Suomen Metsäsäätiö hakee Pohjois-Karjalan alueelta hankkeita, jotka vahvistavat koululaisten metsätietämystä, metsäsuhdetta ja metsäelinkeinon tuntemusta. Kohdennetussa haussa on jaettavana yhteensä 35 000 euroa.
Suomen Metsäsäätiö sai merkittävän testamenttilahjoituksen kaksi vuotta sitten. Lahjoittajan toivetta kunnioittaen Suomen Metsäsäätiö kohdentaa testamentissa saadun yhteismetsäosuuden tuotot lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.
Lahjoittaja oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja sitä muistaen Suomen Metsäsäätiön toiveena on kohdentaa apurahat nimenomaan tälle alueelle.
Etsimme nyt hanketta, joka Pohjois-Karjalan alueella tukee koululaisten metsäkasvatusta, edistää koululaisten metsäelinkeinon tuntemista ja metsätietämystä. Hankkeen tulee olla yleishyödyllinen ja Suomen Metsäsäätiön tarkoituksen mukainen. Arvostamme hyvää ja selkeää hankesuunnitelmaa sekä arviota hankkeen vaikuttavuudesta. Toivomme apurahahakemuksia erityisesti yläkouluikäisille suunnatusta toiminnasta ja eri toimijoiden yhteistyö katsotaan eduksi.
Haettavana on 35 000 euroa. Apuraha voidaan myöntää yhdelle tai useammalle hankkeelle.
Jos haussa ei löydy kriteerit täyttävää kohdetta Pohjois-Karjalan alueelta, Suomen Metsäsäätiön hallitus voi myöntää apurahan myös muualle Suomeen lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.
Metsäsäätiön syksyn apurahahaku on avoinna 1.9.–8.10.2026. Haussa painotetaan lasten ja nuorten metsäkasvatukseen, vaikuttajaviestintään sekä metsäelinkeinoon liittyvään tutkimukseen kohdistuvia hankkeita. Hakemuksia otetaan kuitenkin käsittelyyn myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista. Syksyn haun yhteydessä toteutetaan lisäksi kohdennettu hankehaku Pohjois-Karjalan alueelle, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa.
Metsäelinkeino tutuksi eri kohderyhmille
Metsäsäätiö haluaa edistää koululaisten metsien käytön tuntemusta, metsätietoja ja -taitoja. Metsäsäätiössä ajattelemme, että koululaisten vahva metsäsuhde tuo paitsi kyvykkäitä osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille, edistää myös koululaisten hyvinvointia ja on merkityksellistä metsäelinkeinon tulevaisuuden ja laajemminkin yhteiskunnan kannalta. Metsäsäätiö arvostaa uusia avauksia ja yhteistyömuotoja koululaisten metsäkasvatukseen liittyen.
Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsien käytöstä käytävää vuoropuhelua ja tuoda esiin metsiin liittyvät elinkeinot ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Viestintähankkeet, joiden kohderyhmänä ovat päättäjät ja vaikuttajat, tukisivat erinomaisesti Metsäsäätiön tarkoitusta ja tavoitteita.
Syksyn haun tutkimusteemat
Metsäsäätiö toivoo syksyn hakukierroksella apurahahakemuksia erityisesti seuraavista tutkimusteemoista:
Metsäsektorin häiriönsietokyky ja häiriöiden kansantaloudelliset vaikutukset ja taakanjako (esimerkiksi metsäpalot, tuhohyönteiset, eläintaudit kuten ASF)
Metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden arvonluonti, ml. maakunnallinen näkökulma
Suomalaisen metsäsektorin kilpailukyky suhteessa muihin maihin, Euroopan sisällä ja globaalisti
Metsäsektorin työllisyysvaikutukset Suomessa
Metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet
Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.
Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.
Apurahoja koskevat rajaukset:
Metsäsäätiö rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita.
Mikään yksittäinen yritys tai maanomistaja ei voi saada suoraa taloudellista hyötyä apurahatoiminnasta.
Metsäsäätiö ei harjoita liiketoimintaa, eikä yksittäisen yrityksen tuotekehitystä tai markkinointia.
Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta
Haku avataan 1.9. ja haku suljetaan 8.10. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 5.11., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.
Älä unohda ilmoittautua apurahainfoon
Syksyn apurahahakua varten järjestämme apurahainfon tiistaina 25.8.2026 klo 14.00–15.00 Teamsissa.
Tilaisuudessa käydään läpi haun painopisteitä ja hakukriteereitä sekä annetaan käytännön vinkkejä onnistuneen apurahahakemuksen laatimiseen. Infotilaisuus on avoin kaikille apurahahausta kiinnostuneille.
Metsät ja metsäala ovat Suomessa poikkeuksellisen merkittävä osa yhteiskuntaa. Suomen Metsäsäätiön tukemassa tutkimuksessa selvitetään, miten kansalaiset ja päättäjät hahmottavat metsien ja metsäalan merkityksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle sekä millainen rooli niillä on esimerkiksi talouden, työllisyyden, materiaalien saatavuuden, energian, hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon näkökulmasta. Hanketta toteutetaan Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla tutkimusjohtaja Ritva Toivosen johdolla. Annetaan tekijöiden kertoa lisää.
Mistä hankkeessa on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?
Tavoite on avata ja jäsentää siitä, mitä metsäala merkitsee kokonaisturvallisuuden eri ulottuvuuksien kautta suomalaisille: esimerkkejä näistä ulottuvuuksista ovat kulttuurin, luontoympäristöön ja historiaan liittyvän identiteetin, terveysturvallisuuden, talouden ja työllisyyden sekä luonnon tilaan liittyvät näkemykset. Turvallisuutta peilataan myös yhteiskunnan ja toimintaympäristön erilaisten uhkien kautta, mukaan lukien geopolitiikka ja luonnonkatastrofit kokonaisturvallisuuden ns. timanttimallin kautta. Hankkeessa luodataan myös kansalaisten tulevaisuususkoa ja yleistä suhtautumista toimintaympäristöstä kumpuaviin riskeihin.
Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?
Hankkeessa tuotetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, miten suomalaiset hahmottavat kansallisen ja oman turvallisuutensa näkökulmasta metsät, metsätalouden ja metsäteollisuuden sekä siihen liittyvät toimialat, kuten rakentamisen. Asiaan liittyy esimerkiksi materiaali- ja energiaturvakysymykset. Metsät ja metsäala ovat Suomessa eurooppalaisittain hyvin laajasti maan ja yhteiskunnan kattava kokonaisuus. Siksi uskomme tutkimuksella olevan mahdollisuus hyödyttää yhteiskunnan eri toimijoita myös EU:n tasolla, onhan Suomi myös varautumisosaamisessaan vahva jäsenvaltio.
Mikärooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?
Säätiön tuki mahdollistaa hankkeen käynnistymisen ja toteuttamisen. Ilman tätä ei hanketta olisi mahdollista toteuttaa. Olemme tästä hyvin iloisia ja kiitämme Metsäsäätiötä ja myös Kollin Säätiötä siitä, että tähän teemaan on haluttu satsata ja meihin tutkijoina on luotettu.
Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?
Tämä hanke yhdistää turvallisuuden ja metsät ja on lähellä suomalaisia ja suomalaisten arkea laajasti. Geopolitiikan ja -talouden jännitteen puhuttavat laajasti ja ovat päivittäin esillä uutisissa. Esimerkiksi polttoaineiden nousseet hinnat tuntuvat laajasti kuluttajien kukkaroissa. Pandemioiden vaikutukset on kokenut jokainen ja ilmastonmuutoksen tuomat uhat ovat yhä konkreettisempia myös pohjolassa. Moni suomalainen omistaa metsää. Vielä suuremmalle osalle metsillä on merkitystä asuinpaikan, virkistäytymisen, luonnon yhteyden ja oman perheen tai suvun historian kautta. Aika monelle metsäala merkitsee myös suoraan tai välillisesti työtä ja siten taloudellista turvaa. Hanke selkeyttää ja sanoittaa ajankohtaisen turvallisuuden ja toimintavarmuuden näkökulman metsäalan kehittämiseen ja metsäalaan osana yhteiskuntaa. Tämä tieto edesauttaa metsäalan kehittämistä metsien hoidosta tuotteiden ja palveluiden tuotantoon myös sillä tavoin, että ne ovat mahdollisimman myönteisiä kansalaisten turvallisuuden kokemukselle. Siten tutkimus tukee yhteiskunnan toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamista.
Metsäsäätiön apurahahaku avautuu 1.9. ja päättyy 8.10.2026. Hakukierroksen painopisteet julkaistaan elokuussa säätiön verkkosivuilla.
Kiinnostaako apurahan hakeminen? Metsäsäätiön syksyn apurahahaku avautuu 1.9.2026. Hakua varten järjestämme apurahainfon tiistaina 25.8. klo 14.00–15.00 Teamsissa. Tilaisuudessa käydään läpi haun painotuksia, hakukriteereitä sekä annetaan käytännön vinkkejä onnistuneen apurahahakemuksen laatimiseen.
Infotilaisuus on avoin kaikille apurahahausta kiinnostuneille.
MTK on toteuttanut uuden kansainvälisen metsätilastopalvelun Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Tilastosivu on julkaistu MTK:n verkkosivujen lisäksi myös metsäalan yhteisessä Forest.fi palvelussa. Palvelu perustuu Forest Europen State of Europe’s Forests -julkaisuun.
Palvelu kokoaa yhteen keskeiset, vertailukelpoiset tiedot metsien käytöstä, taloudellisesta merkityksestä ja ekologisista vaikutuksista eri Euroopan maissa.
Sivuston tavoitteena on tarjota luotettava ja helposti ymmärrettävä tietopohja julkiseen keskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Metsiin liittyvä keskustelu on yhä kansainvälisempää, mutta vertailukelpoisen tiedon löytäminen eri maista on ollut haastavaa.
”Metsiin kohdistuvat odotukset kasvavat kaikkialla maailmassa. Samalla tarvitaan parempaa yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä metsissä tapahtuu eri maissa – tuotannon, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Yhtenäinen näkymä keskeisiin metsäindikaattoreihin
Palvelu kokoaa yhteen keskeisiä metsäindikaattoreita metsien omistuksesta hakkuisiin ja monimuotoisuudesta metsien taloudelliseen merkitykseen.
Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Forest Europen State of Europe’s Forests-julkaisuun, ja ne on koottu yhtenäiseen ja helposti vertailtavaan muotoon. Palvelussa käyttäjä voi tarkastella valmiiksi koottujen nostojen lisäksi rajapintojen avulla toteutettua tilastotietokantaa ja selata tietoja omien kiinnostustensa mukaan. Forest Europe on yli 40 eurooppalaisen maan hallitusten yhteistyöprosessi, jossa sovitaan metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteista.
Laajuutta yksipuoliseen keskusteluun
Metsiin liittyvä julkinen keskustelu keskittyy usein yksittäisiin näkökulmiin. Uuden palvelun tavoitteena on tuoda keskusteluun kokonaiskuvaa ja läpinäkyvyyttä.
”Metsien käyttöön liittyy aina valintoja ja kompromisseja. Siksi on tärkeää tarkastella samaan aikaan sekä taloudellisia, sosiaalisia että ympäristövaikutuksia, ei vain yhtä ulottuvuutta”, Mäki-Hakola korostaa.
Työkalu päätöksenteolle ja viestintään
Palvelu on suunnattu erityisesti päättäjille, medialle, metsäalan toimijoille sekä muille kiinnostuneille.
”Palvelu tukee myös suomalaisen metsäalan viestintää kansainvälisessä toimintaympäristössä tarjoamalla tuoreet Euroopan laajuiset metsätilastot kaikkien ulottuville”, sanoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK, +358 40 502 6810
Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, +358 40 687 1686
Vesiensuojelu on tärkeä osa kestävää metsänhoitoa ja PEFC-sertifiointia. PEFC Suomi on tilannut ulkopuolisen selvityksen PEFC-sertifioinnin vesistöihin kohdistuvista vaatimuksista sekä niiden vaikutuksista metsätalouden käytäntöihin ja vesien tilaan. Selvityksessä keskitytään PEFC-standardin ja Suomen lainsäädännön vertailuun sekä tarkastellaan, millaisia lisävaatimuksia PEFC-sertifiointi asettaa vesiensuojelulle verrattuna lainsäädännön edellyttämään tasoon. Selvityksen on toteuttanut Tapio Palvelut Oy. Selvityksen perusteella PEFC-sertifiointi tuo huomattavia hyötyjä metsätaloudenvesiensuojeluun erityisesti laajan kattavuutensa kautta.
Suomessa on useita lakeja, jotka vaikuttavat metsätalouden vesiensuojeluun, kuten metsälaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Lait velvoittavat yleisellä tasolla huomioimaan vesistöt ja hakemaan lupaa toimenpiteisiin. Lait voivat myös rajoittaa metsänkäsittelyä tietyissä arvokkaissa elinympäristöissä ja luontotyypeissä. Laki ei kuitenkaan yleensä määrittele tarkkoja toimenpidesuosituksia metsätalouden vesiensuojeluun. PEFC-sertifiointi asettaa useita vesien tilaan suoraan ja epäsuorasti vaikuttavia vaatimuksia, jotka ovat käytännössä tiukempia tai yksityiskohtaisempia kuin lainsäädäntö.
Keskeisiä lainsäädäntötason ylittäviä vesiensuojelun vaatimuksia ovat suojakaistat vesistöjen ympärillä sekä soiden vaihettumisvyöhykkeet, joilla edellytetään luonnonhoidon toimia. Merkittävä sertifioinnin tuoma lisä lainsäädäntöön verrattuna on myös 5 metrin suojakaistan edellyttäminen perattujen ja suoristettujen pienten purouomien varsille.
Lisäksi PEFC rajoittaa soiden uudisojitusta ja heikkotuottoisten soiden kunnostusojitusta sekä laajentaa arvokkaiden elinympäristöjen turvaamista erityisesti ojittamattomissa korvissa. Suometsien hoidossa edellytetään ajantasaisen, ilmastovaikutukset huomioivan ohjeistuksen noudattamista.
Käytännön puunkorjuussa sertifioinnin vaikutukset vesiensuojeluun näkyvät muun muassa ajourapainumien välttämisenä sekä uomien ylitysten huolelliseen toteutukseen ohjeistamisessa. Vaelluskalojen ja muun vesieliöstön esteetön liikkuminen tulee huomioida tien rakentamisessa ja peruskorjauksessa sekä suojakaistojen rajauksessa. Sertifiointi asettaa myös pohjavesialueilla lakiin nähden konkreettisia rajoituksia lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön sekä kantojen korjuuseen.
Laaja kattavuus tuo merkittäviä hyötyjä
Selvityksen mukaan PEFC-sertifioinnin laaja kattavuus tuo metsätalouden vesiensuojelulle huomattavia hyötyjä. Se yhtenäistää toimintatapoja, täydentää lainsäädäntöä, vähentää vesistökuormitusta, parantaa pienvesien suojelua ja lisää alan ympäristöosaamista. Sertifiointi myös mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja vahvistaa vastuullisen metsätalouden hyväksyttävyyttä markkinoilla ja yhteiskunnassa.
Koska suurin osa Suomen metsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin, järjestelmällä on selvityksen mukaan käytännössä erittäin suuri vaikutus koko maan metsätalouden ympäristönsuojelun tasoon. Vesiensuojelun näkökulmasta PEFC on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, joka auttaa sovittamaan yhteen puuntuotannon ja vesistöjen hyvän tilan säilyttämisen. Selvityksestä käy ilmi, että vesiensuojelun osaaminen toimijakentällä on kehittynyt, mutta myös parantamisen tarvetta on.
On myös hyvä muistaa, että vesiensuojelu on vain yksi PEFC-sertifioinnin osa-alueista. Sertifiointi sisältää lisäksi laajan joukon vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, metsien elinvoimaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä virkistyskäytön edellytyksiin.
Selvityksen toteutusta on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.
Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi kesäkuun kokouksessaan yhteensä 659 429 euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin yhdeksälle hankkeelle, joissa painottuvat säätiön strategian mukaisesti tutkimus ja tiede sekä metsäluontoon liittyvät teemat. Tänä keväänä säätiö toivoi erityisesti hakemuksia muun muassa metsäelinkeinon kansantaloudellisesta merkityksestä ja huoltovarmuudesta sekä metsätalouden ekologisesta kestävyydestä.
Apurahahakukierros herätti laajaa kiinnostusta. Hakemuksia saapui enemmän kuin viime vuoden kevään haussa, ja myös haetun rahoituksen kokonaismäärä kasvoi. Metsäsäätiön käsiteltäväksi tuli hakemuksia yhteensä yli 3,3 miljoonan euron edestä.
– Kiitos kaikille apurahaa hakeneille hyvistä hakemuksista ja hankeideoista. Apurahan sai yhdeksän hanketta yli viidestäkymmenestä hakemuksesta ja kilpailu apurahoista on kovaa. Säätiöiden merkitys rahoittajina on vain kasvanut vuosi vuodelta, kun muut rahoituslähteet ovat käyneet tiukemmalle, sanoo toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Katso lista kaikista myönnetyistä apurahoista uutisen lopussa.
Uusia tutkimushankkeita: ligniinistä adsorbentteja, metsien merkitys kokonaisturvallisuudelle ja metsänomistajien kannustinjärjestelmien kehittäminen
Suurimman, 200 000 euron apurahan sai LUT-yliopiston LignoSorb-tutkimushanke, jossa kehitetään ligniinipohjaisia ratkaisuja veden puhdistukseen ja hiilidioksidin talteenottoon. Hanke hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pyrkii parantamaan sekä resurssitehokkuutta että ympäristön tilaa. Samalla se tukee kotimaisten raaka-aineiden jalostamista korkeamman lisäarvon tuotteiksi.
85 000 euron apuraha myönnettiin Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston hankkeelle “Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle”. Hankkeessa tutkitaan, miten kansalaiset ja päättäjät hahmottavat metsien ja metsäalan roolin osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Tarkastelu kattaa muun muassa talouden, työllisyyden, energia- ja materiaaliturvan sekä hyvinvoinnin näkökulmat, ja tuottaa uutta ymmärrystä metsäalan yhteiskunnallisesta merkityksestä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.
Pellervon taloustutkimus PTT pureutuu metsänomistuksen kannustinjärjestelmiin uudessa tutkimushankkeessaan, joka sai 64 500 euron apurahan. Tutkimuksen Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen analyysi metsänomistajiin kohdistuvista kannustinjärjestelmistä, arvioida niiden toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tunnistaa kehittämistarpeet. Tarkastelu kohdistuu nykyisten järjestelmien ohjausvaikutuksiin ja uusien kannustinmekanismien rooliin kestävän metsätalouden tavoitteiden yhteensovittamisessa.
Metsäsäätiö myönsi apurahan myös kahdelle uudelle metsäluontohankkeelle, joista toinen sijoittuu Keski-Suomeen ja toinen Satakuntaan. Metsäluontohankkeilla kannustetaan metsäalaa proaktiivisiin toimiin metsäluonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi.
Seuraava apurahahaku syksyllä
Suomen Metsäsäätiön hallitus myöntää apurahoja kaksi kertaa vuodessa. Seuraava apurahakierros on syksyllä ja aukeaa 1.9. Hakukierroksen painotukset julkaistaan elokuussa säätiön verkkosivuilla.
Metsien ravitsemuksen ja kuivuuden yhteisvaikutukset muuttuvassa ilmastossa, Luonnonvarakeskus, 136 109 €
Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle – kansalais- ja päättäjätutkimus, Helsingin yliopisto, metsätieteen osasto, 85 000 €
Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät, Pellervon taloustutkimus PTT, 64 500 €
Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).
Päättäjien metsäakatemia juhlii tänä vuonna jo 30 vuoden taivaltaan metsätiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäjänä. Vuodesta 1996 lähtien Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Päättäjien metsäakatemia on tuonut yhteen yli 1800 päättäjää ja vaikuttajaa eri yhteiskunnan aloilta syventämään ymmärrystä metsistä, niiden käytöstä ja merkityksestä Suomelle.
Kuvassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja FAO:n apulaispääjohtaja ja metsätalousosaston johtaja Zhimin Wu.
Juhlavuoden teemojen äärelle kokoonnuttiin toukokuussa Keski-Suomeen, missä järjestettyyn Päättäjien metsäakatemian 59. kurssiin osallistui yli 30 eri alojen vaikuttajaa. Kurssilla perehdyttiin ajankohtaisiin metsäkysymyksiin, kuten hiilensidontaan, ennallistamiseen, luonnonarvokauppaan ja biotalousinnovaatioiden tulevaisuuteen. Maastokohteet ja asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat osallistujille konkreettisia esimerkkejä metsien kestävästä käytöstä, ja ohjelman keskiössä olivat vuorovaikutus ja eri näkökulmien yhteensovittaminen.
Päättäjien metsäakatemian juhlaseminaarin avasivat ministeriSari Essayah ja FAO:n apulaispääjohtaja Zhimin Wu. Seminaaripäivässä kansainvälinen näkökulma nousi esiin, kun Zhimin Wu korosti Suomen asemaa metsien kestävän käytön edelläkävijänä. Hänen mukaansa suomalainen metsänhoito, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä biotalouden innovaatiot tarjoavat esimerkin, jolla on kasvavaa merkitystä globaalisti ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön haasteissa.
Päättäjien metsäakatemia toteutetaan laajassa yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa, ja sen keskeinen tavoite on edistää avointa keskustelua metsien merkityksestä yhteiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Toiminnan mahdollistaa pitkäjänteinen rahoitus: Suomen Metsäsäätiö on ollut metsäakatemian päärahoittaja koko sen historian ajan. Lisäksi akatemiaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen pienvedet – lähteet, purot, norot ja lammet – kuuluvat maamme uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Vuosikymmeniä jatkunut maankäyttö, kuten metsätalouden ojitukset ja uomien perkaukset, on heikentänyt niiden ekologista tilaa ja kykyä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, tulvahuiput ja kesäaikainen kuivuus korostavat tarvetta hillitä valuma-alueiden ravinne- ja humuskuormitusta. Pienvesien tilan parantaminen edellyttää metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä.
Opintoretkeläiset pääsivät kokeilemaan purojen kunnostamista asiantuntijoiden opastuksella. Kuva: Vilma Kaukavuori
Hankkeen toimenpiteet ja käytännön toteutus Karkkilassa
Metsäluontomme helmet–hankkeessa selvitettiin käytännön ratkaisuja pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi talousmetsissä. Suomen vesistösäätiön ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyönä toteuttama hanke keskittyi UPM:n omistamalle maa-alueelle Karkkilan Nuijajoen valuma-alueella.
Hankkeessa laadittiin valuma-aluelähtöinen kunnostussuunnitelma, joka pohjautui aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja paikkatietomallinnukseen. Valuma-aluelähtöisten kunnostussuunnitelman pohjalta valittiin toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä:
Perattujen purojen ennallistaminen ja vanhojen uomien palauttaminen.
Metsäojien tukkiminen.
Uudenlaisten kalkkikivi-biohiilisuodattimien asentaminen ojien yhteyteen happamuuden vähentämiseksi.
Konkreettisten maastotöiden lisäksi hankkeessa tehtiin laaja-alaista viestintää ja koulutusta. Hankkeessa järjestettiin opintoretkiä ja laadittiin opasmateriaaleja eri sidosryhmille. Lisäksi pilottialueelle suunniteltiin kaikille avoin opintopolku, jossa metsätalouden vesiensuojelumenetelmiin pääsee tutustumaan käytännössä.
Rahoitus hankkeen toteutumisen edellytyksenä
Monimuotoisuutta edistävien ympäristöhankkeiden toteuttaminen vaatii aina resursseja. Rahoituksella on ratkaiseva merkitys asiantuntijayhteistyön mahdollistamisessa, tutkimukseen perustuvassa suunnittelussa sekä konkreettisten maastotöiden toteuttamisessa. Tämän hankkeen taloudellisina mahdollistajina toimivat Suomen Metsäsäätiö, Partioaitan ympäristöbonusohjelma sekä UPM. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rahoitus varmistaa, että tutkimustieto muuttuu käytännön toimiksi ja että uusi osaaminen saadaan siirrettyä metsäalan arkeen.
Pienvesien suojelu on investointi tulevaisuuteen
Pienvesien pelastaminen ei ole vain yksittäisten hankkeiden tehtävä, vaan se edellyttää laajaa sitoutumista kaikilta metsätalouden toimijoilta ja maanomistajilta. Pienvesien huomioiminen jokapäiväisessä maankäytössä on tehokas tapa turvata luonnon monimuotoisuus ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville.
Jokainen kunnostettu noro, tukittu oja ja suojeltu puronvarsi auttaa palauttamaan elintärkeitä elinympäristöjä. Tutustumalla hankkeen materiaaleihin, jakamalla tietoa ja ottamalla vesiensuojelumenetelmät osaksi metsätalouden käytäntöjä voimme yhdessä varmistaa, että metsäluontomme helmet säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Kirjoittaja on hankkeessa mukana ollut limnologi FM Liisa Hämäläinen, Suomen Vesistösäätiö.
Metsävisan finaali kokosi Nuuksioon Suomen parhaat nuoret metsätietäjät. Lähes 19 000 osallistujan joukosta finaaliin kutsuttiin 50 parasta nuorta, jotka ratkoivat maastokokeessa vaativia tehtäviä luonnon keskellä.
Metsävisan voittajakolmikko 2026 oli Espoon Järvenperän koulun Unto Holstila, Laajasalon peruskoulun Teemu Jakkula ja Keuruun yhteiskoulun yläkoulun Martta Lappalainen. Kuva: Vilma Issakainen
Nuuksioon kokoontui torstaina 20.5.2026 50 yläasteikäistä nuorta eri puolilta Suomea kilpailemaan Metsävisan finaalissa jo 45. kerran. Finaaliin osallistujat oli valittu lähes 19 000 alkukilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta, joten paikka loppukilpailussa oli jo itsessään merkittävä saavutus.
Finaalin maastokoe tarjosi osallistujille monipuolisen ja elämyksellisen kisapäivän luonnon keskellä. Metsävisan maasto-osuus kesti noin kaksi tuntia, jonka aikana finalistit kiersivät merkittyä reittiä ja ratkoivat rasteilla metsäaiheisia tehtäviä.
Tänä vuonna tehtävien teemat liittyivät erityisesti talousmetsien luonnonhoitoon ja puurakentamiseen, mutta mukana oli myös laajasti kysymyksiä ympäröivästä metsäluonnosta.
Rasteilla kilpailijat pääsivät muun muassa arvioimaan puun ikää, pohtimaan erilaisten puutuotteiden alkuperää sekä tunnistamaan jäkäliä. Osassa tehtävistä vaadittiin tarkkaa havainnointia, osassa laajempaa metsätietämystä.
Kilpailupäivä käynnistyi aurinkoisessa säässä, ja vaikka viimeisillä rasteilla alkoi sataa, se ei vienyt finalistien hyvää tunnelmaa. Päivä tarjosi sekä sopivasti haastetta että onnistumisen kokemuksia.
Seuraavana päivänä finaali huipentui palkitsemistilaisuuteen Stora Enson pääkonttorilla Helsingissä. Metsävisan voiton vei Teemu Jakkula Helsingin Laajasalon peruskoulusta. Toiseksi sijoittui Martta Lappalainen Keuruulta ja kolmanneksi Unto Holstila Espoosta. Myös sijoille 4–10 yltäneet palkittiin hienoista suorituksistaan. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson oli mukana palkitsemassa nuoria.
Kuvassa vasemmalta: Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson, Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström, Metsävisan voittajakolmikko Unto Holstila, Teemu Jakkula ja Martta Lappalainen sekä kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Kuva: Vilma Issakainen.
“Metsävisa osoitti jälleen, kuinka paljon tietämystä ja kiinnostusta nuorilla on metsäasioista. Kisan on käynyt jo yli miljoona koululaista, ja on upeaa palkita jo 45. finaalin voittajat”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson.
Metsävisa on yksi Suomen pitkäikäisimmistä nuorille suunnatuista metsätietokilpailuista, ja siihen on osallistunut vuosien varrella jo yli miljoona koululaista. Finaali toimii kilpailun lisäksi myös opintomatkana, joka tutustuttaa nuoria metsäalaan ja sen mahdollisuuksiin.
