EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen tuloksista. Alustavat tulokset julkaistiin joulukuussa 2024 ja nyt molemmat tutkimushankkeen artikkelit on vertaisarvioitu ja luettavissa. Tutkimushanke toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.
Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi mittavan vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Globaalisti hakkuut eivät kuitenkaan kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan ja muualle Aasiaan.
Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Kallion tulokset LULUCF-asetuksen vaikutuksista löytyvät artikkelista EU policy on forest carbon sinks revisited https://authors.elsevier.com/sd/article/S1462-9011(26)00025-0 ja biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset on esitetty artikkelissa Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversityhttps://doi.org/10.1007/s10669-025-10050-1.
Lataa artikkelit tästä:
Kallio & Garvik 2025: Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and on the risk of biodiversity loss. PDF
Kallio & Garvik 2026: EU policy on forest carbon sinks revisited. PDF
Suomen Metsäsäätiön kevään seminaari järjestetään tiistaina 14.4.2026 klo 12.00–13.45. Seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista.
Tervetuloa seuraamaan seminaarin verkkolähetystä! Ilmoittaudu 13.4. mennessä tästä linkistä.
Metsäsäätiön seminaari 14.4.2026 – Ohjelma
12.00 Seminaari alkaa
Avaussanat Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen
Hanke-esittelyt
Kaikki kuutioset metsään – suurhankkeen toteutus vuonna 2026 Järjestöpäällikkö Sampo Juhajoki, Suomen 4H‑liitto Nuorisoviestinnän johtaja Jaska Salonen, Suomen Metsäyhdistys
Vesienhallinta avuksi karujen turvekankaiden uudistamisessa Professori Annamari Laurén ja professori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
TMetsä: Millaiset metsät pärjäävät 2100‑luvulla ja miten niihin päästään? Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus
Metsä Puilta – kiertueteatterin tarina Tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen
Loppusanat
Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson
Lontoon The Garrison Chapelissa avautuu 9. maaliskuuta Uusi puun näyttely, joka tuo biotalouden ratkaisut ja puun roolin lähemmäs arkea ja kuluttajaa.
Uusi puu -hankkeen New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely esittelee kymmeniä puupohjaisia arjen tuotteita. Näyttelyn uusimpia mieleenpainuvia esineitä ovat kylpyamme, tekstiilit ja autonrengas.
Näyttelyn ytimessä ovat lukuisat pakkausratkaisut. Esimerkiksi tutunnäköisiinkin kartonkipakkauksiin kätkeytyy kehitystyötä, jolla on suuri merkitys kestävämmälle arjelle. Esillä on myös lukuisia puunjalostuksen sivutuotteista valmistettuja innovatiivisia materiaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita laajassa mittakaavassa.
Vuoteen 2040 mennessä EU haluaa siirtyä laajasti biopohjaisiin materiaaleihin esimerkiksi muoveissa, pakkauksissa, tekstiileissä ja kemikaaleissa. Uusi puu -näyttely osoittaa, kuinka konkreettinen rooli metsään perustuvalla biotaloudella on jo nyt Euroopan vihreässä siirtymässä.
”Nykyinen biotalous rakentuu vahvaan puupohjaiseen tuotantoon sellusta ja paperista aina kehittyneisiin uusiin materiaaleihin. Uusi puu -näyttely osoittaa, että puupohjaiset ratkaisut eivät ole tulevaisuuden konsepteja. Ne ovat todellisia, markkinakelpoisia vaihtoehtoja, joita käytetään jo nyt”, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.
Uusi puu on yksi näkyvimmistä hankkeista, joissa vuonna 1877 perustettu Suomen Metsäyhdistys edistää metsien vastuullista käyttöä ja vahvistaa yhteiskunnan ymmärrystä metsien merkityksestä. Uusi puuta rahoittavat sen 20 jäsenyritystä ja -organisaatiota ja Suomen Metsäsäätiö.
Uusi puun Lontoon näyttely järjestetään Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana. CBA on kuningas Charlesin perustama aloite, jonka tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen perustuvaan ilmastoneutraaliin biotalouteen.
Yhteistyössä on lisäksi mukana kuningas Charlesin perustama The King’s Foundation, joka edistää kuninkaan tavoitteita kestävämmästä tulevaisuudesta, ja jonka Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa näyttely järjestetään 9.–27.3.2026.
Uusi tutkimushanke pureutuu puurakentamiseen vaikuttaviin politiikkatoimiin ja -aloitteisiin. Tuloksia odotetaan kesäkuussa.
Puurakentaminen kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopassa. Positiivinen kehitys vientimarkkinoilla muodostaa kasvavaa kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle. Kehittyvillä puurakentamisen markkinoilla uuden teknologian käyttöönotto edellyttää tehokkaita tukitoimia ja aloitteita. Tämä tarkoittaa poliittisia sitoumuksia ja niistä johdettuja ohjaustoimia. Hyvin monessa maassa tällaisia on käytössä.
Rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen alentaminen, rakentamisen prosessien teollistaminen sekä rakennuskustannusten alentaminen ovat tavoitteita koko Euroopassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on analysoida ja vertailla puun käyttöön rakentamisessa vaikuttavia kansallisia politiikkatoimia ja -aloitteita. Tavoite on ymmärtää, mitä toimenpiteitä ja aloitteita on toteutettu, kuinka tehokkaita ne ovat ja kuinka toteutettavissa ne voisivat olla muualla. Metsävarojen käyttöön liittyviä ohjaustoimia ei tarkastella tässä tutkimuksessa.
Markkinoiksi on valittu Itävalta, Ranska ja Englanti. Tutkimuksen kohteena on julkisen sektorin rooli markkinoilla; erityisesti toteutetut keinot edistää puun käyttöä rakentamisessa. Toimijoita tarkastellaan institutionaalisina ja markkinaa muovaavina: julkinen sektori ei ole vain sääntelijä, vaan aktiivinen toimija. Markkinat nähdään moniulotteisina toimintaympäristöinä, ei vain hintamekanismina.
Sääntely-ympäristössä esille nousevat rakentamismääräykset, kaavoitus, normit ja standardit. Rakentamisen markkinan taloudellisen ympäristön tekijöitä ovat julkiset hankinnat, tuet ja rahoitus, sekä verotus. Markkinan toimintaan vaikuttavat tieto- ja oppimisympäristö, ohjeistukset, koulutus sekä tutkimus ja pilotit.
Valitut markkinat ovat erilaisia. Itävalta on metsäinen EU-maa, jossa on edistyksellistä puuteollisuutta sekä aktiivista valtion ja osavaltioiden toteuttamaa edistämistoimintaa. Lisäksi puurakentaminen on kehittynyt vientiteollisuudeksi niin tuotteiden kuin osaamisen osalta. Ranskassa metsäsektorin ja puun rakennuskäytön taloudellinen merkitys on ollut aiemmin pieni. Viime vuosikymmenten julkisen sektorin panostus puurakentamisen arvoverkon kehittämiseen on nostanut alan arvostusta. Englanti on perinteinen puutuotteiden maahantuoja. Aktiiviset ohjelmat metsäpinta-alan laajentamiseksi ja juuri käynnistynyt valtion puun käytön edistämisohjelma ovat esimerkkejä markkinan muutokseen tähtäävistä toimista.
Tutkimus perustuu kirjallisiin lähteisiin, joita tarkennetaan haastattelemalla ohjaustoimien laadinnasta vastanneita viranomaisia sekä toimialan edustajia. Hankkeessa analysoidaan julkisen sektorin toimien tarkoitus, tavoite sekä vaikuttavuus. Analyysin perusteella tehdään toimenpidesuosituksia erityisesti suomalaiseen toimintaympäristöön. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2026.
Tutkimushankkeen nimi kokonaisuudessaan on “Kestävän puurakentamisen ja puutuotevalmistuksen edistämiseen tähtäävien politiikkatoimien ja muiden toimenpidesuositusten ja -aloitteiden analysointi ja vertailu Euroopassa.” Hanke saa tukea Suomen Metsäsäätiöltä. Kirjoittaja on hankkeen toteuttaja Petri Heino.
Suomen Metsäsäätiön, Metsämiesten Säätiön, Puumiesten ammattikasvatussäätiön ja alan teollisuuden rahoittama ja Puutuoteteollisuus ry:n vetämä Kestävästi puusta -hanke keskittyy tarjoamaan ja välittämään puurakentamisesta tietoa valtakunnan päättäjille ja kuntapäättäjille ja -virkamiehille.
Kestävästi puusta -hanke on nostanut puutuotteet näkyvästi osaksi keskustelua kestävästä rakentamisesta ja alueiden elinvoimasta. Kesällä 2025 käynnistynyt hanke vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen: tiukentuva sääntely, kasvava ilmastotietoisuus sekä huoli maakuntien työpaikoista ja omavaraisuudesta haastavat rakentamista etsimään kestäviä, kotimaisia ratkaisuja.
Hankkeen keskiössä on ollut tiedon kokoaminen ja välittäminen erityisesti kuntapäättäjille. Kestävästi puusta -verkkosivusto kokoaa yhteen puun käyttöä käsittelevää sisältöä ilmaston, työllisyyden ja käyttökokemuksen näkökulmista. Vuonna 2025 julkaistut oppaat ja niihin liittynyt viestintä, mm. 4 webinaaria, tukivat uusien kuntapäättäjien työn alkua ja tarjosivat konkreettista ymmärrystä siitä, miten puu vastaa uudisrakentamisen päästöraja-arvoihin sekä kuntalaisten odotuksiin. Lisätietoa edellä mainituista löydät täältä.
Viestintää on tehty laajasti sosiaalisessa mediassa ja suoraviestinnässä, ja samalla on rakennettu mielikuvaa puusta ratkaisuna, joka yhdistää ilmastohyödyt, kotimaisen arvonlisän ja alueellisen elinvoiman.
Vuonna 2026 Kestävästi puusta -hankkeessa korostuu puutuoteteollisuuden merkitys kestävän kasvun, omavaraisuuden ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. Kotimainen puu sitoo hiiltä, korvaa fossiilisia materiaaleja ja pitää arvonlisän Suomessa samalla, kun globaalisti kasvava kysyntä avaa mahdollisuuksia korkean jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden viennille. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä, osaamista sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia, ja kotimarkkinoita, jotka toimivat ponnahduslautana kansainväliselle kasvulle. Samalla rakentamisen tuottavuuden parantaminen vaatii rakennemuutosta kohti teollista, korkean esivalmistusasteen rakentamista, jossa puu on keskeinen ratkaisu: se mahdollistaa vähähiilisen rakentamisen, pitkäaikaiset hiilivarastot sekä laadukkaat ja kustannustehokkaat rakennukset. Osaava tilaaminen ja pitkäjänteiset hankintamallit ratkaisevat, kuinka laajasti muutos saadaan toteutettua.
Metsäsäätiön ja muiden rahoittajien tuella Kestävästi puusta -hanke jatkaa työtään sen puolesta, että puu tunnistetaan yhä selkeämmin strategisena ratkaisuna kestävään kasvuun, vientiin ja suomalaisen rakentamisen uudistamiseen – katse on jo käännettynä kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusohjelmakirjauksia.
Koululaiset tutustuvat tämän vuoden Metsävisassa metsiin ja niiden luonnonhoitoon Kamala luonto -sarjakuvista tuttujen villieläinten opastamina.
Yläkoululaisten valtakunnalliseen metsätietokilpailuun Metsävisaan osallistuu 4. helmikuuta 330 koulua ja 18 800 oppilasta yli 500 opettajan johdolla ympäri Suomen Hangosta Karigasniemelle.
Visa on vakiinnuttanut paikkansa osana yläkoulujen biologian ja maantieteen opetusta. Suomen Metsäyhdistys järjestää sen yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton BMOL:n kanssa jo 45. kerran. Metsävisan päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.
Tämän vuoden teema, talousmetsien luonnonhoito, on rakennettu yhteistyössä Tapion koordinoiman Monimetsä-hankkeen kanssa. Osana yhteistyötä Metsävisaa kuvittavat Kamala luonto -sarjakuvasta tutut hahmot. Piirroskuvat on tehty Monimetsä-hankkeessa yhdessä sarjakuvantekijöiden Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen kanssa. Ilves, kärppä, kettu ja muut valloittavat metsäneläimet tuovat talousmetsien luonnonhoidon keinot lähelle kaikenikäisiä, ja Kamalan luonnon lempeä huumori tekee aiheesta helposti lähestyttävän.
Metsäyhdistys on lähettänyt kaikkiin Metsävisaan osallistuviin kouluihin paketin, josta löytyy kilpailulomakkeiden lisäksi Kamala luonto -kuviin perustava korttipeli. Kuva- ja tekstikortteja yhdistelemällä on helppo oppia lisää talousmetsien luonnonhoidosta.
”Hauskat kuvat innostavat sekä oppilaita että opettajia. Aihe on tärkeä, sillä se lisää ymmärrystä siitä, kuin Suomessa pyritään monipuoliseen ja vastuulliseen metsien hoitoon”, sanoo korttipelin suunnitellut Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Anne Turunen.
Metsävisa on Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja Suomen Metsäyhdistyksen yhdessä järjestämä tietokilpailu, jonka eri vaiheissa on mukana laaja joukko opettajia ja metsäalan toimijoita.
Koulujen visatulokset ratkeavat helmikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen 50 parasta koulutason voittajaa saa kutsun toukokuussa järjestettävälle Metsävisa-finaalimatkalle.
Kaikki kuutoset metsään -hanke vahvistuu LähiTapiolan 400 000 euron lahjoituksella Suomen Metsäsäätiön rahoituksen rinnalla. Tavoitteena on tarjota kaikille kuudesluokkalaisille elämyksellinen metsäpäivä.
Metsäpäivänä koululaiset kiertävät toiminnallisia rasteja, joiden sisällöt tulevat opetussuunnitelmasta. Koululaiset voivat oppia muun muassa metsäluonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta, tutustua puusta valmistettaviin tuotteisiin, nähdä metsäkoneen työssään ja päästä istuttamaan puuntaimen.
Tavoitteena on kutsua vuosittain koko ikäluokka metsään. Jo ensi lukuvuonna 2026–2027 metsäpäiviä järjestetään lähes 25 000 oppilaalle eli noin 1000 alakoulun kuutosluokalle. Tämä kattaa noin 40 prosenttia koko ikäluokasta.
Metsäpäivät mahdollistaa Suomen Metsäsäätiön 500 000 euron rahoitus ja LähiTapiolan 400 000 euron lahjoitus.
”Metsäympäristöllä on merkittävä vaikutus lasten hyvinvointiin. Yhä useammalle suomalaiselle metsä ei ole kuitenkaan enää luontainen vapaa-ajan viettopaikka. LähiTapiolassa haluamme tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua, oppia ja voida hyvin luonnossa. Hanke auttaa lapsia rakentamaan myönteisen, ja toivottavasti elinikäisen suhteen metsään ja ympäristöönsä”, sanoo LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja.
”LähiTapiolan lahjoitus on merkittävä luottamuksen osoitus Kaikki kuutoset metsään -hankkeelle ja sen päätoteuttajille. On hienoa, että koululaisten metsäpäivät koetaan merkityksellisiksi laajemminkin. Lahjoituksen avulla hanke pääsee ison askeleen eteenpäin kohti tavoitettaan tavoittaa koko ikäluokka”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Vastaus opettajien ja metsäalan toiveisiin
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö, joilla molemmilla on pitkä kokemus koululaisten metsäpäivien ja -retkien järjestämisestä.
Suurhankkeella vastataan niin metsäalalta kuin opettajiltakin kuultuun toiveeseen, että kokonaiselle ikäluokalle annetaan mahdollisuus lähteä metsään oppimaan. Kun Kaikki kuutoset metsään -mallia pilotoitiin syksyllä 2025 kuudella paikkakunnalla, palaute oli positiivista ja innostunutta sekä opettajilta, lapsilta että päiviä järjestäneiltä paikallisilta yhteistyökumppaneilta.
”Koululaisten metsäpäivien mahdollistaminen on tärkeä osa Metsäsäätiön tulevaisuustyötä metsäelinkeinon hyväksi ja siksi rahoitamme tätä suurhanketta. Suomen Metsäyhdistys ja 4H tekevät vaikuttavaa työtä hankkeen toteuttajina”, Fredrikson sanoo.
Kaikki kuutoset metsään -päiviä järjestetään syksystä 2026 alkaen eri puolilla Suomea. Lapsia tavoitetaan maaseudulta, taajamista ja kaupungeista. Paikallisesti tapahtumat toteutetaan laajassa metsä- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyössä, joka tuo metsäpäivään moninäkökulmaisuutta.
Yksityiset metsänomistajat jättävät Suomessa laajoja metsäalueita omaehtoisesti, ilman sopimusta metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelevät niitä vain hyvin pienimuotoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen arvio ilmiön laajuudesta. Tutkimus toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.
PTT:n tiedote tutkimuksesta:
Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Tutkimus perustuu keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 853 metsänomistajaa.
”Hiljaisen suojelun taustalla vaikuttaa joukko erilaisia motiiveja, kuten luontoarvot, taloudelliset tekijät, maisema- ja virkistysarvot sekä perhe- ja omistukseen liittyvät syyt. Tämä heijastaa metsänomistajien erilaisia tavoitteita ja metsien monia arvoja”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.
Hiljainen suojelu on yleistä, mutta useimmiten pienimuotoista
Hiljaista suojelua toteutti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista, ja sen osuus oli keskimäärin 8,3 prosenttia kaikkien vastaajien ilmoittamasta metsätalousmaan pinta-alasta. Kun tulokset skaalataan koko maan yksityismetsiin, hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria.
Valtaosa, noin 70 prosenttia, hiljaisen suojelun alasta käsitellään ainoastaan hyvin pienimuotoisesti, esimerkiksi yksittäisiä puita poistamalla ilman puunmyyntitarkoitusta. Loppuosa, noin 30 prosenttia, hiljaisen suojelun kokonaisuudesta muodostuu alueista, jotka on kokonaan rajattu metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle.
Kyselyn mukaan pääasialliset syyt hiljaisen suojelun taustalla voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Tärkeimmäksi syyksi nousivat ei-tuotannolliset, ekosysteemipalveluihin liittyvät arvot, kuten luonto- ja maisema-arvot. Myös taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät tekijät, kuten alueen alhainen metsätaloudellinen arvo tai vaikeakulkuisuus, ja päätösten lykkäämiseen liittyvät tekijät kuten metsä taloudellisena turvana tai päätösten siirtäminen seuraavalle omistajalle ovat motiiveja hiljaiselle suojelulle.
Pienten tilojen omistajilla hiljaisen suojelun osuus omistetuista kokonaishehtaareista oli selvästi suurempi kuin suurempien tilojen omistajien keskuudessa. Vaikka hiljainen suojelu ei ole kaikissa kohteissa pysyvää, sillä on monilla tiloilla pitkäaikainen luonne, ja se perustuu metsänomistajien harkittuihin päätöksiin. Suurin osa vastaajista arvioi jatkavansa suojelua niin kauan kuin omistaa kohteen tai vähintään 10 vuoden ajan.
Hiljaisella suojelulla on monia vaikutuksia ympäristö- ja metsäpolitiikkaan
Ympäristöpolitiikassa hiljainen suojelu tukee monia keskeisiä tavoitteita, erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekosysteemien rakenteellista säilymistä. Tältä osin se täydentää lakisääteistä ja sopimuksellista suojelua luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Hiljainen suojelu kytkeytyy myös ilmastopolitiikan tavoitteisiin, koska se vaikuttaa hakkuupäätöksiin ja sitä kautta metsien hiilivarastoihin ja hiilinielun kehitykseen.
Metsä- ja energiapolitiikan näkökulmasta hiljainen suojelu vaikuttaa puun tarjontaan ja sen ennustettavuuteen. Koska puumarkkinat nojaavat vahvasti yksityismetsiin, metsänkäsittelyn omaehtoinen rajoittaminen toimii puun tarjontaa säätelevänä tekijänä. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa hiljaisesta suojelusta on väliaikaista tai kohdistuu metsätaloudellisesti vähäarvoisiin tai vaikeasti hyödynnettäviin kohteisiin.
Luontoarvo- ja hiilimarkkinat kiinnostavat, mutta eivät sovi kaikille kohteille
Entä miksi hiljaisen suojelun toteuttajat eivät ryhdy sopimuspohjaiseen suojeluun? Kyselyn mukaan syinä ovat etenkin päätöksentekoon ja omistajan autonomiaan liittyvät tekijät. Päätäntävallan säilyttämisen itsellä mainitsi keskeisimmäksi esteeksi 66 prosenttia vastaajista.
Luontoarvo- ja hiilimarkkinat herättävät metsänomistajissa varovaista kiinnostusta. Noin 40–45 prosenttia suhtautuu myönteisesti luontoarvoihin perustuviin sopimusmalleihin, ja kiinnostus on suurempaa niiden joukossa, jotka jo toteuttavat hiljaista suojelua.
Tulokset osoittavat, että hiljainen suojelu ei sellaisenaan muodosta yhtenäistä tai automaattisesti markkinakelpoista kohderyhmää, vaan alueiden soveltuvuus luontoarvo- ja hiilimarkkinoille riippuu suojelun syistä, kohteiden ominaisuuksista sekä sopimusmallien joustavuudesta.
Tilastointia ja toimintamalleja pitää uudistaa, jotta hiljainen suojelu tunnistetaan
Ohjauskeinojen toimivuuden näkökulmasta hiljainen suojelu haastaa perinteiset politiikkamallit. Koska ilmiötä ei ole systemaattisesti tunnistettu tai tilastoitu, sen tuottamia hyötyjä ei voida hyödyntää ja edistää täysimääräisesti. Hiljaisen suojelun vaikutukset tulevat kuitenkin huomioiduksi esimerkiksi Suomen metsävaroissa ja hiilinieluissa silloin kun ne perustuvat kaukokartoitusaineistoihin.
”Tulokset osoittavat, että metsien käyttöä koskeva kokonaiskuva jää vajavaiseksi, jos huomio kohdistuu vain virallisiin suojelupäätöksiin ja sopimuksiin. Hiljainen suojelu on osa metsien käyttöä ja suojelua, vaikka sitä ei tilastoida”, toteaa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.
Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että metsänomistajien ilmoittamat pinta-alat perustuvat heidän omiin arvioihinsa, eikä vertailua rekisteri- tai paikkatietoaineistoihin tehty. Myös hiljaisen suojelun syyt, kuten luontoarvot, perustuivat vastaajien omiin käsityksiin.
Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö, ja sen toteutukseen osallistui Maanomistajain liitto. Raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi
Lisätietoja
Jani Laturi, vanhempi metsäekonomisti, PTT, p. 040 547 435, jani.laturi@ptt.fi
Marjo Maidell, metsäekonomisti, PTT, p. 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi
Näin vuoden lopulla on hyvä hetki vilkaista taaksepäin: mitä kaikkea onkaan saatu yhdessä aikaan.
Kolmekymppisen säätiön apurahahankkeiden kokonaisuus on entistä vaikuttavampi ja vahvempi. Metsäsäätiön saamat vapaaehtoiset lahjoitukset ja hyvätasoiset apurahahakemukset mahdollistivat jo toista vuotta peräkkäin yli kahden miljoonan euron apurahapotin. Syksyllä juhlimme säätiön kolmattakymmenettä toimintavuotta tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Metsäsäätiön toiminta on valtakunnallista ja niin myös tilaisuudet järjestettiin Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Oli innostavaa tavata satoja säätiölle lahjoittaneita metsänomistajia ja säätiön puolesta puhuneita metsäasiantuntijoita sekä muita tärkeitä sidosryhmiä.
Juhlavuonna haluttiin nostaa esiin lasten ja nuorten metsäkasvatuksen edistäminen. Yksi vuoden kohokohdista onkin ollut juhlavuoden hankkeen Kaikki kuutoset metsään onnistunut pilotointi sekä sen jatkorahoitus vuodelle 2026. Hankkeen tavoitteena on tarjota jokaiselle Suomen kuudesluokkalaiselle mahdollisuus päästä metsään kokemaan ja oppimaan.
Tänä vuonna onnistui moni muukin hanke. Savotta-realitysarja sai hienot katsojaluvut keväällä ja toi metsäammattilaisten arjen olohuoneisiin. Uusi puu -hanke vei suomalaiset puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot EU-komission pääaulaan Brysseliin, Osakan maailmannäyttelyyn ja pysyvästi osaksi uutta näyttelyä peruskorjatussa Finlandia-talossa. Tutkimushankkeita on polkaistu käyntiin ja ensi vuonna on luvassa kiinnostavia hetkiä metsäelinkeinon ennakoinnin, tulevaisuuden puulajien ja metsänomistajien ”hiljaisen suojelun” parissa.
Metsäsäätiö jatkaa menestyksekkään tulevaisuuden rakentamista metsäelinkeinolle myös tulevana vuonna. Sitä ennen – kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua!
Vuonna 2025 toteutettu Metsäalan EU-akatemia toi yhteen noin 30 metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijaa kehittämään EU-vaikuttamisen taitojaan ja tietojaan. TTS Työtehoseuran järjestämä ja Suomen Metsäsäätiön rahoittama kokonaisuus vastaa kasvavaan tarpeeseen ymmärtää EU:n päätöksentekoa ja sen vaikutuksia metsiin liittyviin elinkeinoihin. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, unionin ilmasto-, energia- ja ympäristösäädökset ohjaavat metsien käyttöä yhä enemmän – osaaminen vaikuttamisessa on nyt kriittistä.
Akatemia sisälsi kolme monipuolista koulutuspäivää Helsingissä keväällä 2025 sekä opintomatkan Brysseliin, jossa ohjelma oli tiivis ja monipuolinen. Osallistujat vierailivat opintomatkalla16 organisaatiossa, muun muassa Euroopan komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa. Tapaamiset ja keskustelut edunvalvonnan huippuosaajien kanssa tarjosivat arvokasta näkemystä EU-politiikan vaikutuksista ja vaikuttamisen keinoista. Mukana ohjelmassa olivat myös tapaamiset metsäteollisuuden ja eurooppalaisten metsäjärjestöjen kanssa, unohtamatta edustajia ja esimerkkejä muilta vaikuttamistyöhön nojaavilta toimijoilta ja sektoreilta.
Metsäalan EU-akatemia on strateginen investointi koko alan tulevaisuuteen. Suomen Metsäsäätiön tuella hanke sai lentävän lähdön – ja jatkuu myös vuonna 2026! Valmennus tarjoaa jälleen mahdollisuuden vahvistaa osaamista ja verkostoja EU:n päätöksenteon ytimessä. Ensimmäinen toteutus sai erittäin positiivista palautetta, ja nyt kannattaakin jo ilmoittautua mukaan vuoden 2026 toteutukseen, paikkoja on hyvin rajoitetusti. Ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.
