Metsäsäätiö osallistui Metsäalan Opiskelijat ry:n (MEOL) joka toinen vuosi järjestettävän Käpyristeilyn seminaariin torstaina 26.3.2026. Käpyristeily on yksi metsäalan suurimmista opiskelijatapahtumista, ja se kokoaa yhteen alan opiskelijat, ammattilaiset ja sidosryhmät.

Seminaarin ohjelmassa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, jotka tarjosivat erilaisia näkökulmia metsäalan tulevaisuuteen ja viestintään.

Ensimmäisessä paneelissa “Metsäkeskustelun äänet” lavalle nousivat muun muassa Liina Aulin, Metsähallituksen viestintäjohtaja, sekä Mikko Tiirola, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja. Paneelissa kuultiin metsäalan asiantuntijoita, jotka tarkastelivat metsäalan ajankohtaisia kysymyksiä, viestinnän kehittämistä ja alan näkyvyyttä yhteiskunnassa.

Toinen paneeli keskittyi sosiaaliseen mediaan ja siihen, miten metsäalan arkea voidaan tehdä tutuksi suurelle yleisölle. Keskustelussa olivat mukana muun muassa Metsäliigan projektipäällikkö Toni Ahokas, joka avasi JätkäJuhon kasvua ilmiöksi, sekä Anni Hautaviita Metsuritriosta, joka jakoi omakohtaisia kokemuksia metsäalan sisältöjen tuottamisesta. Paneelin yhteinen viesti oli selkeä: metsäalan työtehtävistä tulee tehdä rohkeasti näkyviä ja avoimia, jotta ala houkuttelee uusia osaajia ja herättää kiinnostusta.

Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson esitteli seminaarissa Metsäsäätiön toimintaa ja kertoi, miten säätiö tukee metsäelinkeinon tulevaisuutta erilaisten hankkeiden kautta.

Metsäsäätiö on myös tavattavissa muissa kevään tapahtumissa huhtikuussa. Olemme mukana Lapin Metsätalouspäivillä, Rovaniemellä 9.-10.4.2026 sekä Levin Yhteismetsäpäivillä, Kittilässä 23.-24.4.2026.

Jos olet liikkeellä näillä paikkakunnilla, tule rohkeasti juttelemaan ja tapaamaan meitä!

Savotta on kotimainen seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia sekä metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin. Sarjassa avataan lisäksi puukaupan monivaiheista prosessia sekä ostajan että myyjän näkökulmasta.

Savotan toisella kaudella mukana ovat tutut hahmot, kuten keihäänheiton legendat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, ja lisäksi uutena hahmona alalle hypännyt lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri. Sarjassa päästään näkemään, miten Roope viihtyy metsäalalla ammattiurheilija vuosien jälkeen.

Kausi vie katsojat myös Floridan savotoille, jonne Finnharvestin Eikka ja hänen poikansa Jimmy ovat lähteneet laajentamaan yrityksen toimintaa. Sarjassa selviää, miten amerikkalainen metsänhoito eroaa suomalaisesta, millaisia haasteita uusi ympäristö tuo tullessaan, sekä miten Eikka pärjää englanninkielisessä työyhteisössä.

Kuvaukset saatiin päätökseen maaliskuun alussa, ja jaksojen viimeistely on parhaillaan käynnissä. Filmbutikin toimipaikat Helsingissä, Kotkassa ja Oulussa mahdollistivat kuvaamisen koko Suomessa Lapista Savon sydänmaille ja aina Suomenlahden saaristoon. Toisen kauden kuvauksissa vallitsi jälleen rento ja välitön tunnelma. Savotoilla on aina hyvä tekemisen meininki – ihmiset ovat aitoja, mutkattomia ja ottavat kuvaustiimin luonnolliseksi osaksi arkeaan. Koska suuri osa tekijöistä ja esiintyjistä oli jo ennestään tuttuja, pystyimme jatkamaan suoraan siitä, mihin viimeksi jäimme ilman turhaa jäykistelyä. Tämä aitous ja luontevuus välittyy vahvasti myös valmiissa sarjassa.

Ohjelman pääyhteistyökumppani on toisellakin kaudella UPM Metsä. Lisäksi kumppaneina on ollut alusta alkaen Suomen Metsäsäätiö, Einari Vidgrén – säätiö ja Metsämiesten säätiö. Tuotannon aikana brändiyhteistyöhön on tullut mukaan lisäksi Fuelk sekä Ponsse Collection. Lisäksi tuotannossa on mukana kaksi alueellista elokuvakomissiota; Kaakon Elokuvakomissio ja Pohjois-Suomen Elokuvakomissio / Business Oulu.

Sarjan ensimmäinen kausi julkaistiin Nelosella keväällä 2025. Savotta 2.kausi alkaa Nelosella keskiviikkona 22.4.2026 klo 19. Sarjan tuottaa Filmbutik Oy.

Uusi puu -näyttelyssä Lontoossa koettiin maaliskuun puolivälissä erityinen hetki, kun näyttelyyn tutustuivat Britannian kuningas Charles III ja presidentti Alexander Stubb yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa 17.3. järjestetyssä tilaisuudessa.

New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely tuo esiin suomalaisia puupohjaisia innovaatioita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille esimerkiksi pakkauksissa, tekstiileissä, kemikaaleissa ja jopa kylpyammeissa. Uusi puu -hankkeen taustalla on iso joukko suomalaisia metsäbiotalouden toimijoita, niin yrityksiä kuin tutkimuslaitoksiakin. Päärahoittajana toimii Suomen Metsäsäätiö. Lontoon näyttelyn järjestävät Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana yhteistyössä The King’s Foundation ja Suomen Metsäyhdistys.

Suomen Metsäsäätiölle päivä oli merkityksellinen, koska säätiö on rahoittanut hanketta aivan alkumetreiltä asti vuodesta 2014. Säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson osallistui tilaisuuteen Lontoossa.

”Tämä oli upea tilaisuus. Joskus täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle – nämä uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot todella kiinnostavat maailmalla. Uusi puu vastaa kiinnostukseen esittelemällä konkreettisia tuotteita ja innovaatioita, koko joukon puupohjaisia ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. ” kertoo Fredrikson.

Ennen Lontoota Uusi puu -näyttely on nähty muun muassa Brysselissä Euroopan komission päärakennuksessa ja Osakan maailmannäyttelyssä. Näyttely on esillä Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa 27.3.2026 saakka. Suomessa näyttelyyn voi tutustua osana Finlandia-talon viime kesänä avattua pysyvää Finlandia-näyttelyä Helsingissä.

Uutisen pääkuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen tuloksista. Alustavat tulokset julkaistiin joulukuussa 2024 ja nyt molemmat tutkimushankkeen artikkelit on vertaisarvioitu ja luettavissa. Tutkimushanke toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi mittavan vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Globaalisti hakkuut eivät kuitenkaan kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan ja muualle Aasiaan.

Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Kallion tulokset LULUCF-asetuksen vaikutuksista löytyvät artikkelista EU policy on forest carbon sinks revisited https://authors.elsevier.com/sd/article/S1462-9011(26)00025-0 ja biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset on esitetty artikkelissa Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity https://doi.org/10.1007/s10669-025-10050-1.

Lataa artikkelit tästä:

Kallio & Garvik 2025: Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and on the risk of biodiversity loss. PDF

Kallio & Garvik 2026: EU policy on forest carbon sinks revisited. PDF

Suomen Metsäsäätiön kevään seminaari järjestetään tiistaina 14.4.2026 klo 12.00–13.45. Seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista.

Tervetuloa seuraamaan seminaarin verkkolähetystä! Ilmoittaudu 13.4. mennessä tästä linkistä.

Metsäsäätiön seminaari 14.4.2026 – Ohjelma

12.00 Seminaari alkaa

Avaussanat
Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen

Hanke-esittelyt

Kaikki kuutioset metsään – suurhankkeen toteutus vuonna 2026
Järjestöpäällikkö Sampo Juhajoki, Suomen 4H‑liitto
Nuorisoviestinnän johtaja Jaska Salonen, Suomen Metsäyhdistys

Vesienhallinta avuksi karujen turvekankaiden uudistamisessa
Professori Annamari Laurén ja professori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto

TMetsä: Millaiset metsät pärjäävät 2100‑luvulla ja miten niihin päästään?
Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus

Metsä Puilta – kiertueteatterin tarina
Tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen

Loppusanat

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson

13.45 Seminaari päättyy

Lontoon The Garrison Chapelissa avautuu 9. maaliskuuta Uusi puun näyttely, joka tuo biotalouden ratkaisut ja puun roolin lähemmäs arkea ja kuluttajaa.

Uusi puu -hankkeen New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely esittelee kymmeniä puupohjaisia arjen tuotteita. Näyttelyn uusimpia mieleenpainuvia esineitä ovat kylpyamme, tekstiilit ja autonrengas.

Näyttelyn ytimessä ovat lukuisat pakkausratkaisut. Esimerkiksi tutunnäköisiinkin kartonkipakkauksiin kätkeytyy kehitystyötä, jolla on suuri merkitys kestävämmälle arjelle. Esillä on myös lukuisia puunjalostuksen sivutuotteista valmistettuja innovatiivisia materiaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita laajassa mittakaavassa.

Vuoteen 2040 mennessä EU haluaa siirtyä laajasti biopohjaisiin materiaaleihin esimerkiksi muoveissa, pakkauksissa, tekstiileissä ja kemikaaleissa. Uusi puu -näyttely osoittaa, kuinka konkreettinen rooli metsään perustuvalla biotaloudella on jo nyt Euroopan vihreässä siirtymässä.

”Nykyinen biotalous rakentuu vahvaan puupohjaiseen tuotantoon sellusta ja paperista aina kehittyneisiin uusiin materiaaleihin. Uusi puu -näyttely osoittaa, että puupohjaiset ratkaisut eivät ole tulevaisuuden konsepteja. Ne ovat todellisia, markkinakelpoisia vaihtoehtoja, joita käytetään jo nyt”, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.

Uusi puu on yksi näkyvimmistä hankkeista, joissa vuonna 1877 perustettu Suomen Metsäyhdistys edistää metsien vastuullista käyttöä ja vahvistaa yhteiskunnan ymmärrystä metsien merkityksestä. Uusi puuta rahoittavat sen 20 jäsenyritystä ja -organisaatiota ja Suomen Metsäsäätiö.

Uusi puun Lontoon näyttely järjestetään Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana. CBA on kuningas Charlesin perustama aloite, jonka tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen perustuvaan ilmastoneutraaliin biotalouteen.

Yhteistyössä on lisäksi mukana kuningas Charlesin perustama The King’s Foundation, joka edistää kuninkaan tavoitteita kestävämmästä tulevaisuudesta, ja jonka Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa näyttely järjestetään 9.–27.3.2026.

Uusi tutkimushanke pureutuu puurakentamiseen vaikuttaviin politiikkatoimiin ja -aloitteisiin. Tuloksia odotetaan kesäkuussa.

Puurakentaminen kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopassa. Positiivinen kehitys vientimarkkinoilla muodostaa kasvavaa kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle. Kehittyvillä puurakentamisen markkinoilla uuden teknologian käyttöönotto edellyttää tehokkaita tukitoimia ja aloitteita. Tämä tarkoittaa poliittisia sitoumuksia ja niistä johdettuja ohjaustoimia. Hyvin monessa maassa tällaisia on käytössä.

Rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen alentaminen, rakentamisen prosessien teollistaminen sekä rakennuskustannusten alentaminen ovat tavoitteita koko Euroopassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on analysoida ja vertailla puun käyttöön rakentamisessa vaikuttavia kansallisia politiikkatoimia ja -aloitteita. Tavoite on ymmärtää, mitä toimenpiteitä ja aloitteita on toteutettu, kuinka tehokkaita ne ovat ja kuinka toteutettavissa ne voisivat olla muualla. Metsävarojen käyttöön liittyviä ohjaustoimia ei tarkastella tässä tutkimuksessa.

Markkinoiksi on valittu Itävalta, Ranska ja Englanti. Tutkimuksen kohteena on julkisen sektorin rooli markkinoilla; erityisesti toteutetut keinot edistää puun käyttöä rakentamisessa. Toimijoita tarkastellaan institutionaalisina ja markkinaa muovaavina: julkinen sektori ei ole vain sääntelijä, vaan aktiivinen toimija. Markkinat nähdään moniulotteisina toimintaympäristöinä, ei vain hintamekanismina.

Sääntely-ympäristössä esille nousevat rakentamismääräykset, kaavoitus, normit ja standardit. Rakentamisen markkinan taloudellisen ympäristön tekijöitä ovat julkiset hankinnat, tuet ja rahoitus, sekä verotus. Markkinan toimintaan vaikuttavat tieto- ja oppimisympäristö, ohjeistukset, koulutus sekä tutkimus ja pilotit.

Valitut markkinat ovat erilaisia. Itävalta on metsäinen EU-maa, jossa on edistyksellistä puuteollisuutta sekä aktiivista valtion ja osavaltioiden toteuttamaa edistämistoimintaa. Lisäksi puurakentaminen on kehittynyt vientiteollisuudeksi niin tuotteiden kuin osaamisen osalta. Ranskassa metsäsektorin ja puun rakennuskäytön taloudellinen merkitys on ollut aiemmin pieni. Viime vuosikymmenten julkisen sektorin panostus puurakentamisen arvoverkon kehittämiseen on nostanut alan arvostusta. Englanti on perinteinen puutuotteiden maahantuoja. Aktiiviset ohjelmat metsäpinta-alan laajentamiseksi ja juuri käynnistynyt valtion puun käytön edistämisohjelma ovat esimerkkejä markkinan muutokseen tähtäävistä toimista.

Tutkimus perustuu kirjallisiin lähteisiin, joita tarkennetaan haastattelemalla ohjaustoimien laadinnasta vastanneita viranomaisia sekä toimialan edustajia. Hankkeessa analysoidaan julkisen sektorin toimien tarkoitus, tavoite sekä vaikuttavuus. Analyysin perusteella tehdään toimenpidesuosituksia erityisesti suomalaiseen toimintaympäristöön. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2026.

Tutkimushankkeen nimi kokonaisuudessaan on “Kestävän puurakentamisen ja puutuotevalmistuksen edistämiseen tähtäävien politiikkatoimien ja muiden toimenpidesuositusten ja -aloitteiden analysointi ja vertailu Euroopassa.” Hanke saa tukea Suomen Metsäsäätiöltä. Kirjoittaja on hankkeen toteuttaja Petri Heino.

Suomen Metsäsäätiön, Metsämiesten Säätiön, Puumiesten ammattikasvatussäätiön ja alan teollisuuden rahoittama ja Puutuoteteollisuus ry:n vetämä Kestävästi puusta -hanke keskittyy tarjoamaan ja välittämään puurakentamisesta tietoa valtakunnan päättäjille ja kuntapäättäjille ja -virkamiehille.

Kestävästi puusta -hanke on nostanut puutuotteet näkyvästi osaksi keskustelua kestävästä rakentamisesta ja alueiden elinvoimasta. Kesällä 2025 käynnistynyt hanke vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen: tiukentuva sääntely, kasvava ilmastotietoisuus sekä huoli maakuntien työpaikoista ja omavaraisuudesta haastavat rakentamista etsimään kestäviä, kotimaisia ratkaisuja.

Hankkeen keskiössä on ollut tiedon kokoaminen ja välittäminen erityisesti kuntapäättäjille. Kestävästi puusta -verkkosivusto kokoaa yhteen puun käyttöä käsittelevää sisältöä ilmaston, työllisyyden ja käyttökokemuksen näkökulmista. Vuonna 2025 julkaistut oppaat ja niihin liittynyt viestintä, mm. 4 webinaaria, tukivat uusien kuntapäättäjien työn alkua ja tarjosivat konkreettista ymmärrystä siitä, miten puu vastaa uudisrakentamisen päästöraja-arvoihin sekä kuntalaisten odotuksiin. Lisätietoa edellä mainituista löydät täältä.

Viestintää on tehty laajasti sosiaalisessa mediassa ja suoraviestinnässä, ja samalla on rakennettu mielikuvaa puusta ratkaisuna, joka yhdistää ilmastohyödyt, kotimaisen arvonlisän ja alueellisen elinvoiman.

Vuonna 2026 Kestävästi puusta -hankkeessa korostuu puutuoteteollisuuden merkitys kestävän kasvun, omavaraisuuden ja alueellisen elinvoiman vahvistajana. Kotimainen puu sitoo hiiltä, korvaa fossiilisia materiaaleja ja pitää arvonlisän Suomessa samalla, kun globaalisti kasvava kysyntä avaa mahdollisuuksia korkean jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden viennille. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ennakoitavaa toimintaympäristöä, osaamista sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia, ja kotimarkkinoita, jotka toimivat ponnahduslautana kansainväliselle kasvulle. Samalla rakentamisen tuottavuuden parantaminen vaatii rakennemuutosta kohti teollista, korkean esivalmistusasteen rakentamista, jossa puu on keskeinen ratkaisu: se mahdollistaa vähähiilisen rakentamisen, pitkäaikaiset hiilivarastot sekä laadukkaat ja kustannustehokkaat rakennukset. Osaava tilaaminen ja pitkäjänteiset hankintamallit ratkaisevat, kuinka laajasti muutos saadaan toteutettua.

Metsäsäätiön ja muiden rahoittajien tuella Kestävästi puusta -hanke jatkaa työtään sen puolesta, että puu tunnistetaan yhä selkeämmin strategisena ratkaisuna kestävään kasvuun, vientiin ja suomalaisen rakentamisen uudistamiseen – katse on jo käännettynä kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusohjelmakirjauksia.

Koululaiset tutustuvat tämän vuoden Metsävisassa metsiin ja niiden luonnonhoitoon Kamala luonto -sarjakuvista tuttujen villieläinten opastamina.

Yläkoululaisten valtakunnalliseen metsätietokilpailuun Metsävisaan osallistuu 4. helmikuuta 330 koulua ja 18 800 oppilasta yli 500 opettajan johdolla ympäri Suomen Hangosta Karigasniemelle.

Visa on vakiinnuttanut paikkansa osana yläkoulujen biologian ja maantieteen opetusta. Suomen Metsäyhdistys järjestää sen yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton BMOL:n kanssa jo 45. kerran. Metsävisan päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

Tämän vuoden teema, talousmetsien luonnonhoito, on rakennettu yhteistyössä Tapion koordinoiman Monimetsä-hankkeen kanssa. Osana yhteistyötä Metsävisaa kuvittavat Kamala luonto -sarjakuvasta tutut hahmot. Piirroskuvat on tehty Monimetsä-hankkeessa yhdessä sarjakuvantekijöiden Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen kanssa. Ilves, kärppä, kettu ja muut valloittavat metsäneläimet tuovat talousmetsien luonnonhoidon keinot lähelle kaikenikäisiä, ja Kamalan luonnon lempeä huumori tekee aiheesta helposti lähestyttävän.

Metsäyhdistys on lähettänyt kaikkiin Metsävisaan osallistuviin kouluihin paketin, josta löytyy kilpailulomakkeiden lisäksi Kamala luonto -kuviin perustava korttipeli. Kuva- ja tekstikortteja yhdistelemällä on helppo oppia lisää talousmetsien luonnonhoidosta.

”Hauskat kuvat innostavat sekä oppilaita että opettajia. Aihe on tärkeä, sillä se lisää ymmärrystä siitä, kuin Suomessa pyritään monipuoliseen ja vastuulliseen metsien hoitoon”, sanoo korttipelin suunnitellut Suomen Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän asiantuntija Anne Turunen.

Metsävisa on Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja Suomen Metsäyhdistyksen yhdessä järjestämä tietokilpailu, jonka eri vaiheissa on mukana laaja joukko opettajia ja metsäalan toimijoita.

Koulujen visatulokset ratkeavat helmikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen 50 parasta koulutason voittajaa saa kutsun toukokuussa järjestettävälle Metsävisa-finaalimatkalle.

Kaikki kuutoset metsään -hanke vahvistuu LähiTapiolan 400 000 euron lahjoituksella Suomen Metsäsäätiön rahoituksen rinnalla. Tavoitteena on tarjota kaikille kuudesluokkalaisille elämyksellinen metsäpäivä.

Metsäpäivänä koululaiset kiertävät toiminnallisia rasteja, joiden sisällöt tulevat opetussuunnitelmasta. Koululaiset voivat oppia muun muassa metsäluonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta, tutustua puusta valmistettaviin tuotteisiin, nähdä metsäkoneen työssään ja päästä istuttamaan puuntaimen.

Tavoitteena on kutsua vuosittain koko ikäluokka metsään. Jo ensi lukuvuonna 2026–2027 metsäpäiviä järjestetään lähes 25 000 oppilaalle eli noin 1000 alakoulun kuutosluokalle. Tämä kattaa noin 40 prosenttia koko ikäluokasta.

Metsäpäivät mahdollistaa Suomen Metsäsäätiön 500 000 euron rahoitus ja LähiTapiolan 400 000 euron lahjoitus.

”Metsäympäristöllä on merkittävä vaikutus lasten hyvinvointiin. Yhä useammalle suomalaiselle metsä ei ole kuitenkaan enää luontainen vapaa-ajan viettopaikka. LähiTapiolassa haluamme tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua, oppia ja voida hyvin luonnossa. Hanke auttaa lapsia rakentamaan myönteisen, ja toivottavasti elinikäisen suhteen metsään ja ympäristöönsä”, sanoo LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja.

”LähiTapiolan lahjoitus on merkittävä luottamuksen osoitus Kaikki kuutoset metsään
-hankkeelle ja sen päätoteuttajille. On hienoa, että koululaisten metsäpäivät koetaan merkityksellisiksi laajemminkin. Lahjoituksen avulla hanke pääsee ison askeleen eteenpäin kohti tavoitettaan tavoittaa koko ikäluokka”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Vastaus opettajien ja metsäalan toiveisiin

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö, joilla molemmilla on pitkä kokemus koululaisten metsäpäivien ja -retkien järjestämisestä.

Suurhankkeella vastataan niin metsäalalta kuin opettajiltakin kuultuun toiveeseen, että kokonaiselle ikäluokalle annetaan mahdollisuus lähteä metsään oppimaan. Kun Kaikki kuutoset metsään -mallia pilotoitiin syksyllä 2025 kuudella paikkakunnalla, palaute oli positiivista ja innostunutta sekä opettajilta, lapsilta että päiviä järjestäneiltä paikallisilta yhteistyökumppaneilta.

”Koululaisten metsäpäivien mahdollistaminen on tärkeä osa Metsäsäätiön tulevaisuustyötä metsäelinkeinon hyväksi ja siksi rahoitamme tätä suurhanketta. Suomen Metsäyhdistys ja 4H tekevät vaikuttavaa työtä hankkeen toteuttajina”, Fredrikson sanoo.

Kaikki kuutoset metsään -päiviä järjestetään syksystä 2026 alkaen eri puolilla Suomea. Lapsia tavoitetaan maaseudulta, taajamista ja kaupungeista. Paikallisesti tapahtumat toteutetaan laajassa metsä- ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyössä, joka tuo metsäpäivään moninäkökulmaisuutta.

Lisätietoa

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, martta.fredrikson@metsasaatio.fi, p. 040 6871686

Eeva Salmenpohja, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja, LähiTapiola, eeva.salmenpohja@lahitapiola.fi

Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 8400642

Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto, tomi.alakoski@4h.fi, p. 040 501 5307