Suomen Metsäsäätiö osallistui XII Suomen yhteismetsäpäiville, jotka järjestettiin 23.–24. huhtikuuta 2026 Levillä, Levi Summitissa. Yhteismetsäpäivät kokoavat yhteen yhteismetsänomistajia ja alan keskeisiä sidosryhmiä kolmen vuoden välein keskustelemaan yhteismetsien ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuuden näkymistä.
Kahden päivän aikana ohjelmassa oli monipuolisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja. Torstaina keskustelun keskiössä olivat metsäpolitiikka metsänomistajan näkökulmasta sekä yhteismetsien nykytila ja tulevaisuus – erityisesti se, miten tiedon avulla voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Perjantaina teemoina olivat ilmastonmuutos ja metsien muuttuvat olosuhteet sekä monikäyttöiset yhteismetsät ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.
Myös Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän käsitteli viestinnän merkitystä osana yhteismetsien toimintaa. Puheenvuorossaan Fredrikson muistutti, ettei viestinnän tarvitse olla täydellistä – kuha viestii.
Suomen yhteismetsäpäivät tarjosivat Metsäsäätiölle mahdollisuuden kohdata yhteismetsänomistajia ja muita toimijoita, vaihtaa ajatuksia sekä osallistua ajankohtaiseen keskusteluun yhteismetsien roolista ja kehityksestä. Metsäsäätiö kiittää järjestäjiä, puhujia ja osallistujia onnistuneista yhteismetsäpäivistä.
Kotimaisen Savotta‑televisiosarjan toinen kausi käynnistyi Nelosella keskiviikkona 22.4.2026. Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä – metsureista, metsäkoneenkuljettajista ja metsäalan yrittäjistä – ja se vie katsojat metsänhoidon arkeen eri puolille Suomea sekä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Toisen kauden avausjaksossa Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen opastivat lapsia urheilulajien saloihin Mikkeli Games ‑tapahtumassa. Samassa jaksossa nähtiin myös Roope Tonteri, moninkertainen lumilautailun maailmanmestari, vetämässä freestylea Kouvolan metsissä. Lisäksi seurattiin metsäkoneyrittäjä Eikkaa, joka aloitti työpäivänsä Floridan savotoilla.
Sarjan toisella kaudella nähdään ykköskaudelta tuttuja kasvoja sekä uusia tarinoita metsäalan parista. Kauden aikana katsojat pääsevät seuraamaan metsäalan ammattilaisten työtä vaihtelevissa olosuhteissa, tutustumaan puukaupan prosesseihin ja näkemään, millaista arki metsätöiden parissa on eri puolilla Suomea ja Yhdysvalloissa. Uutena päähenkilönä mukana oleva Roope Tonteri nähdään useissa metsäalan tehtävissä ammattiurheilun jälkeisessä arjessaan.
Savotta on toteutettu yhteistyössä UPM Metsän kanssa, ja sarjan tuottaa Filmbutik Oy. Suomen Metsäsäätiö on mukana sarjan rahoittajana. Sarjan ensimmäinen kausi esitettiin Nelosella keväällä 2025, ja toinen kausi koostuu kuudesta jaksosta. Uudet jaksot esitetään keskiviikkoisin klo 19 Nelosella, ja ne ovat katsottavissa myös Ruutu‑palvelussa.
Suomen Metsäsäätiön ja LähiTapiolan rahoittama Kaikki kuutoset metsään ‑suurhanke kutsuu rastinpitäjiä mukaan pääkaupunkiseudulla toteutettaville metsäpäiville.
Lue alta lisää hankkeesta ja siitä, miten voit ilmoittautua rastinpitäjäksi.
Suomen Metsäyhdistys järjestää pääkaupunkiseudulla 24 metsäpäivää Tuusulan Ruotsinkylässä ja Espoon Juvanmalmilla. Päivät järjestetään tiistaista perjantaihin 1.9.–9.10.2026.
Rastien aiheita ovat metsänhoito, puusta valmistettavat tuotteet, monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö, puulajit ja metsätyypit sekä puun kasvu, yhteyttäminen ja hiilen kierto. Retken kohokohta on eväshetki nuotiolla.
Haemme nyt rastinvetäjiä – ilmoittaudu mukaan!
Etsimme kaikenlaisia aikuisia metsäpäivien toteuttamiseen. Sinulla voi olla metsäalan osaamista, voit olla hyvä kohtaamaan nuoria tai haluat muuten vain antaa aikaasi lasten ja nuorten metsäsuhteen hyväksi. Jokaiselle rastille on valmiit materiaalit ja koulutamme rastinvetäjät. Järjestämme myös tutustumisen metsäpäivän reittiin ennen tapahtumaa.
Jos haluat tuoda metsäosaamisesi oppilaiden käyttöön, huolehtia nuotiosta eväsrastilla tai toivottaa kuudesluokkalaisia tervetulleiksi metsäpäivään, olet juuri etsimämme vapaaehtoinen.
Voit olla työelämässä tai et, eläkkeellä tai opiskelija ja voit osallistua yhdessä kaverin tai kollegan kanssa. Saat mukavan metsäpäivän, merkityksellisiä kohtaamisia ja olet osa valtakunnallista hanketta. Metsäpäivän kesto on noin 5 tuntia.
Hae itsellesi mieluista tehtävää alla olevasta linkistä viimeistään 8.5. Lomakkeelta näet lisätietoja, pääset valitsemaan haluamasi ajankohdan ja voit kertoa itsestäsi lisää.
Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto piti vuosikokouksen 14.4. Kokouksessa valittiin säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.
Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän. Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja oli Juha Marttila. Varapuheenjohtajana jatkaa viestintäjohtaja, BA Wood and Energy, Satu Härkönen Stora Ensosta.
– Suomen Metsäsäätiö on metsäalan keskeisiä toimijoita ja otan hallintoneuvoston puheenjohtajuuden innolla vastaan. Metsäsäätiö on viime vuosina onnistunut nostamaan apurahojen määrän vuositasolla kahteen miljoonaan euroon, mikä on lahjoitusvaroin toimivalta säätiöltä kova juttu. Näen silti kovasti potentiaalia säätiön markkinoinnissa. Säätiön tekemä työ metsäelinkeinon puolesta on jokaiselle suomalaiselle metsänomistajalle erittäin tärkeää ja ansaitsee tulla vielä laajemmin tunnetuksi, Hemmilä kertoo.
Hallintoneuvosto valitsi myös säätiön hallituksen jäsenet. Hallitus järjestäytyi ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajan.
Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Stora Enson yksityispuukaupan johtaja Tuomas Tiilikainen. Tiilikainen on toista vuotta säätiön hallituksessa. Edellinen puheenjohtaja Juha Jumppanen toimi säätiön hallituksessa viiden vuoden ajan. Varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
– Työ säätiön hallituksessa on merkityksellistä ja antoisaa. Säätiö tekee tärkeää työtä yhteisen metsäelinkeinomme hyväksi. Viime vuosina on tullut näkyviä onnistumisia apurahahankkeissa, esimerkkinä Uusi Puun Lontoon näyttely ja koululaisten suurhanke Kaikki kuutoset metsään. Myös tutkimusta on rahoitettu kasvavassa määrin, kuvailee Tiilikainen.
Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu pääosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin puukaupan yhteydessä. Viime vuosina noin joka kolmannessa puukaupassa on lahjoitettu metsäsäätiömaksu.
– Puheenjohtajana haluan jatkaa työtä säätiön vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään. Uskon myös, että keräysprosenttia on mahdollista nostaa edelleen säätiön toiminnan tunnettuutta parantamalla, sanoo Tiilikainen.
Hallituksen jäseneksi valittiin uutena Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi eläkkeelle siirtyneen Jussi Kumpulan tilalle. Juha Jumppasen tilalle hallitukseen valittiin Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen asiakkuusjohtaja Sauli Brander. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Mikko Tiirola ja Petri Hakanen sekä asiantuntijajäseninä Tino Aalto ja Stefan Borgman.
Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi aiempia puheenjohtajia Juha Marttilaa ja Juha Jumppasta vahvasta panoksesta säätiön ja metsäelinkeinon hyväksi sekä erinomaisesta työstä säätiön toiminnan kehittämiseksi.
Suomen Metsäsäätiön lounasseminaari kokosi tiistaina yhteen metsäalan toimijoita, yhteistyökumppaneita ja Metsäsäätiön rahoittamien hankkeiden toteuttajia. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 70 henkeä paikan päällä ja etäyhteyksin.
Seminaarin avasi Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen, joka korosti puheenvuorossaan metsäalan yhteistyön merkitystä ja eri toimijoiden yhdessä tekemisen roolia alan kehittämisessä. Tilaisuuden juonsi Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Metsäalan yhteistyön merkitystä korostivat myös Sampo Juhajoki ja Jaska Salonen esitellessään Metsäsäätiön rahoittamaa Kaikki kuutoset metsään ‑hanketta. He kuvasivat hanketta esimerkkinä toiminnasta, joka perustuu laajaan yhteistyöhön ja vapaaehtoisten panokseen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kaikille Suomen kuudesluokkalaisille kokemuksellinen metsäpäivä. Tilaisuudessa nähtiin myös hankkeen visuaalinen ilme.
Professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta esitteli tutkimushanketta, jossa selvitetään vesienhallinnan merkitystä karujen turvemaiden uudistamisessa. Hän taustoitti myös suometsätalouden historiallista kehitystä. Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta puolestaan esitteli Tulevaisuuden metsät -hankkeen, jossa tutkitaan metsien tulevaisuutta ilmastoskenaarioihin peilaten ja tarkastellaan ennustemallien mahdollisuuksia ja rajoja. Hänen esityksensä herätti yleisössä kysymyksiä muun muassa jalostettuihin siemeniin, puulajeihin ja metsien hoitomenetelmiin liittyen.
Lounasseminaarin päätteeksi tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen esittelivät Metsää puilta ‑kiertueteatteriproduktion syntyä ja ajatusta sen taustalla. Nieminen kertoi, että teos on syntynyt halusta laajentaa metsäkeskustelua ja murtaa siihen usein liittyvää mustavalkoisuutta.
– Toiveemme on, että Metsää puilta ‑esitystä esitetään vielä 35 vuoden päästäkin, Nieminen totesi.
Osallistujat pääsivät myös näkemään katkelman Metsää puilta -ensi-illasta.
Seminaarin loppusanoissa Metsäsäätiön toimitusjohtaja muistutti, että säätiön apurahahaku on nyt käynnissä ja apurahahakemuksia otetaan vastaan huhtikuun loppuun saakka. Lisätietoa haettavista apurahoista ja hakuaikatauluista löytyy Metsäsäätiön verkkosivuilta.
Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi kaikkia lounasseminaariin osallistuneita, niin paikan päällä kuin etäyhteyksien välityksellä, sekä puhujia monipuolisista ja ajatuksia herättäneistä puheenvuoroista.
Metsää puilta -teos jatkaa ensi-illan jälkeen kiertue-esityksenä, ja sen voi tilata esimerkiksi metsäalan toimijoiden omiin tilaisuuksiin eri paikkakunnille. Esityksen hinta on katsojamäärästä riippuen noin 25–35 euroa per lippu, ja tilaisuus räätälöidään tapauskohtaisesti. Esitystä voi tiedustella matalalla kynnyksellä tai lähteä järjestämään yhdessä useamman toimijan kanssa. Kiertueteatteria on rahoittanut Suomen Metsäsäätiön lisäksi Metsämiesten säätiö.
Tiedustelut esityksen tilaamisesta: metsaapuilta.esitykset@gmail.com
Suomen Metsäsäätiön kevään apurahakierros on avattu ja apurahaa voi hakea aina huhtikuun loppuun saakka. Apurahoista päättää säätiön hallitus kokouksessaan 4.6. Suomen Metsäsäätiöllä on kaksi isojen apurahojen hakukierrosta vuosittain, ensimmäinen huhtikuussa ja seuraava syyskuussa.
Nyt keväällä toivotaan erityisesti hakemuksia tieteen ja tutkimuksen saralta sekä metsäluontohankkeisiin liittyen. Metsäsäätiö painottaa edellä mainittuja teemoja kevään haussa, mutta ottaa käsiteltäväksi hakemuksia myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista.
Tiede, tutkimus ja niitä tukevat hankkeet
Metsäsäätiö toivoo erityisesti edistävänsä tutkimuksia seuraavista teemoista:
metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden kansantaloudellinen merkitys
metsätalous ja huoltovarmuus sekä strateginen geopoliittinen riippumattomuus
metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet
metsäelinkeinon tulevaisuuden ennakointi ja kansainvälinen kilpailukyky
metsänomistus ja tulevaisuuden metsätalouden kannustinjärjestelmät
puurakentaminen ja sen edistäminen
Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.
Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.
Metsäluontohankkeet monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi
Suomen Metsäsäätiö toivoo apurahahakemuksia hankkeista, jotka edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta tai tukevat ilmastotyötä metsiin liittyen. Tavoitteena on löytää tällä apurahakierroksella rahoitettavaksi konkreettisia metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita eri puolilta Suomea. Hankkeen tavoitteena tulee olla metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen, metsäluonnon parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen tai muu metsiin liittyvä ilmastohyöty. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi paahderinteiden tai lehtojen ennallistamiseen, purojen kunnostustöihin tai palojatkumojen toteuttamiseen.
On eduksi, jos hankkeessa tehdään yhteistyötä useamman tahon kesken. Metsäsäätiö haluaa näin kannustaa eri tahoja yhteistyöhön monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi. Hankkeella voi olla muitakin rahoittajia, mutta se ei ole välttämätöntä.
Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut metsäluontohankkeita vuodesta 2024 alkaen, lue lisää rahoitetuista hankkeista.
Haku avataan 1.4. ja haku suljetaan 30.4. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 4.6., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.
Jos sinulla on kysyttävää apurahahausta tai sen teemoista, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson vastaa mielellään kysymyksiin klo 13–15 sekä 7.4. että 13.4.
Joskus pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle – suomalaiset puupohjaiset tuotteet kiinnostavat maailmalla
Minulla oli ilo ja kunnia osallistua Lontoossa tilaisuuteen, jossa esiteltiin suomalaisia puupohjaisia tuotteita ja innovaatioita kansainväliselle yleisölle. Oli hienoa nähdä, miten vahvasti näyttely konkreettisine esimerkkeineen puhuttelee kävijöitä. Päivästä tuli erityisen mieleenpainuva, kun näyttelyyn tutustuivat Britannian kuningas Charles III sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa.
Uusi Puu -projekti toimii erinomaisena esimerkkinä yhteistyön voimasta. Projekti kokoaa yhteen biotalouden eri toimijoita, niin yrityksiä kuin tutkimuslaitoksiakin. Se tarjoaa laajan kattauksen suomalaisen puun ja puukuidun mahdollisuuksiin lopputuotteina, ja juuri laajuus tekee siitä kiinnostavan.
Toisaalta Uusi puu on myös upea esimerkki säätiötyöstä ja siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun rahoitetaan rohkeasti uusia avauksia. Apurahasäätiön vaikuttavuus syntyy rahoitettavien hankkeiden tuotoksista. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut hanketta aivan alkumetreiltä saakka vuodesta 2014. Vaikka hankkeen menestymisen edellytykset olisivat nähtävissä jo heti alkuun, lopputulosta ei voi täysin ennakoida koskaan. Siksi tarvitaan rohkeutta ja uskoa visioon.
Hankkeen alkuperäinen visio oli tuoda esiin arkisia puupohjaisia tuotteita ja innovaatioita, jotka auttavat ratkomaan globaaleja haasteita esimerkiksi korvaamalla fossiilisia raaka-aineita. Tuotteita, jotka eivät arkisuudessaan yleensä ylitä uutiskynnystä, mutta ovat olennaisia kestävää tulevaisuutta rakennettaessa. On ollut upeaa seurata Uusi puun matkaa ja nähdä, miten visio on reilun kymmenen vuoden jälkeen edelleen ajankohtainen ja toisaalta, miten hienosti se on käynyt toteen. Olen valtavan ylpeä siitä, mitä Uusi puu on saavuttanut!
Metsäsäätiö osallistui Metsäalan Opiskelijat ry:n (MEOL) joka toinen vuosi järjestettävän Käpyristeilyn seminaariin torstaina 26.3.2026. Käpyristeily on yksi metsäalan suurimmista opiskelijatapahtumista, ja se kokoaa yhteen alan opiskelijat, ammattilaiset ja sidosryhmät.
Seminaarin ohjelmassa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, jotka tarjosivat erilaisia näkökulmia metsäalan tulevaisuuteen ja viestintään.
Ensimmäisessä paneelissa “Metsäkeskustelun äänet” lavalle nousivat muun muassa Liina Aulin, Metsähallituksen viestintäjohtaja, sekä Mikko Tiirola, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja. Paneelissa kuultiin metsäalan asiantuntijoita, jotka tarkastelivat metsäalan ajankohtaisia kysymyksiä, viestinnän kehittämistä ja alan näkyvyyttä yhteiskunnassa.
Toinen paneeli keskittyi sosiaaliseen mediaan ja siihen, miten metsäalan arkea voidaan tehdä tutuksi suurelle yleisölle. Keskustelussa olivat mukana muun muassa Metsäliigan projektipäällikkö Toni Ahokas, joka avasi JätkäJuhon kasvua ilmiöksi, sekä Anni Hautaviita Metsuritriosta, joka jakoi omakohtaisia kokemuksia metsäalan sisältöjen tuottamisesta. Paneelin yhteinen viesti oli selkeä: metsäalan työtehtävistä tulee tehdä rohkeasti näkyviä ja avoimia, jotta ala houkuttelee uusia osaajia ja herättää kiinnostusta.
Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson esitteli seminaarissa Metsäsäätiön toimintaa ja kertoi, miten säätiö tukee metsäelinkeinon tulevaisuutta erilaisten hankkeiden kautta.
Metsäsäätiö on myös tavattavissa muissa kevään tapahtumissa huhtikuussa. Olemme mukana Lapin Metsätalouspäivillä, Rovaniemellä 9.-10.4.2026 sekä Levin Yhteismetsäpäivillä, Kittilässä 23.-24.4.2026.
Jos olet liikkeellä näillä paikkakunnilla, tule rohkeasti juttelemaan ja tapaamaan meitä!
Savotta on kotimainen seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia sekä metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin. Sarjassa avataan lisäksi puukaupan monivaiheista prosessia sekä ostajan että myyjän näkökulmasta.
Savotan toisella kaudella mukana ovat tutut hahmot, kuten keihäänheiton legendat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, ja lisäksi uutena hahmona alalle hypännyt lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri. Sarjassa päästään näkemään, miten Roope viihtyy metsäalalla ammattiurheilija vuosien jälkeen.
Kausi vie katsojat myös Floridan savotoille, jonne Finnharvestin Eikka ja hänen poikansa Jimmy ovat lähteneet laajentamaan yrityksen toimintaa. Sarjassa selviää, miten amerikkalainen metsänhoito eroaa suomalaisesta, millaisia haasteita uusi ympäristö tuo tullessaan, sekä miten Eikka pärjää englanninkielisessä työyhteisössä.
Kuvaukset saatiin päätökseen maaliskuun alussa, ja jaksojen viimeistely on parhaillaan käynnissä. Filmbutikin toimipaikat Helsingissä, Kotkassa ja Oulussa mahdollistivat kuvaamisen koko Suomessa Lapista Savon sydänmaille ja aina Suomenlahden saaristoon. Toisen kauden kuvauksissa vallitsi jälleen rento ja välitön tunnelma. Savotoilla on aina hyvä tekemisen meininki – ihmiset ovat aitoja, mutkattomia ja ottavat kuvaustiimin luonnolliseksi osaksi arkeaan. Koska suuri osa tekijöistä ja esiintyjistä oli jo ennestään tuttuja, pystyimme jatkamaan suoraan siitä, mihin viimeksi jäimme ilman turhaa jäykistelyä. Tämä aitous ja luontevuus välittyy vahvasti myös valmiissa sarjassa.
Ohjelman pääyhteistyökumppani on toisellakin kaudella UPM Metsä. Lisäksi kumppaneina on ollut alusta alkaen Suomen Metsäsäätiö, Einari Vidgrén – säätiö ja Metsämiesten säätiö. Tuotannon aikana brändiyhteistyöhön on tullut mukaan lisäksi Fuelk sekä Ponsse Collection. Lisäksi tuotannossa on mukana kaksi alueellista elokuvakomissiota; Kaakon Elokuvakomissio ja Pohjois-Suomen Elokuvakomissio / Business Oulu.
Sarjan ensimmäinen kausi julkaistiin Nelosella keväällä 2025. Savotta 2.kausi alkaa Nelosella keskiviikkona 22.4.2026 klo 19. Sarjan tuottaa Filmbutik Oy.
Uusi puu -näyttelyssä Lontoossa koettiin maaliskuun puolivälissä erityinen hetki, kun näyttelyyn tutustuivat Britannian kuningas Charles III ja presidentti Alexander Stubb yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa 17.3. järjestetyssä tilaisuudessa.
New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely tuo esiin suomalaisia puupohjaisia innovaatioita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille esimerkiksi pakkauksissa, tekstiileissä, kemikaaleissa ja jopa kylpyammeissa. Uusi puu -hankkeen taustalla on iso joukko suomalaisia metsäbiotalouden toimijoita, niin yrityksiä kuin tutkimuslaitoksiakin. Päärahoittajana toimii Suomen Metsäsäätiö. Lontoon näyttelyn järjestävät Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana yhteistyössä The King’s Foundation ja Suomen Metsäyhdistys.
Suomen Metsäsäätiölle päivä oli merkityksellinen, koska säätiö on rahoittanut hanketta aivan alkumetreiltä asti vuodesta 2014. Säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson osallistui tilaisuuteen Lontoossa.
”Tämä oli upea tilaisuus. Joskus täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle – nämä uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot todella kiinnostavat maailmalla. Uusi puu vastaa kiinnostukseen esittelemällä konkreettisia tuotteita ja innovaatioita, koko joukon puupohjaisia ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. ” kertoo Fredrikson.
Ennen Lontoota Uusi puu -näyttely on nähty muun muassa Brysselissä Euroopan komission päärakennuksessa ja Osakan maailmannäyttelyssä. Näyttely on esillä Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa 27.3.2026 saakka. Suomessa näyttelyyn voi tutustua osana Finlandia-talon viime kesänä avattua pysyvää Finlandia-näyttelyä Helsingissä.
Uutisen pääkuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia
