Suomen Metsäsäätiö on palkinnut viisi metsäammattilaista vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläinä. Huomionosoitukset jaettiin 23.10.2026 Metsäpäivien päälavalla Clarion Hotel Helsinki Airportissa.
Vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläät vasemmalta oikealle: Ari Ojala, Tanja Ojava, Tytti Taivalkoski, Ville-Veikko Kontinen ja Ville Vihonen.
Metsäsäätiö-lähettiläinä palkittiin Ari Ojala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsäasiantuntija, Tanja Ojava, Metsä Groupin metsäasiantuntija, Tytti Taivalkoski, Pfeifer Nordics Oy:n metsäasiantuntija, Ville-Veikko Kontinen, UPM:n metsäasiakasvastaava sekä Ville Vihonen, Stora Enson metsäasiantuntija.
Palkitut Metsäsäätiö-lähettiläät tunnetaan aktiivisina Metsäsäätiön ja suomalaisen metsäelinkeinon puolestapuhujina. He ovat omassa työssään kertoneet Metsäsäätiön toiminnasta, tuoneet esiin säätiön rahoittamien hankkeiden vaikutuksia sekä metsätalouden arkea.
Erityisen arvokasta on ollut heidän aktiivinen työnsä metsäsäätiömaksun ja Metsäsäätiön mahdollistamien hankkeiden tunnetuksi tekemisessä. Työssään he ovat osoittaneet, kuinka metsäalan yhteinen panostus auttaa turvaamaan alan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.
Huomionosoitukset luovuttivat Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen. Lähettiläät saivat koivuvaneriset diplomit, kotimaan majoituslahjakortit sekä lämpimät aplodit yleisöltä.
Kuvassa vasemmalta oikealla Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson, Tytti Taivalkoski Pfeifer Nordic Oy:sta, Tanja Ojava Metsä Groupista, Ari Ojala MHY Pohjois-Karjala, Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen.
”Isot onnittelut vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläille. Metsäsäätiö-lähettiläät näyttävät esimerkkiä siitä, miten jokainen metsäalan ammattilainen voi omalla panoksellaan edistää alan elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.
Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset jaetaan vuosittain metsäammattilaisille, jotka ovat työssään ja omalla esimerkillään edistäneet suomalaisen metsäelinkeinon ja Metsäsäätiön tunnettuutta. Metsäsäätiön esitteleminen metsänomistajille on konkreettinen tapa vahvistaa koko alan yhteisiä mahdollisuuksia ja rakentaa metsäelinkeinolle kestävää tulevaisuutta.
Lisätietoja
Martta Fredrikson toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö martta.fredrikson@metsasaatio.fi 040 687 1686
Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).
Uusi puu 2026 -yleisöäänestyksen voitti fossiilittomista raaka-aineista valmistettu, kosteuden- ja rasvankestävä Metsä FreshPack -ruokapakkauspaperi, jota käytetään esimerkiksi pikaruoka- ja leipomotuotteiden pakkaamiseen. Toiseksi sijoittui LignoSpheren ligniinipohjainen epoksiliima ja -pinnoite ja kolmanneksi Fiberwoodin puupohjainen akustiikkalevy.
Palkinnonjakotilaisuudessa Uusi Puun ohjausryhmän puheenjohtaja Johanna Lahti, Metsä Tissuen tuotekehityspäällikkö Kiira Seppälä, LignoSpheren teknologiajohtaja Kalle Lintinen, Fiberwoodin tuotanto- ja materiaaliteknologian kehityspäällikkö Jani Lehmonen ja Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. Kuva: Vilma Issakainen
Uusi puu esitteli kilpailuratkaisuja verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan, ja yleisö sai äänestää suosikkiaan syyskuun ajan.
”Yleisöäänestyksessä oli tänä vuonna ehdolla hyvin monipuolinen kattaus erilaisia tuotteita, jotka voidaan tänä päivänä valmistaa puusta. Ehdokkaita oli aina kosmetiikasta sisustusmateriaaleihin”, kertoo Uusi puun projektipäällikkö Virpi Korhonen.
”Tänä vuonna voiton vei jokapäiväinen tuote, jonka käyttö kertoo mittakaavasta, jolla voimme korvata fossiilisia materiaaleja globaaleilla markkinoilla. Pakkaukset ovat merkittävin segmentti, jolla suomalaiset vastuullisesti tuotetut materiaalit voivat kilpailla maailmalla ja samalla luoda työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia Suomeen.”
Yleisön suosikiksi nousi kosteutta ja rasvaa kestävä Metsä FreshPack -ruokapakkauspaperi, jota käytetään esimerkiksi pikaruoka- ja leipomotuotteiden pakkaamiseen.
Metsä Greaseproof Papersin kehittämä pakkauspaperi valmistetaan sataprosenttisesti biopohjaisista raaka-aineista. Se ei sisällä fossiilipohjaisia raaka-aineita, PFAS-yhdisteitä, polyeteeniä, lateksia eikä gluteenia. Muovin ja muiden haitallisten suojakerrosmateriaalien sijaan paperissa hyödynnetään luonnonpolymeerejä ja mineraaleja.
”Puupohjaiset raaka-aineet muodostavat 85 prosenttia paperista. Loppuosa koostuu luonnonpolymeereistä ja mineraaleista, joilla paperiin saadaan suojaavia barrier-ominaisuuksia. Niiden avulla saavutetaan tarvittava rasvan- ja kosteudenkesto ilman fossiilipohjaisia materiaaleja”, Metsä Greaseproof Papersin viestintä- ja markkinointipäällikkö Ninja Mielonen kertoo.
Paperin rasvan- ja kosteudenkestävyys perustuu luonnonpolymeerien ja mineraalien yhdistelmään sekä valmistusprosessiin, jossa kuidun jauhatuksessa paperiin syntyy tiivis rakenne.
Ruokajäämiä sisältämätön FreshPack-arkki voidaan kierrättää paperinkeräyksessä ja ruokajäämiä sisältävä arkki biojätteenä, jos paikalliset lajitteluohjeet sen sallivat.
Uusi puun yleisöäänestykseen osallistui kahdeksan kiinnostavaa puupohjaista innovaatiota.
Metsäteollisuuden sivuvirroista valmistetut tuotteet veivät toisen ja kolmannen sijan
Yleisöäänestyksen toiselle sijalle ylsi LignoSpheren ligniinipohjainen epoksiliima ja -pinnoite. Kolmanneksi sijoittui Fiberwoodin puupohjainen akustiikkalevy. Molemmat edustavat korkean jalostusarvon tuotteita, joissa on hyödynnetty metsäteollisuuden sivuvirtoja.
Yleisöäänestykseen osallistui tänä vuonna kahdeksan puupohjaista uutuustuotetta. Uusi puu esitteli kilpailuratkaisuja verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan, ja yleisö sai äänestää suosikkiaan syyskuun ajan. Kilpailun voittajat valittiin someäänestyksellä, jossa annettiin 852 yleisöääntä.
Yleisöäänestyksen voittajat julkistettiin valtakunnallisilla Metsäpäivillä torstaina 22.10.2026 Clarion Hotel Helsinki Airportissa.
Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on, ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille.
Sekä Metsäpäivät että Uusi puu ovat Suomen Metsäyhdistyksen hankkeita. Uusi puun päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta vahvistavaa toimintaa.
Lisätietoa hankkeesta:
Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Uusi puu on Suomen Metsäyhdistyksen hanke, jonka toteuttaa Metsäviestintä Oy. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta vahvistavaa toimintaa.
Virpi Korhonen, projektipäällikkö, Uusi puu, virpi.korhonen@uusipuu.fi, p. 040 069 7973 uusipuu.fi
Suomen Metsäsäätiön syksyn apurahahaku herätti suurta kiinnostusta. Apurahojen haettu kokonaissumma nousi yhteensä lähes viiteen miljoonaan euroon ja hakemuksia saapui ennätykselliset 79.
Metsäsäätiön hallitus myöntää isoja, yli 5 000 euron apurahoja, kaksi kertaa vuodessa. Kahteen hakukierrokseen siirryttiin 2023 ja siitä alkaen hakemusten määrä on vuosittain kasvanut.
Eniten hakemuksia jätettiin metsäelinkeinoon liittyvistä tutkimushankkeista, yhteensä 32 kappaletta. Lasten ja nuorten metsäkasvatukseen liittyviä hakemuksia saapui 24. Myös Metsäsäätiön Pohjois-Karjalaan kohdennettu hankehaku herätti ilahduttavan paljon kiinnostusta.
Hakemusten suuri määrä kertoo vahvasta kiinnostuksesta suomalaisen metsäelinkeinon tulevaisuuden rakentamiseen metsäkasvatuksen, vaikuttajaviestinnän ja tutkimuksen keinoin. Myös julkisten rahoituslähteiden tiukentumisella on vaikutusta.
Suomen Metsäsäätiö kiittää kaikkia hakijoita aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta säätiön toimintaa kohtaan. Hakemusten arviointi on parhaillaan käynnissä, ja apurahapäätöksistä tiedotetaan marraskuussa.
Suomen Metsäsäätiö oli mukana tiistaina 20.10. järjestetyssä Metsänomistajan illassa Tampere-talolla. Tapahtuma keräsi yhteen noin 300 metsänomistajaa kuulemaan ajankohtaista asiaa metsätaloudesta, puukaupasta, metsäsijoittamisesta, sukupolvenvaihdoksista sekä ilmastonmuutokseen varautumisesta.
Illan ohjelmassa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja metsänomistajia puhuttavista aiheista. Suomen Metsäsäätiö esitteli toimintaansa omassa tietoiskussaan sekä keskusteli metsänomistajien kanssa säätiön rahoittamista hankkeista ja metsäsäätiömaksun merkityksestä suomalaisen metsäelinkeinon tulevaisuudelle.
Suomen Metsäsäätiö on mukana myös ensi viikolla järjestettävässä Metsänomistajan illassa Jyväskylässä, joka pidetään 26.10. Scandic Laajavuoressa.
Miten metsänomistajia kannustetaan tekemään päätöksiä, jotka tukevat sekä kannattavaa metsätaloutta että yhteiskunnan muuttuvia tavoitteita? Entä millaisia kannustinjärjestelmiä tarvitaan tulevaisuudessa, kun metsiltä odotetaan yhä enemmän niin puuntuotantoa, hiilensidontaa kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamista? Pellervon taloustutkimus PTT:n ja sen alihankkijana toimivan Sweco Oy:n hankkeessa tarkastellaan nykyisten kannustinjärjestelmien toimivuutta ja etsitään suuntaviivoja niiden kehittämiseen kohti vuotta 2050. Annetaan tekijöiden kertoa lisää.
Mistä hankkeessanne on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?
Hankkeessa selvitämme, miten metsätalouden nykyiset taloudelliset kannustimet toimivat ja miten kannustinjärjestelmää olisi syytä kehittää tulevaisuutta varten. Tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi kokonaiskuva siitä, millaisilla kannustimilla metsien hoitoa ja käyttöä kannattaa tukea vuoteen 2035 ja edelleen vuoteen 2050 saakka.
Aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä Suomen ja suomalaisen metsätalouden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Metsiin kohdistuu samaan aikaan monenlaisia ja osin ristiriitaisiakin odotuksia. Metsien pitäisi tuottaa puuta teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin, sitoa hiiltä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tarjota virkistysmahdollisuuksia ja tuottaa toimeentuloa metsänomistajille. Samalla esimerkiksi ilmasto- ja luontopolitiikka, EU sääntely, metsäteollisuuden tarpeet, julkisen talouden tilanne sekä metsien kasvuun ja terveyteen vaikuttavat muutokset muokkaavat metsätalouden toimintaympäristöä.
Siksi hankkeessa ei tarkastella ainoastaan nykyistä tukijärjestelmää, vaan katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen. Tunnistamme metsäalaan vaikuttavia keskeisiä muutosajureita ja arvioimme, mihin suuntaan ne voivat viedä metsätaloutta tulevina vuosikymmeninä. Tämä on tärkeää, koska tämän päivän kannustinjärjestelmän pitäisi vastata paitsi nykyisiin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Jos metsätalouden tavoitteet ja toimintaympäristö muuttuvat, on perusteltua kysyä, pitäisikö myös kannustimien muuttua niiden mukana.
Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?
Hankkeessa tutkimme, miten metsänomistajille suunnatut metsätalouden taloudelliset kannustimet toimivat tällä hetkellä: mitä niillä saadaan aikaan, mihin ne vaikuttavat ja kuinka hyvin ne palvelevat niille asetettuja tavoitteita. Tämän pohjalta arvioimme, millaisia kannustimia tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niitä tulisi kohdentaa.
Kysymys on tärkeä myös julkisen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuu paineita, ja erilaisia tukia ja julkisia menoja joudutaan arvioimaan entistä tarkemmin. Siksi myös metsätalouden kannustimista on tärkeää tietää, millaista lisäarvoa niillä saadaan aikaan. Julkisen tuen näkökulmasta olennaista on erityisesti se, syntyykö kannustimien avulla sellaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, joita ei ilman tukea syntyisi tai jotka jäisivät selvästi vähäisemmiksi.
Metsätaloudessa päätösten vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tänään tehtävä metsänhoitopäätös voi vaikuttaa metsän kasvuun, puuntuotantoon, hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen vuosikymmenten ajan. Siksi kannustinjärjestelmää on tärkeää arvioida riittävän pitkällä aikavälillä eikä ainoastaan tämän hetken tarpeiden perusteella.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoon perustuvia ja käytännössä hyödynnettäviä suosituksia kannustinjärjestelmän kehittämiseksi. Tarkoituksena ei siis ole vain arvioida nykyistä järjestelmää, vaan auttaa hahmottamaan, millainen järjestelmä palvelisi metsänomistajia ja koko yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin tulevina vuosikymmeninä.
Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?
Metsäsäätiön rahoitus mahdollistaa koko hankkeen toteuttamisen, sillä hankkeella ei ole muuta rahoitusta. Tuen ansiosta voimme yhdistää PTT ja Swecon erilaista osaamista: taloudellisten kannustimien ja niiden vaikuttavuuden arviointia, metsäalan toimintaympäristön tuntemusta, tulevaisuuden muutosten ennakointia sekä konkreettisten kehittämisehdotusten laatimista.
Tällainen yhdistelmä on hankkeen kannalta tärkeä. Pelkkä nykyisen järjestelmän arviointi ei riitä, jos samalla ei pohdita, millaisessa maailmassa järjestelmän pitäisi toimia 2030-, 2040- ja 2050-luvuilla. Toisaalta tulevaisuuden ennakoinnista on eniten hyötyä silloin, kun se pystytään kytkemään konkreettisiin päätöksiin ja käytännön ratkaisuihin.
Metsäsäätiöllä on tärkeä rooli myös tutkimustulosten välittämisessä käytäntöön. Sen verkostojen ja viestinnän kautta hankkeen tulokset voivat tavoittaa laajasti metsäalan toimijoita ja niitä tahoja, jotka voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja metsätalouden kehittämisessä. Näin tutkimustieto ei jää vain raporttiin, vaan sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa käytännössä.
Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?
Metsätalouden kannustimet saattavat ensi kuulemalta vaikuttaa melko rajatulta metsäpolitiikan kysymykseltä, mutta niiden vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Se, millaisiin toimiin metsänomistajia kannustetaan tänään, vaikuttaa siihen, millaisia Suomen metsät ovat vuosikymmenten kuluttua.
Vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi siinä, kuinka paljon metsistä saadaan puuta, millaiset toimintaedellytykset suomalaisella metsäteollisuudella on, kuinka paljon metsät sitovat hiiltä ja miten metsäluonnon monimuotoisuus kehittyy. Metsillä on lisäksi suuri merkitys virkistykselle, maisemalle ja monille muille ihmisille tärkeille asioille.
Asia koskettaa suomalaisia myös hyvin suoraan. Suomessa on suuri joukko yksityisiä metsänomistajia, ja metsätalouden tukijärjestelmä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa ja kannustimiinsa hoitaa metsiään. Metsänomistajien tekemillä päätöksillä on puolestaan yhteisvaikutuksia koko yhteiskuntaan.
Nykyisellä kannustinjärjestelmällä pyritään tukemaan useita metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä tavoitteita. Hyvin toimiva järjestelmä voi kannustaa metsänomistajia tekemään sellaisia pitkäjänteisiä toimia, joista hyötyvät sekä metsänomistaja että yhteiskunta laajemmin.
Kyse on lopulta siitä, miten yhteisiä julkisia varoja kannattaa käyttää, jotta niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyötyä. Elinvoimainen ja kannattava metsätalous tuottaa toimeentuloa ja raaka-ainetta suomalaiselle teollisuudelle, mutta samalla metsien hoidossa on pystyttävä huomioimaan myös ilmasto, luonto ja muut yhteiskunnan tavoitteet. Siksi metsätalouden kannustimien kehittäminen ei ole vain metsänomistajien tai metsäalan asia, vaan kysymys siitä, millaisia metsiä ja millaista niihin perustuvaa hyvinvointia Suomessa halutaan tulevaisuudessa.
Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, hiilidioksidin talteenotolla ja metsäteollisuuden kilpailukyvyllä? Niiden kaikkien edistämiseen voidaan etsiä ratkaisuja ligniinistä, puun luonnollisesta rakenneosasta, jota syntyy metsäteollisuuden sivuvirtana suuria määriä. LUT-yliopiston LignoSorb-hankkeessa kehitetään ligniinipohjaisia materiaaleja hiilidioksidin talteenottoon ja teollisuuden prosessivesien puhdistamiseen. Annetaan tekijöiden kertoa lisää.
Mistä hankkeessa on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?
LignoSorb-hankkeessa kehitetään ligniinistä valmistettavia uusia materiaaleja, joilla voidaan ratkaista kahta metsäteollisuuden merkittävää ympäristöhaastetta: hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja prosessivesien puhdistamista raskasmetalleista.
Hankkeessa hyödynnetään 3D-tulostusta, jonka avulla valmistetaan sähköä johtavia ligniinipohjaisia materiaaleja. Ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön lämmittämällä niitä sähköisesti, mikä tekee puhdistusprosessista yksinkertaisemman, nopeamman ja energiatehokkaamman.
Aihe on erityisen ajankohtainen juuri nyt, koska metsäteollisuudelta odotetaan samanaikaisesti sekä pienempiä hiilidioksidipäästöjä että vähäisempää vesistökuormitusta. Vaikka ligniinille kehitetään jatkuvasti uusia käyttökohteita, suurin osa siitä päätyy edelleen energiantuotantoon. Tutkijat näkevät ligniinissä kuitenkin mahdollisuuden korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, jotka voivat samalla vähentää metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia.
Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää ligniiniä, metalleja ja bioperäistä hiilidioksidia resursseina sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin jäte- tai sivuvirtoina.
Tutkimuksessa kehitetään uudelleenkäytettäviä ligniinipohjaisia materiaaleja, jotka voivat sitoa biomassaa käyttävien sellutehtaiden hiilidioksidipäästöjä ja poistaa prosessivesistä haitallisia metalleja, kuten kadmiumia. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia ottaa talteen erotetut metallit sekä kierrättää puhdistettua vettä turvallisesti esimerkiksi maa- ja metsätalouden käyttöön.
Tavoitteena on myös vähentää puhdistusprosessien energiankulutusta ja kemikaalien tarvetta hyödyntämällä materiaalien sähköistä lämmitystä. Pitkällä aikavälillä tutkimus voi tukea vähäpäästöisempää metsäteollisuutta, resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä uusien ligniinipohjaisten tuotteiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Suomessa.
Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?
Metsäsäätiön tuki on hankkeen toteutumisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Sen avulla tutkimus voidaan viedä ideatasolta kohti käytännössä testattavia prototyyppejä.
Rahoitus mahdollistaa kolmivuotisen tutkimusohjelman toteuttamisen, mukaan lukien tutkijoiden työ, materiaalit, analyysit, palvelut ja tutkimusyhteistyöhön liittyvän matkustamisen. Lisäksi LUT-yliopisto tukee hanketta tarjoamalla tutkimusympäristön, asiantuntijaohjauksen sekä tutkijoiden koulutuksen.
Metsäsäätiön rahoituksen ansiosta hankkeessa voidaan yhdistää samaan tutkimuskokonaisuuteen 3D-tulostus, ligniinin jalostaminen, hiilidioksidin talteenotto, metallien kierrätys ja uusien puhdistusratkaisujen kehittäminen.
Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?
Hanke liittyy useisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin teemoihin: ilmastonmuutokseen, puhtaaseen veteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn.
Teollisuuden puhtaammat prosessivedet voivat vähentää haitallisten aineiden päätymistä ympäristöön. Tehokkaampi hiilidioksidin talteenotto puolestaan auttaa pienentämään metsäteollisuuden ilmastovaikutuksia.
Samalla tutkimuksessa etsitään tapoja saada nykyisistä metsävaroista enemmän hyötyä ilman, että raaka-aineiden käyttöä tarvitsee kasvattaa. Kun ligniiniä voidaan hyödyntää korkean jalostusasteen tuotteissa, syntyy uusia mahdollisuuksia yhdistää ympäristönsuojelu, kiertotalous ja suomalaisen teollisuuden uudistuminen.
Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö kutsuvat tänä lukuvuonna 24 000 kuudesluokkalaista metsään oppimaan. Kaikki kuutoset metsään -toimintaa järjestetään ympäri Suomen.
”Metsä on ainutlaatuinen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden nähdä ja kokea asioita, joita ei voi täysin oppia kirjoista tai näyttöjen äärellä. Kun luontoa pääsee havainnoimaan itse, oppimisesta tulee konkreettista, elämyksellistä ja mieleenpainuvaa. Metsäpäivän hienous on siinä, että se yhdistää tiedon, tekemisen ja yhdessä oppimisen”, totesi Kaikki kuutoset metsään -toiminnan suojelija, opetusministeri Anders Adlercreutz torstaina Tuusulan Ruotsinkylässä, jossa hän osallistui pääkaupunkiseudun koululaisten kanssa metsäpäivään.
Adlercreutzin mukaan metsäpäivä tukee hienosti myös perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita, ja kokemuksellinen oppiminen tekee tiedosta merkityksellisempää ja pysyvämpää.
Kaikki kuutoset metsään -toiminnassa oppilaille ja heidän opettajilleen halutaan tarjota elämyksellisen ja oppimista tukevan metsäpäivä. Koululaiset kiertävät toiminnallisia rasteja, joilla he oppivat metsästä ja sen hoidosta ja käytöstä.
Rastireitti päättyy eväiden syöntiin. Tuusulan Ruotsinkylässä nuotiopaikalle kerääntyi innostuneita koululaisia.
”Tää on ihan parasta!”, totesi yksi ja sai myöntäviä hihkaisuja muilta. Metsässä on nuorten mukaan kiva olla ja myös rastien aiheet kiinnostivat. Monelle mieleenpainuvin tehtävä oli taimen istutus pottiputkella.
Metsäsuhteen vahvistaminen on tulevaisuusteko
Valtakunnallista Kaikki kuutoset metsään -toimintaa organisoivat Suomen Metsäyhdistys ja Suomen 4H-liitto yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Toiminnan mahdollistavat Suomen Metsäsäätiö ja LähiTapiola.
Suomen Metsäsäätiön apurahatoiminnassa keskeistä on kouluyhteistyö, joka mahdollistaa koululaisten tutustumisen metsiin ja metsien käyttöön.
”Metsä ei ole kaikille lapsille itsestään selvä ympäristö. Osalle se on tuttu ja rakas paikka, toisille vieras tai jopa jännittävä. Toiminnan yksi vahvuus onkin sen yhdenvertaisuudessa: tavoitteen toteutuessa jokainen kuudesluokkalainen saa mahdollisuuden metsäpäivään riippumatta asuinpaikastaan tai aiemmasta suhteestaan metsään”, totesi Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Martta Fredrikson toiminnan avajaisissa.
LähiTapiolassa lasten metsäsuhteen vahvistaminen nähdään tulevaisuustekona, jolla voidaan lisätä lasten liikkumista, vahvistaa mielenterveyttä sekä ehkäistä yksinäisyyttä ja pahoinvointia.
”Toivomme, että tämän toiminnan ansiosta joku kuudesluokkalainen löytää metsästä elinikäisen harrastuksen. Ehkä joku kiinnostuu ympäristöstä, luonnontieteistä tai metsäalasta. Tai ehkä joku löytää yksinkertaisesti paikan, jossa on hyvä olla”, sanoo LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtaja Antti Pulkkanen.
Laaja toiminta kiinnostaa myös tutkijoita
Kaikki kuutoset metsään -toimintaan osallistuu tänä lukuvuonna 24 000 oppilasta yhdeksässä maakunnassa. Tulevaisuudessa mukaan halutaan kutsua vuosittain koko ikäluokka eli kaikki Suomen kuudennet luokat.
Laaja toiminta kiinnostaa myös tutkijoita. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä tutkii oppilaiden ja opettajien metsäajatuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan opetusta ja oppimista metsäluonnossa.
Tutkimukseen on valittu mukaan Kaikki kuutoset metsään -toimintaan osallistuvia luokkia eri puolilta Suomea.
”Tutkimus tuottaa tietoa luontoympäristöjen pedagogisista mahdollisuuksista sekä siitä, millaiset tekijät tukevat tai vaikeuttavat metsässä tapahtuvaa opetusta”, kertoo tutkimusryhmän vastuullinen tutkija, FT Arja Kaasinen.
Kaikki kuutoset metsään -metsäpäivien rastien aiheet tulevat opetussuunnitelmasta. Metsäpäivä tukee opettajien työtä tarjoamalla konkreettisen oppimisympäristön luokkahuoneen ulkopuolella.
Verkkosivuilta kaikkikuutosetmetsaan.fi löydät tietoa metsäpäivien sisällöistä ja tavoitteista, ohjeita ja materiaaleja kouluille, opettajille ja paikallisille toteuttajille sekä ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita. Sivuston mediapankissa on toiminnan logoja ja valokuvia.
Miten suomalainen metsäelinkeino voi menestyä vuonna 2050 kiihtyvään tahtiin muuttuvassa maailmassa? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia VTT:n koordinoimassa Tulevaisuuden metsäelinkeino 2050-hankkeessa, jossa kehitettiin metsäalan toimijoiden käyttöön Tulevaisuuskompassi.
Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa hankkeessa tuotettiin ennakointitietoa globaaleista kehityssuunnista, tulevaisuussignaaleista, epävarmuustekijöistä sekä uusista arvonluonnin mahdollisuuksista. Työn tavoitteena oli vahvistaa metsäelinkeinon kykyä varautua muutoksiin ja tunnistaa erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja.
Tulevaisuuskompassi kokoaa yhteen hankkeessa tuotettua ennakointitietoa, tulevaisuussignaaleja, oppimisskenaarioita, visioita ja strategisia toimenpiteitä. Tulevaisuuskompassi ei anna valmiita ratkaisuja, vaan tarjoaa työkalun strategisen ajattelun tueksi ja auttaa tunnistamaan pitkän aikavälin mahdollisuuksia.
Kolme näkymää metsäelinkeinon tulevaisuuteen
Hankkeessa tunnistettiin yli 70 metsäelinkeinoon vaikuttavaa tulevaisuussignaalia sekä useita epävarmuustekijöitä, jotka voivat muuttaa alan kehitystä merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Näiden pohjalta rakennettiin oppimisskenaarioita, joiden avulla voidaan arvioida erilaisia tulevaisuuspolkuja ja niiden vaikutuksia kilpailukykyyn, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan.
Työn pohjalta muodostettiin kolme pitkän aikavälin visiota suomalaiselle metsäelinkeinolle:
Korkean arvon materiaalikierto, jossa puuraaka-aineen jokainen kuitu ja sivuvirta pyritään hyödyntämään mahdollisimman korkeassa arvossa.
Älykäs ja autonominen arvoverkko, jossa data, automaatio ja tekoäly yhdistävät metsät, teollisuuden ja asiakkaat uudella tavalla.
Resilientti luontopääoma, jossa metsien ekologinen tila, kilpailukyky ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys vahvistavat toisiaan.
Visioiden tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan auttaa tarkastelemaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia metsäelinkeinoon.
Työkalu strategisen tarkastelun ja valintojen tueksi
Hankkeen loppuseminaarissa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki kuvasi työn arvoa osuvasti:
”Ennen kaikkea arvokasta on se, että omista pinttyneistä ajatuksista on vaikea luopua, mutta tämän työn kautta niitä voidaan ravistella. Juuri siinä on tämän työn arvo.”
Myös loppuseminaarin paneelikeskusteluun osallistunut Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen totesi:
”Kaikkien metsäalalla päätöksiä tekevien kannattaisi tämä raportti lukea”.
Laajassa yhteistyössä toteutettuun hankkeeseen osallistui asiantuntijoita alan yrityksistä ja järjestöistä, tutkijoita ja muita sidosryhmiä. Tulevaisuuskompassin tavoitteena on tarjota metsäelinkeinon toimijoille välineitä tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja tehdä valintoja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Suomen Metsäsäätiö hakee Pohjois-Karjalan alueelta hankkeita, jotka vahvistavat koululaisten metsätietämystä, metsäsuhdetta ja metsäelinkeinon tuntemusta. Kohdennetussa haussa on jaettavana yhteensä 35 000 euroa.
Suomen Metsäsäätiö sai merkittävän testamenttilahjoituksen kaksi vuotta sitten. Lahjoittajan toivetta kunnioittaen Suomen Metsäsäätiö kohdentaa testamentissa saadun yhteismetsäosuuden tuotot lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.
Lahjoittaja oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja sitä muistaen Suomen Metsäsäätiön toiveena on kohdentaa apurahat nimenomaan tälle alueelle.
Etsimme nyt hanketta, joka Pohjois-Karjalan alueella tukee koululaisten metsäkasvatusta, edistää koululaisten metsäelinkeinon tuntemista ja metsätietämystä. Hankkeen tulee olla yleishyödyllinen ja Suomen Metsäsäätiön tarkoituksen mukainen. Arvostamme hyvää ja selkeää hankesuunnitelmaa sekä arviota hankkeen vaikuttavuudesta. Toivomme apurahahakemuksia erityisesti yläkouluikäisille suunnatusta toiminnasta ja eri toimijoiden yhteistyö katsotaan eduksi.
Haettavana on 35 000 euroa. Apuraha voidaan myöntää yhdelle tai useammalle hankkeelle.
Jos haussa ei löydy kriteerit täyttävää kohdetta Pohjois-Karjalan alueelta, Suomen Metsäsäätiön hallitus voi myöntää apurahan myös muualle Suomeen lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.
Metsäsäätiön syksyn apurahahaku on avoinna 1.9.–8.10.2026. Haussa painotetaan lasten ja nuorten metsäkasvatukseen, vaikuttajaviestintään sekä metsäelinkeinoon liittyvään tutkimukseen kohdistuvia hankkeita. Hakemuksia otetaan kuitenkin käsittelyyn myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista. Syksyn haun yhteydessä toteutetaan lisäksi kohdennettu hankehaku Pohjois-Karjalan alueelle, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa.
Metsäelinkeino tutuksi eri kohderyhmille
Metsäsäätiö haluaa edistää koululaisten metsien käytön tuntemusta, metsätietoja ja -taitoja. Metsäsäätiössä ajattelemme, että koululaisten vahva metsäsuhde tuo paitsi kyvykkäitä osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille, edistää myös koululaisten hyvinvointia ja on merkityksellistä metsäelinkeinon tulevaisuuden ja laajemminkin yhteiskunnan kannalta. Metsäsäätiö arvostaa uusia avauksia ja yhteistyömuotoja koululaisten metsäkasvatukseen liittyen.
Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsien käytöstä käytävää vuoropuhelua ja tuoda esiin metsiin liittyvät elinkeinot ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Viestintähankkeet, joiden kohderyhmänä ovat päättäjät ja vaikuttajat, tukisivat erinomaisesti Metsäsäätiön tarkoitusta ja tavoitteita.
Syksyn haun tutkimusteemat
Metsäsäätiö toivoo syksyn hakukierroksella apurahahakemuksia erityisesti seuraavista tutkimusteemoista:
Metsäsektorin häiriönsietokyky ja häiriöiden kansantaloudelliset vaikutukset ja taakanjako (esimerkiksi metsäpalot, tuhohyönteiset, eläintaudit kuten ASF)
Metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden arvonluonti, ml. maakunnallinen näkökulma
Suomalaisen metsäsektorin kilpailukyky suhteessa muihin maihin, Euroopan sisällä ja globaalisti
Metsäsektorin työllisyysvaikutukset Suomessa
Metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet
Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.
Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.
Apurahoja koskevat rajaukset:
Metsäsäätiö rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita.
Mikään yksittäinen yritys tai maanomistaja ei voi saada suoraa taloudellista hyötyä apurahatoiminnasta.
Metsäsäätiö ei harjoita liiketoimintaa, eikä yksittäisen yrityksen tuotekehitystä tai markkinointia.
Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta
Haku avataan 1.9. ja haku suljetaan 8.10. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 5.11., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.
Älä unohda ilmoittautua apurahainfoon
Syksyn apurahahakua varten järjestämme apurahainfon tiistaina 25.8.2026 klo 14.00–15.00 Teamsissa.
Tilaisuudessa käydään läpi haun painopisteitä ja hakukriteereitä sekä annetaan käytännön vinkkejä onnistuneen apurahahakemuksen laatimiseen. Infotilaisuus on avoin kaikille apurahahausta kiinnostuneille.
