MTK on toteuttanut uuden kansainvälisen metsätilastopalvelun Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Tilastosivu on julkaistu MTK:n verkkosivujen lisäksi myös metsäalan yhteisessä Forest.fi palvelussa. Palvelu perustuu Forest Europen State of Europe’s Forests -julkaisuun.

Palvelu kokoaa yhteen keskeiset, vertailukelpoiset tiedot metsien käytöstä, taloudellisesta merkityksestä ja ekologisista vaikutuksista eri Euroopan maissa.

Sivuston tavoitteena on tarjota luotettava ja helposti ymmärrettävä tietopohja julkiseen keskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Metsiin liittyvä keskustelu on yhä kansainvälisempää, mutta vertailukelpoisen tiedon löytäminen eri maista on ollut haastavaa.

”Metsiin kohdistuvat odotukset kasvavat kaikkialla maailmassa. Samalla tarvitaan parempaa yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä metsissä tapahtuu eri maissa – tuotannon, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Yhtenäinen näkymä keskeisiin metsäindikaattoreihin

Palvelu kokoaa yhteen keskeisiä metsäindikaattoreita metsien omistuksesta hakkuisiin ja monimuotoisuudesta metsien taloudelliseen merkitykseen.

Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Forest Europen State of Europe’s Forests-julkaisuun, ja ne on koottu yhtenäiseen ja helposti vertailtavaan muotoon. Palvelussa käyttäjä voi tarkastella valmiiksi koottujen nostojen lisäksi rajapintojen avulla toteutettua tilastotietokantaa ja selata tietoja omien kiinnostustensa mukaan. Forest Europe on yli 40 eurooppalaisen maan hallitusten yhteistyöprosessi, jossa sovitaan metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteista.

Laajuutta yksipuoliseen keskusteluun

Metsiin liittyvä julkinen keskustelu keskittyy usein yksittäisiin näkökulmiin. Uuden palvelun tavoitteena on tuoda keskusteluun kokonaiskuvaa ja läpinäkyvyyttä.

”Metsien käyttöön liittyy aina valintoja ja kompromisseja. Siksi on tärkeää tarkastella samaan aikaan sekä taloudellisia, sosiaalisia että ympäristövaikutuksia, ei vain yhtä ulottuvuutta”, Mäki-Hakola korostaa.

Työkalu päätöksenteolle ja viestintään

Palvelu on suunnattu erityisesti päättäjille, medialle, metsäalan toimijoille sekä muille kiinnostuneille.

”Palvelu tukee myös suomalaisen metsäalan viestintää kansainvälisessä toimintaympäristössä tarjoamalla tuoreet Euroopan laajuiset metsätilastot kaikkien ulottuville”, sanoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Lisätietoja:

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK, +358 40 502 6810

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, +358 40 687 1686

Vesiensuojelu on tärkeä osa kestävää metsänhoitoa ja PEFC-sertifiointia. PEFC Suomi on tilannut ulkopuolisen selvityksen PEFC-sertifioinnin vesistöihin kohdistuvista vaatimuksista sekä niiden vaikutuksista metsätalouden käytäntöihin ja vesien tilaan. Selvityksessä keskitytään PEFC-standardin ja Suomen lainsäädännön vertailuun sekä tarkastellaan, millaisia lisävaatimuksia PEFC-sertifiointi asettaa vesiensuojelulle verrattuna lainsäädännön edellyttämään tasoon. Selvityksen on toteuttanut Tapio Palvelut Oy. Selvityksen perusteella PEFC-sertifiointi tuo huomattavia hyötyjä metsätaloudenvesiensuojeluun erityisesti laajan kattavuutensa kautta.

PEFC täydentää lainsäädäntöä konkreettisilla keinoilla

Suomessa on useita lakeja, jotka vaikuttavat metsätalouden vesiensuojeluun, kuten metsälaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Lait velvoittavat yleisellä tasolla huomioimaan vesistöt ja hakemaan lupaa toimenpiteisiin. Lait voivat myös rajoittaa metsänkäsittelyä tietyissä arvokkaissa elinympäristöissä ja luontotyypeissä. Laki ei kuitenkaan yleensä määrittele tarkkoja toimenpidesuosituksia metsätalouden vesiensuojeluun. PEFC-sertifiointi asettaa useita vesien tilaan suoraan ja epäsuorasti vaikuttavia vaatimuksia, jotka ovat käytännössä tiukempia tai yksityiskohtaisempia kuin lainsäädäntö.

Keskeisiä lainsäädäntötason ylittäviä vesiensuojelun vaatimuksia ovat suojakaistat vesistöjen ympärillä sekä soiden vaihettumisvyöhykkeet, joilla edellytetään luonnonhoidon toimia. Merkittävä sertifioinnin tuoma lisä lainsäädäntöön verrattuna on myös 5 metrin suojakaistan edellyttäminen perattujen ja suoristettujen pienten purouomien varsille.

Lisäksi PEFC rajoittaa soiden uudisojitusta ja heikkotuottoisten soiden kunnostusojitusta sekä laajentaa arvokkaiden elinympäristöjen turvaamista erityisesti ojittamattomissa korvissa. Suometsien hoidossa edellytetään ajantasaisen, ilmastovaikutukset huomioivan ohjeistuksen noudattamista.

Käytännön puunkorjuussa sertifioinnin vaikutukset vesiensuojeluun näkyvät muun muassa ajourapainumien välttämisenä sekä uomien ylitysten huolelliseen toteutukseen ohjeistamisessa. Vaelluskalojen ja muun vesieliöstön esteetön liikkuminen tulee huomioida tien rakentamisessa ja peruskorjauksessa sekä suojakaistojen rajauksessa. Sertifiointi asettaa myös pohjavesialueilla lakiin nähden konkreettisia rajoituksia lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön sekä kantojen korjuuseen.

Laaja kattavuus tuo merkittäviä hyötyjä

Selvityksen mukaan PEFC-sertifioinnin laaja kattavuus tuo metsätalouden vesiensuojelulle huomattavia hyötyjä. Se yhtenäistää toimintatapoja, täydentää lainsäädäntöä, vähentää vesistökuormitusta, parantaa pienvesien suojelua ja lisää alan ympäristöosaamista. Sertifiointi myös mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja vahvistaa vastuullisen metsätalouden hyväksyttävyyttä markkinoilla ja yhteiskunnassa.

Koska suurin osa Suomen metsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin, järjestelmällä on selvityksen mukaan käytännössä erittäin suuri vaikutus koko maan metsätalouden ympäristönsuojelun tasoon. Vesiensuojelun näkökulmasta PEFC on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, joka auttaa sovittamaan yhteen puuntuotannon ja vesistöjen hyvän
tilan säilyttämisen. Selvityksestä käy ilmi, että vesiensuojelun osaaminen toimijakentällä on kehittynyt, mutta myös parantamisen tarvetta on.

On myös hyvä muistaa, että vesiensuojelu on vain yksi PEFC-sertifioinnin osa-alueista. Sertifiointi sisältää lisäksi laajan joukon vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, metsien elinvoimaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä virkistyskäytön edellytyksiin.

Selvityksen toteutusta on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.

PEFC-vesistövaikutusselvityksen julkaisuwebinaari 10.6.2026 – PEFC Suomi

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi kesäkuun kokouksessaan yhteensä 659 429 euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin yhdeksälle hankkeelle, joissa painottuvat säätiön strategian mukaisesti tutkimus ja tiede sekä metsäluontoon liittyvät teemat. Tänä keväänä säätiö toivoi erityisesti hakemuksia muun muassa metsäelinkeinon kansantaloudellisesta merkityksestä ja huoltovarmuudesta sekä metsätalouden ekologisesta kestävyydestä. 

Apurahahakukierros herätti laajaa kiinnostusta. Hakemuksia saapui enemmän kuin viime vuoden kevään haussa, ja myös haetun rahoituksen kokonaismäärä kasvoi. Metsäsäätiön käsiteltäväksi tuli hakemuksia yhteensä yli 3,3 miljoonan euron edestä.  

– Kiitos kaikille apurahaa hakeneille hyvistä hakemuksista ja hankeideoista. Apurahan sai yhdeksän hanketta yli viidestäkymmenestä hakemuksesta ja kilpailu apurahoista on kovaa. Säätiöiden merkitys rahoittajina on vain kasvanut vuosi vuodelta, kun muut rahoituslähteet ovat käyneet tiukemmalle, sanoo toimitusjohtaja Martta Fredrikson.  

Katso lista kaikista myönnetyistä apurahoista uutisen lopussa.  

Uusia tutkimushankkeita: ligniinistä adsorbentteja, metsien merkitys kokonaisturvallisuudelle ja metsänomistajien kannustinjärjestelmien kehittäminen 

Suurimman, 200 000 euron apurahan sai LUT-yliopiston LignoSorb-tutkimushanke, jossa kehitetään ligniinipohjaisia ratkaisuja veden puhdistukseen ja hiilidioksidin talteenottoon. Hanke hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pyrkii parantamaan sekä resurssitehokkuutta että ympäristön tilaa. Samalla se tukee kotimaisten raaka-aineiden jalostamista korkeamman lisäarvon tuotteiksi. 

85 000 euron apuraha myönnettiin Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston hankkeelle “Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle”. Hankkeessa tutkitaan, miten kansalaiset ja päättäjät hahmottavat metsien ja metsäalan roolin osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Tarkastelu kattaa muun muassa talouden, työllisyyden, energia- ja materiaaliturvan sekä hyvinvoinnin näkökulmat, ja tuottaa uutta ymmärrystä metsäalan yhteiskunnallisesta merkityksestä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.  

Pellervon taloustutkimus PTT pureutuu metsänomistuksen kannustinjärjestelmiin uudessa tutkimushankkeessaan, joka sai 64 500 euron apurahan. Tutkimuksen Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen analyysi metsänomistajiin kohdistuvista kannustinjärjestelmistä, arvioida niiden toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tunnistaa kehittämistarpeet. Tarkastelu kohdistuu nykyisten järjestelmien ohjausvaikutuksiin ja uusien kannustinmekanismien rooliin kestävän metsätalouden tavoitteiden yhteensovittamisessa. 

Metsäsäätiö myönsi apurahan myös kahdelle uudelle metsäluontohankkeelle, joista toinen sijoittuu Keski-Suomeen ja toinen Satakuntaan. Metsäluontohankkeilla kannustetaan metsäalaa proaktiivisiin toimiin metsäluonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi.  

Seuraava apurahahaku syksyllä 

Suomen Metsäsäätiön hallitus myöntää apurahoja kaksi kertaa vuodessa. Seuraava apurahakierros on syksyllä ja aukeaa 1.9. Hakukierroksen painotukset julkaistaan elokuussa säätiön verkkosivuilla.  

Suomen Metsäsäätiön 4.6.2026 myöntämät apurahat:  

LignoSorb: Kotimaisesta ligniinistä ratkaisuja puhtaisiin vesiin, hiilidioksidin talteenottoon ja metsäteollisuuden kilpailukykyyn, LUT University, 200 000 €  

Metsien ravitsemuksen ja kuivuuden yhteisvaikutukset muuttuvassa ilmastossa, Luonnonvarakeskus, 136 109 €  

Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle – kansalais- ja päättäjätutkimus, Helsingin yliopisto, metsätieteen osasto, 85 000 €  

Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät, Pellervon taloustutkimus PTT, 64 500 €  

Hiljaisen suojelun jäljillä: kohteet, syyt ja paikkatietopohjaiset tunnusmerkit, Pellervon taloustutkimus PTT, 56 800 €  

Puuta jalostavan teollisuuden vesitiekartta, Metsäteollisuus ry, 50 000 €  

Todellinen luontojalanjälki: puutuotteiden luontojalanjäljen laskennan korjaaminen ja suomalaisen datan varmistaminen, Puutuoteteollisuus ry, 30 000 €  

Ennallistaminen houkuttelevaksi ja toteutettavaksi Keski-Suomessa (EHTO), Työtehoseura ry, 28 500 €  

Lievijärven ja valuma-alueen kunnostus, Lievijärven hoitoyhdistys ry, 8 520 € 

Lue lisää: hankkeiden kuvaukset verkkosivuilla 

Lisätietoja: 

toimitusjohtaja Martta Fredrikson 
puh. 040 687 1686 
martta.fredrikson@metsasaatio.fi 

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002). 

Päättäjien metsäakatemia juhlii tänä vuonna jo 30 vuoden taivaltaan metsätiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäjänä. Vuodesta 1996 lähtien Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Päättäjien metsäakatemia on tuonut yhteen yli 1800 päättäjää ja vaikuttajaa eri yhteiskunnan aloilta syventämään ymmärrystä metsistä, niiden käytöstä ja merkityksestä Suomelle.

Juhlavuoden teemojen äärelle kokoonnuttiin toukokuussa Keski-Suomeen, missä järjestettyyn Päättäjien metsäakatemian 59. kurssiin osallistui yli 30 eri alojen vaikuttajaa. Kurssilla perehdyttiin ajankohtaisiin metsäkysymyksiin, kuten hiilensidontaan, ennallistamiseen, luonnonarvokauppaan ja biotalousinnovaatioiden tulevaisuuteen. Maastokohteet ja asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat osallistujille konkreettisia esimerkkejä metsien kestävästä käytöstä, ja ohjelman keskiössä olivat vuorovaikutus ja eri näkökulmien yhteensovittaminen.

Päättäjien metsäakatemian juhlaseminaarin avasivat ministeriSari Essayah ja FAO:n apulaispääjohtaja Zhimin Wu. Seminaaripäivässä kansainvälinen näkökulma nousi esiin, kun Zhimin Wu korosti Suomen asemaa metsien kestävän käytön edelläkävijänä. Hänen mukaansa suomalainen metsänhoito, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä biotalouden innovaatiot tarjoavat esimerkin, jolla on kasvavaa merkitystä globaalisti ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön haasteissa.

Päättäjien metsäakatemia toteutetaan laajassa yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa, ja sen keskeinen tavoite on edistää avointa keskustelua metsien merkityksestä yhteiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Toiminnan mahdollistaa pitkäjänteinen rahoitus: Suomen Metsäsäätiö on ollut metsäakatemian päärahoittaja koko sen historian ajan. Lisäksi akatemiaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää:
FAO:n metsäjohtaja Zhimin Wu Päättäjien Metsäakatemian juhlaseminaarissa
Päättäjien Metsäakatemia tutustui metsäalaan Keski-Suomessa

Suomen pienvedet – lähteet, purot, norot ja lammet – kuuluvat maamme uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Vuosikymmeniä jatkunut maankäyttö, kuten metsätalouden ojitukset ja uomien perkaukset, on heikentänyt niiden ekologista tilaa ja kykyä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, tulvahuiput ja kesäaikainen kuivuus korostavat tarvetta hillitä valuma-alueiden ravinne- ja humuskuormitusta. Pienvesien tilan parantaminen edellyttää metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä.

Hankkeen toimenpiteet ja käytännön toteutus Karkkilassa

Metsäluontomme helmet–hankkeessa selvitettiin käytännön ratkaisuja pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi talousmetsissä. Suomen vesistösäätiön ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyönä toteuttama hanke keskittyi UPM:n omistamalle maa-alueelle Karkkilan Nuijajoen valuma-alueella.

Hankkeessa laadittiin valuma-aluelähtöinen kunnostussuunnitelma, joka pohjautui aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja paikkatietomallinnukseen. Valuma-aluelähtöisten kunnostussuunnitelman pohjalta valittiin toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä:

• Perattujen purojen ennallistaminen ja vanhojen uomien palauttaminen.
• Metsäojien tukkiminen.
• Uudenlaisten kalkkikivi-biohiilisuodattimien asentaminen ojien yhteyteen happamuuden vähentämiseksi.

Konkreettisten maastotöiden lisäksi hankkeessa tehtiin laaja-alaista viestintää ja koulutusta. Hankkeessa järjestettiin opintoretkiä ja laadittiin opasmateriaaleja eri sidosryhmille. Lisäksi pilottialueelle suunniteltiin kaikille avoin opintopolku, jossa metsätalouden vesiensuojelumenetelmiin pääsee tutustumaan käytännössä.

Rahoitus hankkeen toteutumisen edellytyksenä

Monimuotoisuutta edistävien ympäristöhankkeiden toteuttaminen vaatii aina resursseja. Rahoituksella on ratkaiseva merkitys asiantuntijayhteistyön mahdollistamisessa, tutkimukseen perustuvassa suunnittelussa sekä konkreettisten maastotöiden toteuttamisessa. Tämän hankkeen taloudellisina mahdollistajina toimivat Suomen Metsäsäätiö, Partioaitan ympäristöbonusohjelma sekä UPM. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rahoitus varmistaa, että tutkimustieto muuttuu käytännön toimiksi ja että uusi osaaminen saadaan siirrettyä metsäalan arkeen.

Pienvesien suojelu on investointi tulevaisuuteen

Pienvesien pelastaminen ei ole vain yksittäisten hankkeiden tehtävä, vaan se edellyttää laajaa sitoutumista kaikilta metsätalouden toimijoilta ja maanomistajilta. Pienvesien huomioiminen jokapäiväisessä maankäytössä on tehokas tapa turvata luonnon monimuotoisuus ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville.

Jokainen kunnostettu noro, tukittu oja ja suojeltu puronvarsi auttaa palauttamaan elintärkeitä elinympäristöjä. Tutustumalla hankkeen materiaaleihin, jakamalla tietoa ja ottamalla vesiensuojelumenetelmät osaksi metsätalouden käytäntöjä voimme yhdessä varmistaa, että metsäluontomme helmet säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on hankkeessa mukana ollut limnologi FM Liisa Hämäläinen, Suomen Vesistösäätiö.

Lue lisää ja tutustu materiaaleihin:

www.vesistosaatio.fi -> metsäluontomme helmet – yhdessä pienten puolella

Tarkempaa tietoa Karkkilan pilottialueen käytännön toteutuksesta ja biohiilikokeiluista voi lukea LUVY:n uutisartikkelista

Hankkeeseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Auri Sarvilinnaan (etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi).

Metsävisan finaali kokosi Nuuksioon Suomen parhaat nuoret metsätietäjät. Lähes 19 000 osallistujan joukosta finaaliin kutsuttiin 50 parasta nuorta, jotka ratkoivat maastokokeessa vaativia tehtäviä luonnon keskellä.

Nuuksioon kokoontui torstaina 20.5.2026 50 yläasteikäistä nuorta eri puolilta Suomea kilpailemaan Metsävisan finaalissa jo 45. kerran. Finaaliin osallistujat oli valittu lähes 19 000 alkukilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta, joten paikka loppukilpailussa oli jo itsessään merkittävä saavutus.

Finaalin maastokoe tarjosi osallistujille monipuolisen ja elämyksellisen kisapäivän luonnon keskellä. Metsävisan maasto-osuus kesti noin kaksi tuntia, jonka aikana finalistit kiersivät merkittyä reittiä ja ratkoivat rasteilla metsäaiheisia tehtäviä.

Tänä vuonna tehtävien teemat liittyivät erityisesti talousmetsien luonnonhoitoon ja puurakentamiseen, mutta mukana oli myös laajasti kysymyksiä ympäröivästä metsäluonnosta.

Rasteilla kilpailijat pääsivät muun muassa arvioimaan puun ikää, pohtimaan erilaisten puutuotteiden alkuperää sekä tunnistamaan jäkäliä. Osassa tehtävistä vaadittiin tarkkaa havainnointia, osassa laajempaa metsätietämystä.

Kilpailupäivä käynnistyi aurinkoisessa säässä, ja vaikka viimeisillä rasteilla alkoi sataa, se ei vienyt finalistien hyvää tunnelmaa. Päivä tarjosi sekä sopivasti haastetta että onnistumisen kokemuksia.

Seuraavana päivänä finaali huipentui palkitsemistilaisuuteen Stora Enson pääkonttorilla Helsingissä. Metsävisan voiton vei Teemu Jakkula Helsingin Laajasalon peruskoulusta. Toiseksi sijoittui Martta Lappalainen Keuruulta ja kolmanneksi Unto Holstila Espoosta. Myös sijoille 4–10 yltäneet palkittiin hienoista suorituksistaan. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson oli mukana palkitsemassa nuoria.

“Metsävisa osoitti jälleen, kuinka paljon tietämystä ja kiinnostusta nuorilla on metsäasioista. Kisan on käynyt jo yli miljoona koululaista, ja on upeaa palkita jo 45. finaalin voittajat”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson.

Metsävisa on yksi Suomen pitkäikäisimmistä nuorille suunnatuista metsätietokilpailuista, ja siihen on osallistunut vuosien varrella jo yli miljoona koululaista. Finaali toimii kilpailun lisäksi myös opintomatkana, joka tutustuttaa nuoria metsäalaan ja sen mahdollisuuksiin.

Lue lisää

Suomen Metsäsäätiö osallistui XII Suomen yhteismetsäpäiville, jotka järjestettiin 23.–24. huhtikuuta 2026 Levillä, Levi Summitissa. Yhteismetsäpäivät kokoavat yhteen yhteismetsänomistajia ja alan keskeisiä sidosryhmiä kolmen vuoden välein keskustelemaan yhteismetsien ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuuden näkymistä.

Kahden päivän aikana ohjelmassa oli monipuolisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja. Torstaina keskustelun keskiössä olivat metsäpolitiikka metsänomistajan näkökulmasta sekä yhteismetsien nykytila ja tulevaisuus – erityisesti se, miten tiedon avulla voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Perjantaina teemoina olivat ilmastonmuutos ja metsien muuttuvat olosuhteet sekä monikäyttöiset yhteismetsät ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Myös Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän käsitteli viestinnän merkitystä osana yhteismetsien toimintaa. Puheenvuorossaan Fredrikson muistutti, ettei viestinnän tarvitse olla täydellistä – kuha viestii.

Suomen yhteismetsäpäivät tarjosivat Metsäsäätiölle mahdollisuuden kohdata yhteismetsänomistajia ja muita toimijoita, vaihtaa ajatuksia sekä osallistua ajankohtaiseen keskusteluun yhteismetsien roolista ja kehityksestä. Metsäsäätiö kiittää järjestäjiä, puhujia ja osallistujia onnistuneista yhteismetsäpäivistä.

Kotimaisen Savotta‑televisiosarjan toinen kausi käynnistyi Nelosella keskiviikkona 22.4.2026. Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä – metsureista, metsäkoneenkuljettajista ja metsäalan yrittäjistä – ja se vie katsojat metsänhoidon arkeen eri puolille Suomea sekä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Toisen kauden avausjaksossa Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen opastivat lapsia urheilulajien saloihin Mikkeli Games ‑tapahtumassa. Samassa jaksossa nähtiin myös Roope Tonteri, moninkertainen lumilautailun maailmanmestari, vetämässä freestylea Kouvolan metsissä. Lisäksi seurattiin metsäkoneyrittäjä Eikkaa, joka aloitti työpäivänsä Floridan savotoilla.

Sarjan toisella kaudella nähdään ykköskaudelta tuttuja kasvoja sekä uusia tarinoita metsäalan parista. Kauden aikana katsojat pääsevät seuraamaan metsäalan ammattilaisten työtä vaihtelevissa olosuhteissa, tutustumaan puukaupan prosesseihin ja näkemään, millaista arki metsätöiden parissa on eri puolilla Suomea ja Yhdysvalloissa. Uutena päähenkilönä mukana oleva Roope Tonteri nähdään useissa metsäalan tehtävissä ammattiurheilun jälkeisessä arjessaan.

Savotta on toteutettu yhteistyössä UPM Metsän kanssa, ja sarjan tuottaa Filmbutik Oy. Suomen Metsäsäätiö on mukana sarjan rahoittajana. Sarjan ensimmäinen kausi esitettiin Nelosella keväällä 2025, ja toinen kausi koostuu kuudesta jaksosta. Uudet jaksot esitetään keskiviikkoisin klo 19 Nelosella, ja ne ovat katsottavissa myös Ruutu‑palvelussa.

Suomen Metsäsäätiön ja LähiTapiolan rahoittama Kaikki kuutoset metsään ‑suurhanke kutsuu rastinpitäjiä mukaan pääkaupunkiseudulla toteutettaville metsäpäiville.

Lue alta lisää hankkeesta ja siitä, miten voit ilmoittautua rastinpitäjäksi.

Suomen Metsäyhdistys järjestää pääkaupunkiseudulla 24 metsäpäivää Tuusulan Ruotsinkylässä ja Espoon Juvanmalmilla. Päivät järjestetään tiistaista perjantaihin 1.9.–9.10.2026.  

Rastien aiheita ovat metsänhoito, puusta valmistettavat tuotteet, monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö, puulajit ja metsätyypit sekä puun kasvu, yhteyttäminen ja hiilen kierto. Retken kohokohta on eväshetki nuotiolla.

Haemme nyt rastinvetäjiä – ilmoittaudu mukaan!

Etsimme kaikenlaisia aikuisia metsäpäivien toteuttamiseen. Sinulla voi olla metsäalan osaamista, voit olla hyvä kohtaamaan nuoria tai haluat muuten vain antaa aikaasi lasten ja nuorten metsäsuhteen hyväksi. Jokaiselle rastille on valmiit materiaalit ja koulutamme rastinvetäjät. Järjestämme myös tutustumisen metsäpäivän reittiin ennen tapahtumaa. 

Jos haluat tuoda metsäosaamisesi oppilaiden käyttöön, huolehtia nuotiosta eväsrastilla tai toivottaa kuudesluokkalaisia tervetulleiksi metsäpäivään, olet juuri etsimämme vapaaehtoinen.   

Voit olla työelämässä tai et, eläkkeellä tai opiskelija ja voit osallistua yhdessä kaverin tai kollegan kanssa. Saat mukavan metsäpäivän, merkityksellisiä kohtaamisia ja olet osa valtakunnallista hanketta. Metsäpäivän kesto on noin 5 tuntia. 

Hae itsellesi mieluista tehtävää alla olevasta linkistä. Lomakkeelta näet lisätietoja, pääset valitsemaan haluamasi ajankohdan ja voit kertoa itsestäsi lisää.  

www.lyyti.in/Kuutoset_rastivetajarekry 

Metsäpäivän mahdollistavat Suomen Metsäsäätiö ja LähiTapiola.  

Tule mukaan järjestämään kuudesluokkalaisille metsäelämys. 

Lisätietoa rastinvetäjähausta:

Virva Luode, koordinaattori

virva.luode@smy.fi

+358 50 3030969

Katso Kaikki kuutoset metsään -päivästä kertova video  

Lisätietoa Suomen Metsäyhdistyksen sivulla   

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto piti vuosikokouksen 14.4. Kokouksessa valittiin säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän. Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja oli Juha Marttila. Varapuheenjohtajana jatkaa viestintäjohtaja, BA Wood and Energy, Satu Härkönen Stora Ensosta.

– Suomen Metsäsäätiö on metsäalan keskeisiä toimijoita ja otan hallintoneuvoston puheenjohtajuuden innolla vastaan. Metsäsäätiö on viime vuosina onnistunut nostamaan apurahojen määrän vuositasolla kahteen miljoonaan euroon, mikä on lahjoitusvaroin toimivalta säätiöltä kova juttu. Näen silti kovasti potentiaalia säätiön markkinoinnissa. Säätiön tekemä työ metsäelinkeinon puolesta on jokaiselle suomalaiselle metsänomistajalle erittäin tärkeää ja ansaitsee tulla vielä laajemmin tunnetuksi, Hemmilä kertoo.

Hallintoneuvosto valitsi myös säätiön hallituksen jäsenet. Hallitus järjestäytyi ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Stora Enson yksityispuukaupan johtaja Tuomas Tiilikainen. Tiilikainen on toista vuotta säätiön hallituksessa. Edellinen puheenjohtaja Juha Jumppanen toimi säätiön hallituksessa viiden vuoden ajan. Varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

– Työ säätiön hallituksessa on merkityksellistä ja antoisaa. Säätiö tekee tärkeää työtä yhteisen metsäelinkeinomme hyväksi. Viime vuosina on tullut näkyviä onnistumisia apurahahankkeissa, esimerkkinä Uusi Puun Lontoon näyttely ja koululaisten suurhanke Kaikki kuutoset metsään. Myös tutkimusta on rahoitettu kasvavassa määrin, kuvailee Tiilikainen.

Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu pääosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin puukaupan yhteydessä. Viime vuosina noin joka kolmannessa puukaupassa on lahjoitettu metsäsäätiömaksu.

– Puheenjohtajana haluan jatkaa työtä säätiön vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään. Uskon myös, että keräysprosenttia on mahdollista nostaa edelleen säätiön toiminnan tunnettuutta parantamalla, sanoo Tiilikainen.

Hallituksen jäseneksi valittiin uutena Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi eläkkeelle siirtyneen Jussi Kumpulan tilalle. Juha Jumppasen tilalle hallitukseen valittiin Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen asiakkuusjohtaja Sauli Brander. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Mikko Tiirola ja Petri Hakanen sekä asiantuntijajäseninä Tino Aalto ja Stefan Borgman.

Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi aiempia puheenjohtajia Juha Marttilaa ja Juha Jumppasta vahvasta panoksesta säätiön ja metsäelinkeinon hyväksi sekä erinomaisesta työstä säätiön toiminnan kehittämiseksi.

Suomen Metsäsäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuilla Hallitus | Metsäsäätio ja Hallintoneuvosto | Metsäsäätio

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen, p. 040 557 3373

toimitusjohtaja Martta Fredrikson, p. 040 687 1686

Metsäsäätiön hallitus