Suomen Metsäsäätiön, Metsämiesten Säätiön, Puumiesten ammattikasvatussäätiön ja alan teollisuuden rahoittama ja Puutuoteteollisuus ry:n vetämä Kestävästi puusta -hanke keskittyy tarjoamaan ja välittämään puurakentamisesta tietoa valtakunnan päättäjille ja kuntapäättäjille ja -virkamiehille.

Kestävästi puusta -hanke on nostanut puutuotteet näkyvästi osaksi keskustelua kestävästä rakentamisesta ja alueiden elinvoimasta. Kesällä 2025 käynnistynyt hanke vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen: tiukentuva sääntely, kasvava ilmastotietoisuus sekä huoli maakuntien työpaikoista ja omavaraisuudesta haastavat rakentamista etsimään kestäviä, kotimaisia ratkaisuja.

Hankkeen keskiössä on ollut tiedon kokoaminen ja välittäminen erityisesti kuntapäättäjille. Kestävästi puusta -verkkosivusto kokoaa yhteen puun käyttöä käsittelevää sisältöä ilmaston, työllisyyden ja käyttökokemuksen näkökulmista. Vuonna 2025 julkaistut oppaat ja niihin liittynyt viestintä, mm. 4 webinaaria, tukivat uusien kuntapäättäjien työn alkua ja tarjosivat konkreettista ymmärrystä siitä, miten puu vastaa uudisrakentamisen päästöraja-arvoihin sekä kuntalaisten odotuksiin. Lisätietoa edellä mainituista löydät täältä.

Viestintää on tehty laajasti sosiaalisessa mediassa ja suoraviestinnässä, ja samalla on rakennettu mielikuvaa puusta ratkaisuna, joka yhdistää ilmastohyödyt, kotimaisen arvonlisän ja alueellisen elinvoiman. 

Vuonna 2026 Kestävästi puusta -hankkeessa korostuu puutuoteteollisuuden merkitys kestävän kasvun, omavaraisuuden ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. Kotimainen puu sitoo hiiltä, korvaa fossiilisia materiaaleja ja pitää arvonlisän Suomessa samalla, kun globaalisti kasvava kysyntä avaa mahdollisuuksia korkean jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden viennille. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä, osaamista sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia, ja kotimarkkinoita, jotka toimivat ponnahduslautana kansainväliselle kasvulle. Samalla rakentamisen tuottavuuden parantaminen vaatii rakennemuutosta kohti teollista, korkean esivalmistusasteen rakentamista, jossa puu on keskeinen ratkaisu: se mahdollistaa vähähiilisen rakentamisen, pitkäaikaiset hiilivarastot sekä laadukkaat ja kustannustehokkaat rakennukset. Osaava tilaaminen ja pitkäjänteiset hankintamallit ratkaisevat, kuinka laajasti muutos saadaan toteutettua.

Metsäsäätiön ja muiden rahoittajien tuella Kestävästi puusta -hanke jatkaa työtään sen puolesta, että puu tunnistetaan yhä selkeämmin strategisena ratkaisuna kestävään kasvuun, vientiin ja suomalaisen rakentamisen uudistamiseen – katse on jo käännettynä kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusohjelmakirjauksia.

Koululaiset tutustuvat tämän vuoden Metsävisassa metsiin ja niiden luonnonhoitoon Kamala luonto -sarjakuvista tuttujen villieläinten opastamina.

Yläkoululaisten valtakunnalliseen metsätietokilpailuun Metsävisaan osallistuu 4. helmikuuta 330 koulua ja 18 800 oppilasta yli 500 opettajan johdolla ympäri Suomen Hangosta Karigasniemelle.

Visa on vakiinnuttanut paikkansa osana yläkoulujen biologian ja maantieteen opetusta. Suomen Metsäyhdistys järjestää sen yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton BMOL:n kanssa jo 45. kerran. Metsävisan päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

Tämän vuoden teema, talousmetsien luonnonhoito, on rakennettu yhteistyössä Tapion koordinoiman Monimetsä-hankkeen kanssa. Osana yhteistyötä Metsävisaa kuvittavat Kamala luonto -sarjakuvasta tutut hahmot. Piirroskuvat on tehty Monimetsä-hankkeessa yhdessä sarjakuvantekijöiden Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen kanssa. Ilves, kärppä, kettu ja muut valloittavat metsäneläimet tuovat talousmetsien luonnonhoidon keinot lähelle kaikenikäisiä, ja Kamalan luonnon lempeä huumori tekee aiheesta helposti lähestyttävän.

Metsäyhdistys on lähettänyt kaikkiin Metsävisaan osallistuviin kouluihin paketin, josta löytyy kilpailulomakkeiden lisäksi Kamala luonto -kuviin perustava korttipeli. Kuva- ja tekstikortteja yhdistelemällä on helppo oppia lisää talousmetsien luonnonhoidosta.

”Hauskat kuvat innostavat sekä oppilaita että opettajia. Aihe on tärkeä, sillä se lisää ymmärrystä siitä, kuin Suomessa pyritään monipuoliseen ja vastuulliseen metsien hoitoon”, sanoo korttipelin suunnitellut Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Anne Turunen.

Metsävisa on Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja Suomen Metsäyhdistyksen yhdessä järjestämä tietokilpailu, jonka eri vaiheissa on mukana laaja joukko opettajia ja metsäalan toimijoita.

Koulujen visatulokset ratkeavat helmikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen 50 parasta koulutason voittajaa saa kutsun toukokuussa järjestettävälle Metsävisa-finaalimatkalle.

Kaikki kuutoset metsään -hanke vahvistuu LähiTapiolan 400 000 euron lahjoituksella Suomen Metsäsäätiön rahoituksen rinnalla. Tavoitteena on tarjota kaikille kuudesluokkalaisille elämyksellinen metsäpäivä.

Metsäpäivänä koululaiset kiertävät toiminnallisia rasteja, joiden sisällöt tulevat opetussuunnitelmasta. Koululaiset voivat oppia muun muassa metsäluonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta, tutustua puusta valmistettaviin tuotteisiin, nähdä metsäkoneen työssään ja päästä istuttamaan puuntaimen.

Tavoitteena on kutsua vuosittain koko ikäluokka metsään. Jo ensi lukuvuonna 2026–2027 metsäpäiviä järjestetään lähes 25 000 oppilaalle eli noin 1000 alakoulun kuutosluokalle. Tämä kattaa noin 40 prosenttia koko ikäluokasta.

Metsäpäivät mahdollistaa Suomen Metsäsäätiön 500 000 euron rahoitus ja LähiTapiolan 400 000 euron lahjoitus.

”Metsäympäristöllä on merkittävä vaikutus lasten hyvinvointiin. Yhä useammalle suomalaiselle metsä ei ole kuitenkaan enää luontainen vapaa-ajan viettopaikka. LähiTapiolassa haluamme tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua, oppia ja voida hyvin luonnossa. Hanke auttaa lapsia rakentamaan myönteisen, ja toivottavasti elinikäisen suhteen metsään ja ympäristöönsä”, sanoo LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja.

”LähiTapiolan lahjoitus on merkittävä luottamuksen osoitus Kaikki kuutoset metsään
-hankkeelle ja sen päätoteuttajille. On hienoa, että koululaisten metsäpäivät koetaan merkityksellisiksi laajemminkin. Lahjoituksen avulla hanke pääsee ison askeleen eteenpäin kohti tavoitettaan tavoittaa koko ikäluokka”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Vastaus opettajien ja metsäalan toiveisiin

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö, joilla molemmilla on pitkä kokemus koululaisten metsäpäivien ja -retkien järjestämisestä.

Suurhankkeella vastataan niin metsäalalta kuin opettajiltakin kuultuun toiveeseen, että kokonaiselle ikäluokalle annetaan mahdollisuus lähteä metsään oppimaan. Kun Kaikki kuutoset metsään -mallia pilotoitiin syksyllä 2025 kuudella paikkakunnalla, palaute oli positiivista ja innostunutta sekä opettajilta, lapsilta että päiviä järjestäneiltä paikallisilta yhteistyökumppaneilta.

”Koululaisten metsäpäivien mahdollistaminen on tärkeä osa Metsäsäätiön tulevaisuustyötä metsäelinkeinon hyväksi ja siksi rahoitamme tätä suurhanketta. Suomen Metsäyhdistys ja 4H tekevät vaikuttavaa työtä hankkeen toteuttajina”, Fredrikson sanoo.

Kaikki kuutoset metsään -päiviä järjestetään syksystä 2026 alkaen eri puolilla Suomea. Lapsia tavoitetaan maaseudulta, taajamista ja kaupungeista. Paikallisesti tapahtumat toteutetaan laajassa metsä- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyössä, joka tuo metsäpäivään moninäkökulmaisuutta.

Lisätietoa

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, martta.fredrikson@metsasaatio.fi, p. 040 6871686

Eeva Salmenpohja, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja, LähiTapiola, eeva.salmenpohja@lahitapiola.fi

Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 8400642

Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto, tomi.alakoski@4h.fi, p. 040 501 5307

Yksityiset metsänomistajat jättävät Suomessa laajoja metsäalueita omaehtoisesti, ilman sopimusta metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelevät niitä vain hyvin pienimuotoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen arvio ilmiön laajuudesta. Tutkimus toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.

PTT:n tiedote tutkimuksesta:

Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Tutkimus perustuu keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn, johon vastasi 853 metsänomistajaa.

”Hiljaisen suojelun taustalla vaikuttaa joukko erilaisia motiiveja, kuten luontoarvot, taloudelliset tekijät, maisema- ja virkistysarvot sekä perhe- ja omistukseen liittyvät syyt. Tämä heijastaa metsänomistajien erilaisia tavoitteita ja metsien monia arvoja”, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Hiljainen suojelu on yleistä, mutta useimmiten pienimuotoista

Hiljaista suojelua toteutti 43 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista, ja sen osuus oli keskimäärin 8,3 prosenttia kaikkien vastaajien ilmoittamasta metsätalousmaan pinta-alasta. Kun tulokset skaalataan koko maan yksityismetsiin, hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria.

Valtaosa, noin 70 prosenttia, hiljaisen suojelun alasta käsitellään ainoastaan hyvin pienimuotoisesti, esimerkiksi yksittäisiä puita poistamalla ilman puunmyyntitarkoitusta. Loppuosa, noin 30 prosenttia, hiljaisen suojelun kokonaisuudesta muodostuu alueista, jotka on kokonaan rajattu metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle.

Kyselyn mukaan pääasialliset syyt hiljaisen suojelun taustalla voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Tärkeimmäksi syyksi nousivat ei-tuotannolliset, ekosysteemipalveluihin liittyvät arvot, kuten luonto- ja maisema-arvot. Myös taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät tekijät, kuten alueen alhainen metsätaloudellinen arvo tai vaikeakulkuisuus, ja päätösten lykkäämiseen liittyvät tekijät kuten metsä taloudellisena turvana tai päätösten siirtäminen seuraavalle omistajalle ovat motiiveja hiljaiselle suojelulle.

Pienten tilojen omistajilla hiljaisen suojelun osuus omistetuista kokonaishehtaareista oli selvästi suurempi kuin suurempien tilojen omistajien keskuudessa. Vaikka hiljainen suojelu ei ole kaikissa kohteissa pysyvää, sillä on monilla tiloilla pitkäaikainen luonne, ja se perustuu metsänomistajien harkittuihin päätöksiin. Suurin osa vastaajista arvioi jatkavansa suojelua niin kauan kuin omistaa kohteen tai vähintään 10 vuoden ajan.

Hiljaisella suojelulla on monia vaikutuksia ympäristö- ja metsäpolitiikkaan

Ympäristöpolitiikassa hiljainen suojelu tukee monia keskeisiä tavoitteita, erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekosysteemien rakenteellista säilymistä. Tältä osin se täydentää lakisääteistä ja sopimuksellista suojelua luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Hiljainen suojelu kytkeytyy myös ilmastopolitiikan tavoitteisiin, koska se vaikuttaa hakkuupäätöksiin ja sitä kautta metsien hiilivarastoihin ja hiilinielun kehitykseen.

Metsä- ja energiapolitiikan näkökulmasta hiljainen suojelu vaikuttaa puun tarjontaan ja sen ennustettavuuteen. Koska puumarkkinat nojaavat vahvasti yksityismetsiin, metsänkäsittelyn omaehtoinen rajoittaminen toimii puun tarjontaa säätelevänä tekijänä. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä osa hiljaisesta suojelusta on väliaikaista tai kohdistuu metsätaloudellisesti vähäarvoisiin tai vaikeasti hyödynnettäviin kohteisiin.

Luontoarvo- ja hiilimarkkinat kiinnostavat, mutta eivät sovi kaikille kohteille

Entä miksi hiljaisen suojelun toteuttajat eivät ryhdy sopimuspohjaiseen suojeluun? Kyselyn mukaan syinä ovat etenkin päätöksentekoon ja omistajan autonomiaan liittyvät tekijät. Päätäntävallan säilyttämisen itsellä mainitsi keskeisimmäksi esteeksi 66 prosenttia vastaajista.

Luontoarvo- ja hiilimarkkinat herättävät metsänomistajissa varovaista kiinnostusta. Noin 40–45 prosenttia suhtautuu myönteisesti luontoarvoihin perustuviin sopimusmalleihin, ja kiinnostus on suurempaa niiden joukossa, jotka jo toteuttavat hiljaista suojelua.

Tulokset osoittavat, että hiljainen suojelu ei sellaisenaan muodosta yhtenäistä tai automaattisesti markkinakelpoista kohderyhmää, vaan alueiden soveltuvuus luontoarvo- ja hiilimarkkinoille riippuu suojelun syistä, kohteiden ominaisuuksista sekä sopimusmallien joustavuudesta.

Tilastointia ja toimintamalleja pitää uudistaa, jotta hiljainen suojelu tunnistetaan

Ohjauskeinojen toimivuuden näkökulmasta hiljainen suojelu haastaa perinteiset politiikkamallit. Koska ilmiötä ei ole systemaattisesti tunnistettu tai tilastoitu, sen tuottamia hyötyjä ei voida hyödyntää ja edistää täysimääräisesti. Hiljaisen suojelun vaikutukset tulevat kuitenkin huomioiduksi esimerkiksi Suomen metsävaroissa ja hiilinieluissa silloin kun ne perustuvat kaukokartoitusaineistoihin.

”Tulokset osoittavat, että metsien käyttöä koskeva kokonaiskuva jää vajavaiseksi, jos huomio kohdistuu vain virallisiin suojelupäätöksiin ja sopimuksiin. Hiljainen suojelu on osa metsien käyttöä ja suojelua, vaikka sitä ei tilastoida”, toteaa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että metsänomistajien ilmoittamat pinta-alat perustuvat heidän omiin arvioihinsa, eikä vertailua rekisteri- tai paikkatietoaineistoihin tehty. Myös hiljaisen suojelun syyt, kuten luontoarvot, perustuivat vastaajien omiin käsityksiin.

Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö, ja sen toteutukseen osallistui Maanomistajain liitto. Raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi

Lisätietoja

Jani Laturi, vanhempi metsäekonomisti, PTT, p. 040 547 435, jani.laturi@ptt.fi

Marjo Maidell, metsäekonomisti, PTT, p. 040 164 8139, marjo.maidell@ptt.fi

Näin vuoden lopulla on hyvä hetki vilkaista taaksepäin: mitä kaikkea onkaan saatu yhdessä aikaan.

Kolmekymppisen säätiön apurahahankkeiden kokonaisuus on entistä vaikuttavampi ja vahvempi. Metsäsäätiön saamat vapaaehtoiset lahjoitukset ja hyvätasoiset apurahahakemukset mahdollistivat jo toista vuotta peräkkäin yli kahden miljoonan euron apurahapotin.
Syksyllä juhlimme säätiön kolmattakymmenettä toimintavuotta tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Metsäsäätiön toiminta on valtakunnallista ja niin myös tilaisuudet järjestettiin Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Oli innostavaa tavata satoja säätiölle lahjoittaneita metsänomistajia ja säätiön puolesta puhuneita metsäasiantuntijoita sekä muita tärkeitä sidosryhmiä.

Juhlavuonna haluttiin nostaa esiin lasten ja nuorten metsäkasvatuksen edistäminen. Yksi vuoden kohokohdista onkin ollut juhlavuoden hankkeen Kaikki kuutoset metsään onnistunut pilotointi sekä sen jatkorahoitus vuodelle 2026. Hankkeen tavoitteena on tarjota jokaiselle Suomen kuudesluokkalaiselle mahdollisuus päästä metsään kokemaan ja oppimaan.

Tänä vuonna onnistui moni muukin hanke. Savotta-realitysarja sai hienot katsojaluvut keväällä ja toi metsäammattilaisten arjen olohuoneisiin. Uusi puu -hanke vei suomalaiset puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot EU-komission pääaulaan Brysseliin, Osakan maailmannäyttelyyn ja pysyvästi osaksi uutta näyttelyä peruskorjatussa Finlandia-talossa. Tutkimushankkeita on polkaistu käyntiin ja ensi vuonna on luvassa kiinnostavia hetkiä metsäelinkeinon ennakoinnin, tulevaisuuden puulajien ja metsänomistajien ”hiljaisen suojelun” parissa.

Metsäsäätiö jatkaa menestyksekkään tulevaisuuden rakentamista metsäelinkeinolle myös tulevana vuonna. Sitä ennen – kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua!

Martta Fredrikson

toimitusjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Maaliskuun 17. päivä Helsingissä Savoy-teatterissa kantaesityksensä saava teatteriesitys on kunnianosoitus suomalaiselle metsänhoidolle.

Moniulotteisista uristaan ja muun muassa Juice-elokuvan aisaparina tunnetut näyttelijät Antti Tuomas Heikkinen ja Riku Nieminen tuovat kanteletaiteilija Emma Kuntsin luoman musiikin kuljettamana näyttämölle ihmisiä, joilla jokaisella on omanlaisensa suhde suomalaiseen metsään.

Oli kyseessä sitten metsäkoneenkuljettaja, metsänomistaja, joogaaja tai ympäristöministeri, kaikilla on ymmärryksestään riippuen mielipiteitä tai painavaakin sanottavaa vihreästä kullastamme. Metsän äänenä kuullaan elävä legenda, ihastuttava Seela Sella. ”Metsää puilta” teoksen äärellä saa niin nauraa kuin liikuttua, sekä jäädä pohtimaan mitä kaikkea metsä ja puun käyttö meille suomalaisille oikeasti merkitsee ja mahdollistaa.

Teoksen on käsikirjoittanut ja ohjaa Tiina Iisala. Pukusuunnittelusta, rekvisiitasta ja tarpeistosta vastaa Riia Parviainen ja valo- ja äänisuunnittelusta sekä videotuotannoista Ville Hyvönen. Esitys koostuu useista kohtauksista ja teosta varten sävelletystä sekä sovitetusta musiikista. Esityksen kesto on noin 1h 10min (ei väliaikaa). Ensi-iltaliput tulevat myyntiin tammikuussa Lippupisteen palvelussa. Ensi-illan jälkeen kiertue-esityksenä jatkavan teoksen voivat esimerkiksi metsäalan toimijat ostaa tilausnäytöksenä omalle paikkakunnalleen, lisätietoja saa osoitteesta hanna.kuntsi@gmail.com.

Taiteellista työtä ovat apurahoin tukeneet Metsämiesten Säätiö, Suomen Metsäsäätiö sekä Musiikin edistämissäätiö.

Lisätietoja:
Tuottaja Hanna Kuntsi, hanna.kuntsi@gmail.com, puh. 0503100676

Vuonna 2025 toteutettu Metsäalan EU-akatemia toi yhteen noin 30 metsätalouden ja -teollisuuden asiantuntijaa kehittämään EU-vaikuttamisen taitojaan ja tietojaan. TTS Työtehoseuran järjestämä ja Suomen Metsäsäätiön rahoittama kokonaisuus vastaa kasvavaan tarpeeseen ymmärtää EU:n päätöksentekoa ja sen vaikutuksia metsiin liittyviin elinkeinoihin. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, unionin ilmasto-, energia- ja ympäristösäädökset ohjaavat metsien käyttöä yhä enemmän – osaaminen vaikuttamisessa on nyt kriittistä.

Akatemia sisälsi kolme monipuolista koulutuspäivää Helsingissä keväällä 2025 sekä opintomatkan Brysseliin, jossa ohjelma oli tiivis ja monipuolinen. Osallistujat vierailivat opintomatkalla16 organisaatiossa, muun muassa Euroopan komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa. Tapaamiset ja keskustelut edunvalvonnan huippuosaajien kanssa tarjosivat arvokasta näkemystä EU-politiikan vaikutuksista ja vaikuttamisen keinoista. Mukana ohjelmassa olivat myös tapaamiset metsäteollisuuden ja eurooppalaisten metsäjärjestöjen kanssa, unohtamatta edustajia ja esimerkkejä muilta vaikuttamistyöhön nojaavilta toimijoilta ja sektoreilta.

Metsäalan EU-akatemia on strateginen investointi koko alan tulevaisuuteen. Suomen Metsäsäätiön tuella hanke sai lentävän lähdön – ja jatkuu myös vuonna 2026! Valmennus tarjoaa jälleen mahdollisuuden vahvistaa osaamista ja verkostoja EU:n päätöksenteon ytimessä. Ensimmäinen toteutus sai erittäin positiivista palautetta, ja nyt kannattaakin jo ilmoittautua mukaan vuoden 2026 toteutukseen, paikkoja on hyvin rajoitetusti. Ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä.

Lisätietoja: Henna Hurttala, henna.hurttala@tts.fi

Mia Luukkonen on aloittanut Suomen Metsäsäätiön keräys- ja markkinointipäällikön sijaisena 1.12.2025. Hän toimii tehtävässä nykyisen keräys- ja markkinointipäällikkö Nina Rouhiaisen jäädessä vanhempainvapaalle loppuvuodesta.

Luukkonen on koulutukseltaan metsätieteiden maisteri (MMM), ja hän siirtyy Metsäsäätiöön Metsäkoulutus ry:stä, jossa hän on työskennellyt metsäalan osaamisen ja koulutuksen parissa.

Toivotamme Mian lämpimästi tervetulleeksi Metsäsäätiöön!

Suosittu metsäalan realitysarja Savotta palaa ruutuihin keväällä 2026 Ruudussa ja Nelosella. Sarjan uusi tuotantokausi vie jälleen katsojat metsätöiden arkeen ympäri Suomen – ja tällä kertaa myös Yhdysvaltoihin.

Suomen Metsäsäätiö myönsi kesäkuussa 2025 Filmbutik Oy:lle 75 000 euron apurahan sarjan toisen kauden tuotantoon. Metsäsäätiö on aiemmin tukenut sarjan pilottijaksoa joulukuussa 2023 sekä ensimmäisen kauden tuotantoa kesällä 2024.

Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin.

Savotan toisella kaudella on uutena hahmona lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri, joka on vaihtanut ammattiurheilun metsätyön moniotteluun. Mukana nähdään ykköskaudelta tutut keihäsmiehet Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, sekä monet muut katsojien rakastamat metsäammattilaiset. Uudella kaudella matkataan myös Floridaan katsomaan, millaista on suomalaisten metsämiesten työ Amerikan maisemissa.

Savotta on kotimainen realitysarja, jonka tuottaa Filmbutik Oy. Sarjan pääyhteistyökumppanina toimii UPM.

Metsäsäätiö on päivittänyt tietosuojaselosteensa. Päivitykset koskevat erityisesti säätiön yhteistyökumppaneita sekä uutiskirjeen tilaajien henkilötietojen säilyttämistä.

Uutiskirjeen tilaajien tietoja säilytetään vain niin pitkään kuin on tarpeen uutiskirjeen lähettämiseksi – eli siihen saakka, kunnes tilaus peruutetaan tai uutiskirjepalvelu lakkaa. Jokaisessa uutiskirjeessä tilaajalla on helppo mahdollisuus perua tilauksensa.

Päivitetyn tietosuojaselosteen löydät verkkosivujemme alareunasta kohdasta Tietosuojaseloste – Suomen Metsäsäätiö.

Tietosuojaselosteen päivittäminen on osa Metsäsäätiön jatkuvaa työtä avoimuuden ja vastuullisen henkilötietojen käsittelyn varmistamiseksi.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi