysarja, jonka tuottaa Filmbutik Oy. Sarjan pääyhteistyökumppanina toimii UPM.

Metsäsäätiö on päivittänyt tietosuojaselosteensa. Päivitykset koskevat erityisesti säätiön yhteistyökumppaneita sekä uutiskirjeen tilaajien henkilötietojen säilyttämistä.

Uutiskirjeen tilaajien tietoja säilytetään vain niin pitkään kuin on tarpeen uutiskirjeen lähettämiseksi – eli siihen saakka, kunnes tilaus peruutetaan tai uutiskirjepalvelu lakkaa. Jokaisessa uutiskirjeessä tilaajalla on helppo mahdollisuus perua tilauksensa.

Päivitetyn tietosuojaselosteen löydät verkkosivujemme alareunasta kohdasta Tietosuojaseloste – Suomen Metsäsäätiö.

Tietosuojaselosteen päivittäminen on osa Metsäsäätiön jatkuvaa työtä avoimuuden ja vastuullisen henkilötietojen käsittelyn varmistamiseksi.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi marraskuun kokouksessaan noin 1,5 miljoonaa euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Syksyllä myönteisen päätöksen saaneiden hankkeiden painotuksena olivat erityisesti lasten ja nuorten hankkeet. Kaikki Kuutoset metsään -hankkeelle myönnettiin Metsäsäätiön historian suurin yksittäinen apuraha, puoli miljoonaa euroa.

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi vuoden toisella hakukierroksella marraskuussa apurahoja 16 hankkeelle yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla. Syksyn päätösten myötä koko vuonna myönnettyjen apurahojen määrä kipuaa jo toisena vuonna peräkkäin 2 miljoonaan euroon. Myönnetyt apurahat kohdistuivat lasten ja nuorten hankkeisiin, tutkimusta ja tiedettä edistäviin hankkeisiin sekä vaikuttajaviestinnän hankkeisiin.

Suomen Metsäsäätiön juhlavuoden hanke Kaikki kuutoset metsään saa jatkoa. Hanketta pilotoitiin onnistuneesti kuluneen vuoden aikana ja nyt Suomen Metsäsäätiö myönsi sille kautta historiansa suurimman yksittäisen apurahan, puoli miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Suomen Metsäyhdistys ry yhteistyössä Suomen 4H-liitto ry:n kanssa. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki kuutosluokkalaiset pääsevät metsään kouluvuoden aikana.

Tutkimuksen ja tieteen saralta suurin apuraha myönnettiin kolmivuotiselle hankkeelle koskien vesienhallintaa karujen turvekankaiden uudistamisessa. Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopisto.

Vaikuttajaviestinnässä korostuivat Päättäjien Metsäakatemia -kurssit sekä kotimaan vaikuttajille että EU-päätöksentekijöille. Apuraha myönnettiin myös muun muassa metsäalan EU-akatemialle, jonka tavoitteena on lisätä EU-osaamista laajasti metsäalalla.

Lista Suomen Metsäsäätiön 6.11.2025 myöntämistä apurahoista:

Lapset ja nuoret

Kaikki kuutoset metsään. Suomen Metsäyhdistys ry ja Suomen 4H-liitto r.y. 509 625 €.

Metsäala tutuksi valtakunnallisesti NYT Yrityskylä Alakoulussa vuonna 2026. Hakija: Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. 110 000 €.

Metsävisa. Hakija: Suomen Metsäyhdistys ry. 80 000 €.

4H-järjestön yläkoululaisten metsätapahtumien kuljetuskustannukset ja metsäpäiväkonseptien toteutus 2026. Hakija: Suomen 4H-liitto r.y. 75 000 €.

MetsäTET. Hakija: Lasten ja nuorten säätiö. 40 000 €

Metsä Ambassador, nuorelta nuorelle -toimintamalli metsäalan koulutuksen vetovoiman vahvistamiseksi. Hakija: Metsäkoulutus ry. 18 750 €

Tutkimus ja tiede

Vesienhallinta avuksi karujen turvekankaiden uudistamisessa. Hakija: Helsingin yliopisto. 156 412 €.

Costs of meeting the EU’s LULUCF target through restrictions on forest management. Hakija: Norwegian University of Life Sciences. 65 600 €.

Kansainvälisten metsätilastojen hyödyntäminen Suomalaisen metsäelinkeinon edistämisessä. Hakija: MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry). 45 000 €

Puurakentamisen edistämisen julkiset keinot. Hakija: Petri Heino. 35 000 €

LAB Wood – puutekniikan korkeakoulutuksen varmistaminen Suomessa. Hakija: LAB ammattikorkeakoulu. 30 000 €

Vaikuttavuusselvitys – PEFC-standardin vaikuttavuus vesistöteemoissa. Hakija: PEFC Suomi. 10 000 €

Vaikuttajaviestintä

Päättäjien Metsäakatemian 30 vuotta: kurssit ja ajankohtaistilaisuudet 2026. Hakija: Suomen Metsäyhdistys ry. 140 000 €.

METSÄALAN EU-AKATEMIA 2026. Hakija: Työtehoseura ry. 77 800 €.

EU-päättäjille suunnattu Päättäjien Metsäakatemia Suomessa. Hakija: Suomen Metsäyhdistys ry 2026. 50 000 €

Uusi puu. Hakija: Metsäviestintä Oy. 40 000 €

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Uutisen kuva: Vilma Issakainen

Suomen Metsäsäätiön uusi esite kertoo tiiviisti, mitä kaikkea Metsäsäätiön tuella tehdään – lasten metsäretkistä ja koululaisten Metsävisasta aina tutkimukseen, vaikuttajaviestintään ja metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistaviin hankkeisiin.

Esitteestä selviää myös, miten metsäsäätiömaksu toimii ja kuinka helposti kuka tahansa metsänomistaja voi olla mukana rakentamassa metsäelinkeinolle tulevaisuutta.

Tutustu esitteeseen tästä.

Jos haluat tilata printtiesitteitä, ota yhteyttä Metsäsäätiön keräys- ja markkinointipäällikköön Nina Rouhiaiseen (nina.rouhiainen@metsasaatio.fi) tai lähetä viesti osoitteeseen info@metsasaatio.fi.

Lisätiedot:

Nina Rouhiainen
keräys- ja markkinointipäällikkö
+358 40 190 2666
nina.rouhiainen@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö palkitsi viisi metsäammattilaista Metsäpäivien 100-vuotisjuhlan yhteydessä Helsingissä. Metsäsäätiö-lähettiläiksi nimettiin UPM:n metsäasiakasvastaava Annastiina Sydänmaanlakka Luumäeltä, Metsä Groupin operaatioasiantuntija Miika Järvinen, Stora Enson metsäasiantuntija Juha Rissanen Lappeenrannasta, Koskisen yhtiön metsäasiantuntija Jarkko Loponen Savonlinnasta sekä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Kerkko Jalava. Paikalla palkintoja vastaanottamassa olivat Annastiina, Juha ja Miika, jotka ovat kuvassa keskellä.

Palkitut Metsäsäätiö-lähettiläät tunnetaan aktiivisina Metsäsäätiön ja metsäelinkeinon puolestapuhujina. He ovat omassa työssään tuoneet esiin Metsäsäätiön rahoittamia hankkeita, korostaneet yhteisen tekemisen merkitystä ja toimineet esimerkkeinä muille metsäalan ammattilaisille.

Palkittavat ovat erityisen ansioituneita metsäelinkeinon ja Metsäsäätiön tunnettuuden edistäjiä sekä yhteisöllisen metsäalan rakentajia.

Huomionosoitukset jaettiin Metsäpäivien päälavalla järjestetyssä juhlaohjelmassa, jossa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson ja hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen luovuttivat palkinnot. Lähettiläät saivat koivuvaneriset diplomit ja 300 euron arvoiset lahjakortit Lapland Hotelsiin sekä lämpimät aplodit Metsäpäivien yleisöltä.

”Onnittelemme lämpimästi vuoden 2025 Metsäsäätiö-lähettiläitä. Metsäsäätiö-lähettiläät näyttävät esimerkillään, että jokainen metsäalan ammattilainen voi omalla työllään edistää alan elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta”, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset jaetaan vuosittain metsäammattilaisille, jotka ovat työssään ja asenteellaan edistäneet suomalaisen metsäelinkeinon ja Metsäsäätiön tunnettuutta.

Kuvassa vasemmalta oikealle kaikki viisi huomionosoituksen saajaa: Annastiina Sydänmaanlakka Miika Järvinen, Juha Rissanen, Jarkko Loponen ja Kerkko Jalava.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson

martta.fredrikson@metsasaatio.fi

040 687 1686

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).