Koirasuon valuma-aluekunnostus valmistui: vesiensuojelua ja luonnonhoitoa käytännössä

Parikkalassa sijaitsevan Koirasuon valuma-aluekunnostushankkeen työt valmistuivat syyskuussa 2026. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toteuttamassa hankkeessa rakennettiin vesiensuojelurakenteita, kunnostettiin eroosioherkkiä uomia ja ennallistettiin suoalueita tavoitteena parantaa Pyhäjärveen laskevien vesien laatua sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Eroosiota aiheuttava oja ennen kunnostusta. Kuva: Jukka Pietilä.

Koirasuon ja Koirajoen valuma-alueet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet vanhojen ojitusten seurauksena. Veden nopea virtaus osassa ojastoissa on lisännyt eroosiota ja kiintoaineksen, orgaanisen aineksen ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Nyt valmistuneessa hankkeessa ongelmaan puututtiin useilla käytännön toimenpiteillä, joiden tarkoituksena oli hidastaa veden virtausta ja pidättää kiintoainesta, orgaanista ainesta ja ravinteita jo valuma-alueella.

Hankkeen aikana rakennettiin luonnonkivistä ja louheesta tehtyjä pohjapatoja syöpyneisiin ojiin sekä kunnostettiin vanhoja laskeutusaltaita. Alueelle toteutettiin myös uusia pienkosteikkoja, putkipatorakenteita ja lietekuoppia, joiden tehtävänä on vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Erityistä huomiota kiinnitettiin Koiralahden ja Koirajoen valuma-alueiden eroosioherkimpiin kohteisiin.

Hanke ei keskittynyt pelkästään vesiensuojeluun. Koirasuolla tehtiin myös soiden ennallistamistoimia, joissa vettä palautettiin kuivuneille suoalueille ja ojitusten vaikutuksia vähennettiin. Osa heikkotuottoisista suoalueista jätettiin palautumaan luonnontilaisempaan suuntaan, ja osalla kohteista ennallistumista vauhditettiin erilaisilla padotusratkaisuilla.

Louheesta tehty pohjapato. Kuva: Jukka Pietilä.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ja alueen maanomistaja Parikkalan seurakunta hakivat hankkeella ratkaisuja, joissa metsätalous, vesiensuojelu ja luonnonhoito voidaan sovittaa yhteen. Hankkeen tavoitteena oli osoittaa, että vesistökuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti ilman, että alueen metsätaloudellinen käyttö estyy. Samalla luotiin uusia elinympäristöjä kosteikkolajistolle ja parannettiin suoluonnon tilaa. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat Suomen Metsäsäätiö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.

Sidosryhmäyhteistyötä ja pitkäaikaisia vaikutuksia

Hankkeen aikana todettiin, että paikallisten sidosryhmien kiinnostus hankkeeseen oli erittäin aktiivista. Hanketta esiteltiinkin yleisötilaisuuksissa, maastoretkillä ja sidosryhmätapaamisissa.

Vaikka rakennustyöt ovat nyt päättyneet, kunnostuksen vaikutukset näkyvät luonnossa osin jo nyt, mutta kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluessa. Odotuksena on, että Pyhäjärveen kulkeutuvan kiintoaineksen määrä vähenee, vesistöjen tila kohenee ja Koirasuon alueen monimuotoinen suo- ja kosteikkoluonto vahvistuu entisestään.

Hanketta pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka valuma-aluetason toimenpiteillä voidaan samanaikaisesti edistää vesiensuojelua, luonnonhoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ja kaikki tämä voidaan toteuttaa talousmetsässä ilman, että metsätalouden kannattavuus heikkenisi.

Uusi kosteikko Koirasuon valuma-alueella. Kuva: Jukka PIetilä.

Teksti ja kuvat: Jukka Pietilä

Tekijät kertovat: Kuinka ravinteet ja kuivuus vaikuttavat metsien kasvuun?

Miten metsien ravinnetilanne muuttuu muuttuvassa ilmastossa, ja mitä vaikutuksia sillä on puiden kasvuun? Entä tunnetaanko eri puulajien ravinnetarpeet riittävän hyvin aikana, jolloin lehtipuiden osuutta metsissä pyritään lisäämään? Luonnonvarakeskuksen (LUKE) hankkeessa tutkitaan metsäpuiden ravinnepuutoksia sekä kuivuuden vaikutuksia puiden menestymiseen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa metsänhoidon ja metsien kasvukunnon turvaamisen tueksi.
Annetaan tekijöiden kertoa lisää.

Mistä hankkeessanne on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?

Metsäpuut tarvitsevat kivennäisravinteita kasvuunsa kuten kaikki muutkin kasvit. Joistakin ravinteista on Suomen maaperässä niukkuutta, ja metsämaita ei lannoiteta säännöllisesti siihen tapaan kuin peltomaita. Puunkorjuun ja hakkuutähteiden korjuun mukana ravinteita kuitenkin poistuu metsästä, ja ilmastonmuutos vaikuttaa olosuhteisiin metsässä. Kivennäismailla parhaiten tunnetaan typen, fosforin ja boorin puutokset, mutta viime aikoina on löytynyt myös rikin, magnesiumin ja kuparin alhaisia pitoisuuksia.

Lähes kaikki aikaisempi ravinnetutkimus on tehty männyllä ja kuusella. Lehtipuut todennäköisesti tarvitsevat suhteellisesti suurempia määriä ravinteita kuin havupuut. Kun lehtipuiden ja sekametsien osuutta metsistä pyritään lisäämään, on tarpeen selvittää myös lehtipuiden, erityisesti rauduskoivun ravinnetarpeita.

Kuivuusjaksot lisääntyvät Suomessa, ja kuivuus heikentää ravinteiden saatavuutta maasta sekä puiden ravinteidenottokykyä. Siten kuivuuden, ravinnepuutosten sekä eri puulajien kilpailun vaikutuksista puiden menestymiseen tarvitaan lisää tietoa.

Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?

Hanke tavoittelee uutta tietoa rikin, magnesiumin, kuparin ja molybdeenin puutoksista Suomen metsissä. Lehtipuiden ravinnetarpeita sekä hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia ravinnepoistumiin voidaan arvioida paremmin tämän ja jatkotutkimusten perusteella. Tulokset voivat vaikuttaa suosituksiin hakkuutähteiden korjuusta ja metsänlannoituksesta.

Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?

Tutkimus ei olisi toteutunut tässä muodossa ilman Metsäsäätiön tukea.

Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?

Sekä ravinnepuutokset että lisääntyvät kuivuusjaksot voivat vähentää puuston kasvua ja jopa aiheuttaa puiden kuolemista. Tämä koskettaa suomalaisia sekä metsän taloudellisen että virkistyskäytön kautta. Lehtipuiden osuutta metsissä pyritään lisäämään, ja tutkimus tuo uutta tietoa niiden menestymisen edellytyksistä.

Lue lisää hankkeesta.

Tekijät kertovat -sarjassa sukelletaan Suomen Metsäsäätiön apurahalla toteutettuihin hankkeisiin.

Metsäsäätiö myönsi 1,2 miljoonaa euroa apurahoja: suurin potti lasten ja nuorten hankkeisiin

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi syksyn hakukierroksella yhteensä 1 260 000 euroa apurahoja metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin lasten ja nuorten metsäkasvatukseen, vaikuttajaviestintään, tutkimukseen sekä muihin Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttaviin hankkeisiin.

Syksyn hakukierros keräsi ennätykselliset 79 hakemusta, joista 13:lle myönnettiin apuraha. Apurahapotti oli yhteensä 1 260 000 euroa. Hakemusten taso oli kova ja monia hyviä hankehakemuksia jäi ilman rahoitusta. Metsäsäätiö kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä ja onnittelee lämpimästi apurahan saaneita.

Lasten ja nuorten metsäkasvatushankkeet saivat apurahapotista suurimman osan yhteensä 805 000 euroa kuudelle eri hankkeelle.

– Lasten ja nuorten metsäkasvatushankkeet ovat säätiön strategian ytimessä ja se näkyy myös tällä hakukierroksella. Kaikki kuutoset metsään -hankkeelle myönnettiin hakukierroksen suurin yksittäinen apuraha 500 000 euroa. Hanke on ensimmäisen toimintakautensa aikana osoittanut luoneensa upean, toimivan ja vaikuttavan konseptin. Metsäsäätiön apuraha luo pohjan hankkeen toiselle toimintakaudelle, mutta tarvitaan laajasti muita rahoittajia mukaan, jotta hanke pääsee kasvamaan täyteen mittaansa. Tämä on iso positiivinen mahdollisuus metsäalalle, toteaa toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Kolme nostoa apurahoista

Kaikki kuutoset metsään vie koululaisia metsien pariin

Syksyn hakukierroksella rahoitusta myönnettiin jälleen Kaikki kuutoset metsään -hankkeelle, joka käynnistettiin Suomen Metsäsäätiön 30-vuotisjuhlavuoden hankkeena vuonna 2025. Ensimmäisenä toimintavuonnaan 2026 hanke tavoitti noin puolet ikäluokasta.

Hankkeen tavoitteena on tarjota kuudesluokkalaisille mahdollisuus tutustua metsiin, metsien käyttöön ja metsäelinkeinon merkitykseen käytännönläheisellä tavalla. Hanke tukee Metsäsäätiön tavoitetta vahvistaa lasten ja nuorten metsätietoutta ja metsäsuhdetta. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Suomen Metsäyhdistys ry ja Suomen 4H-liitto,

Myönnetty apuraha: 500 000 euroa

Tutkimus tuottaa tarkkaa maalajitietoa metsätalouden tarpeisiin

Metsäsäätiö myönsi apurahan tutkimushankkeelle METSÄMAA – Korkean tarkkuuden maalajikartta metsätalouden tarpeisiin: alueellinen pilotointi ja käytännön testaus. Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston hankkeessa karttojen luotettavuus arvioidaan maastohavaintojen avulla ja niiden käyttökelpoisuus testataan yhdessä metsätalouden toimijoiden kanssa käytännön korjuu- ja metsänhoitotilanteissa. Maakunnan kokoiset pilotit luovat perustan menetelmän ja tietotuotteen valtakunnalliselle laajentamiselle.

Maalajin tunnistaminen on onnistuneen metsätalouden perusta. Onnistunut maalajitunnistus on peruslähtökohta oikean metsänhoitomenetelmän valinnalle sekä luontoympäristöä kunnioittavan puunkorjuun toteuttamiselle. Hanke vahvistaa siten suomalaisten metsien ja puun käytön tulevaisuutta.

Myönnetty apuraha: 70 000 euroa

Metsästä tulevaisuus Pohjois-Karjalan nuorille

Metsäsäätiö myönsi apurahan Metsästä tulevaisuus -hankkeelle, jossa Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus kehittää yläkoulujen käyttöön metsäkasvatuksen opetuspaketteja. Toiminnalliset tehtävät ja metsäretket lisäävät nuorten metsätietämystä, vahvistavat metsäsuhdetta sekä tutustuttavat metsäalan koulutus- ja uramahdollisuuksiin.

Pohjois-Karjalaan kohdennettu apurahahaku herätti runsaasti kiinnostusta, ja hakemusten korkean tason vuoksi Metsäsäätiön hallitus päätti myöntää rahoitusta säätiön yleisestä apurahapotista myös toiselle alueella toteutettavalle hankkeelle. Näin Metsästä tulevaisuus sai rahoituksen yläkoululaisten metsäkasvatuksen vahvistamiseen.

Myönnetty apuraha: 30 000 euroa

Suomen Metsäsäätiön hallituksen 5.11.2026 myöntämät apurahat:

Kaikki kuutoset metsään, Suomen Metsäyhdistys ry ja Suomen 4H-liitto, 500 000 euroa

Päättäjien Metsäakatemia -kurssit ja ajankohtaistilaisuudet, Suomen Metsäyhdistys ry, 130 000 euroa

Metsäala tutuksi NYT Yrityskylä Alakoulussa vuonna 2027, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, 110 000 euroa

Metsävisa, Suomen Metsäyhdistys ry, 80 000 euroa

METSÄMAA – Korkean tarkkuuden maalajikartta metsätalouden tarpeisiin: alueellinen pilotointi ja käytännön testaus, Helsingin yliopisto, 70 000 euroa

Metsäalan EU-akatemia 2027, Työtehoseura ry, 70 000 euroa

AALTO-elokuva, Solar Films Inc. Oy, 50 000 euroa

Metsäsalapoliisit-metsäpäivä (0.–2.lk) ja yläkoululaisten metsäpäivä, Suomen 4H-liitto, 50 000 euroa

Metsien Suomi, Metsäviestintä Oy, 50 000 euroa

Uusi Puu, Metsäviestintä Oy, 45 000 euroa

Savotta, Filmbutik Oy, 40 000 euroa

Neljä askelta metsäalalle, Polvijärven 4H-yhdistys, 35 000 euroa (rahoitus testamenttilahjoituksesta)

Metsästä tulevaisuus, Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus, 30 000 euroa

Seuraava apurahahaku keväällä 2027

Suomen Metsäsäätiö myöntää suuria hankeapurahoja kaksi kertaa vuodessa. Seuraava apurahahaku järjestetään keväällä 2027. Tarkemmat tiedot hakukierroksesta julkaistaan Metsäsäätiön verkkosivuilla ennen haun avautumista.

Lisätietoja

Martta Fredrikson
toimitusjohtaja
Suomen Metsäsäätiö
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Pohjois-Karjalan yläkoululaisten metsäkasvatukseen apurahoja tuplana

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi Pohjois-Karjalan kohdennetun hankehaun rahoituksen 35 000 euroa Pohjois-Karjalan 4H-yhdistysten yhteishankkeelle ”Neljä askelta metsäalalle”. Haku toteutettiin testamenttilahjoituksen pohjalta lahjoittajan toivetta kunnioittaen.

Suomen Metsäsäätiö sai kaksi vuotta sitten merkittävän testamenttilahjoituksen, jonka yhteydessä säätiölle siirtyi yhteismetsäosuus. Lahjoittajan toiveen mukaisesti yhteismetsän tuotot kohdennetaan lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.

Lahjoittaja oli kotoisin Pohjois-Karjalasta, minkä vuoksi Metsäsäätiö avasi syksyllä erillisen haun Pohjois-Karjalan alueella toteutettaville metsäkasvatushankkeille. Haussa etsittiin hankkeita, jotka vahvistavat koululaisten metsätietämystä, metsäsuhdetta ja metsäelinkeinon tuntemusta.

– Järjestimme alueellisesti kohdennetun apurahahaun ensimmäistä kertaa ja se onnistui hienosti. On merkityksellistä, että testamenttilahjoituksen tarina jatkuu Pohjois-Karjalassa alueen 4H-yhdistysten yhteishankkeen myötä, kertoo toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Haku herätti runsaasti kiinnostusta ja tasokkaiden hakemusten myötä Suomen Metsäsäätiön hallitus päätti myöntää 30 000 euron apurahan säätiön yleisestä apurahapotista myös toiselle Pohjois-Karjalassa toteutettavalle hankkeelle.

– Pohjois-Karjalaan tulikin nyt ”tuplapotti”. On ilahduttavaa, että myös Itä-Suomen yliopiston LUMA:n hanke yläkoululaisten metsäosaamisen vahvistamiseksi sai rahoituksen, iloitsee Fredrikson.

Neljä askelta metsäalalle yhdistää metsäkasvatuksen ja työelämätaidot

Kohdennetun haun apuraha myönnettiin Polvijärven 4H-yhdistyksen koordinoimalle Neljä askelta metsäalalle -hankkeelle, jonka tavoitteena on tutustuttaa nuoria metsäalaan, vahvistaa työelämävalmiuksia ja luoda uusia mahdollisuuksia metsäalan työllistymiseen.

Hankkeessa nuoria tutustutetaan metsäalaan kouluyhteistyönä toteutettavien metsäpäivien avulla. Lisäksi järjestetään käytännön metsätyökoulutuksia, kuten raivaussahakoulutusta, sekä tuetaan nuorten 4H-yrittäjyyttä metsään liittyvissä työtehtävissä.

Hankkeen tavoitteena on tavoittaa noin tuhat pohjoiskarjalaista nuorta ja vahvistaa heidän tietämystään metsäalan koulutus- ja uramahdollisuuksista. Samalla rakennetaan yhteistyöverkostoa koulujen, metsäalan toimijoiden ja 4H-yhdistysten välille.

Myönnetty apuraha: 35 000 euroa

Lisätietoja

Martta Fredrikson
toimitusjohtaja
Suomen Metsäsäätiö
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Tietosuojaseloste päivitetty

Metsäsäätiö on päivittänyt tietosuojaselosteensa. Päivitykset koskevat erityisesti tekoälyavusteisten työkalujen käyttöä.

Metsäsäätiö käyttää tekoälyavusteisia työkaluja hallinnollisen työn ja apurahaprosessin tukena. Tekoälyä ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin, eikä henkilötietoja käytetä tekoälymallien kouluttamiseen.

Päivitetyn tietosuojaselosteen löydät verkkosivujemme alareunasta kohdasta Tietosuojaseloste.

Tietosuojaselosteen päivittäminen on osa Metsäsäätiön jatkuvaa työtä avoimuuden, vastuullisuuden ja henkilötietojen huolellisen käsittelyn varmistamiseksi.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Viisi metsäammattilaista palkittiin Metsäsäätiö-lähettiläinä

Suomen Metsäsäätiö on palkinnut viisi metsäammattilaista vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläinä. Huomionosoitukset jaettiin 23.10.2026 Metsäpäivien päälavalla Clarion Hotel Helsinki Airportissa.

Vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläät vasemmalta oikealle: Ari Ojala, Tanja Ojava, Tytti Taivalkoski, Ville-Veikko Kontinen ja Ville Vihonen.

Metsäsäätiö-lähettiläinä palkittiin Ari Ojala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsäasiantuntija, Tanja Ojava, Metsä Groupin metsäasiantuntija, Tytti Taivalkoski, Pfeifer Nordics Oy:n metsäasiantuntija, Ville-Veikko Kontinen, UPM:n metsäasiakasvastaava sekä Ville Vihonen, Stora Enson metsäasiantuntija.

Palkitut Metsäsäätiö-lähettiläät tunnetaan aktiivisina Metsäsäätiön ja suomalaisen metsäelinkeinon puolestapuhujina. He ovat omassa työssään kertoneet Metsäsäätiön toiminnasta, tuoneet esiin säätiön rahoittamien hankkeiden vaikutuksia sekä metsätalouden arkea.

Erityisen arvokasta on ollut heidän aktiivinen työnsä metsäsäätiömaksun ja Metsäsäätiön mahdollistamien hankkeiden tunnetuksi tekemisessä. Työssään he ovat osoittaneet, kuinka metsäalan yhteinen panostus auttaa turvaamaan alan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.

Huomionosoitukset luovuttivat Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen. Lähettiläät saivat koivuvaneriset diplomit, kotimaan majoituslahjakortit sekä lämpimät aplodit yleisöltä.

Kuvassa vasemmalta oikealla Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson, Tytti Taivalkoski Pfeifer Nordic Oy:sta, Tanja Ojava Metsä Groupista, Ari Ojala MHY Pohjois-Karjala, Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen.

”Isot onnittelut vuoden 2026 Metsäsäätiö-lähettiläille. Metsäsäätiö-lähettiläät näyttävät esimerkkiä siitä, miten jokainen metsäalan ammattilainen voi omalla panoksellaan edistää alan elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset jaetaan vuosittain metsäammattilaisille, jotka ovat työssään ja omalla esimerkillään edistäneet suomalaisen metsäelinkeinon ja Metsäsäätiön tunnettuutta. Metsäsäätiön esitteleminen metsänomistajille on konkreettinen tapa vahvistaa koko alan yhteisiä mahdollisuuksia ja rakentaa metsäelinkeinolle kestävää tulevaisuutta.

Lisätietoja

Martta Fredrikson
toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö
martta.fredrikson@metsasaatio.fi
040 687 1686

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Uusi puu 2026 -yleisöäänestyksen voittaja julkistettiin Metsäpäivillä

Uusi puu 2026 -yleisöäänestyksen voitti fossiilittomista raaka-aineista valmistettu, kosteuden- ja rasvankestävä Metsä FreshPack -ruokapakkauspaperi, jota käytetään esimerkiksi pikaruoka- ja leipomotuotteiden pakkaamiseen. Toiseksi sijoittui LignoSpheren ligniinipohjainen epoksiliima ja -pinnoite ja kolmanneksi Fiberwoodin puupohjainen akustiikkalevy.

Palkinnonjakotilaisuudessa Uusi Puun ohjausryhmän puheenjohtaja Johanna Lahti, Metsä Tissuen tuotekehityspäällikkö Kiira Seppälä, LignoSpheren teknologiajohtaja Kalle Lintinen, Fiberwoodin tuotanto- ja materiaaliteknologian kehityspäällikkö Jani Lehmonen ja Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson. Kuva: Vilma Issakainen

Uusi puu esitteli kilpailuratkaisuja verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan, ja yleisö sai äänestää suosikkiaan syyskuun ajan.

”Yleisöäänestyksessä oli tänä vuonna ehdolla hyvin monipuolinen kattaus erilaisia tuotteita, jotka voidaan tänä päivänä valmistaa puusta. Ehdokkaita oli aina kosmetiikasta sisustusmateriaaleihin”, kertoo Uusi puun projektipäällikkö Virpi Korhonen.

”Tänä vuonna voiton vei jokapäiväinen tuote, jonka käyttö kertoo mittakaavasta, jolla voimme korvata fossiilisia materiaaleja globaaleilla markkinoilla. Pakkaukset ovat merkittävin segmentti, jolla suomalaiset vastuullisesti tuotetut materiaalit voivat kilpailla maailmalla ja samalla luoda työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia Suomeen.”

Yleisön suosikiksi nousi kosteutta ja rasvaa kestävä Metsä FreshPack -ruokapakkauspaperi, jota käytetään esimerkiksi pikaruoka- ja leipomotuotteiden pakkaamiseen.

Metsä Greaseproof Papersin kehittämä pakkauspaperi valmistetaan sataprosenttisesti biopohjaisista raaka-aineista. Se ei sisällä fossiilipohjaisia raaka-aineita, PFAS-yhdisteitä, polyeteeniä, lateksia eikä gluteenia. Muovin ja muiden haitallisten suojakerrosmateriaalien sijaan paperissa hyödynnetään luonnonpolymeerejä ja mineraaleja.

”Puupohjaiset raaka-aineet muodostavat 85 prosenttia paperista. Loppuosa koostuu luonnonpolymeereistä ja mineraaleista, joilla paperiin saadaan suojaavia barrier-ominaisuuksia. Niiden avulla saavutetaan tarvittava rasvan- ja kosteudenkesto ilman fossiilipohjaisia materiaaleja”, Metsä Greaseproof Papersin viestintä- ja markkinointipäällikkö Ninja Mielonen kertoo.

Paperin rasvan- ja kosteudenkestävyys perustuu luonnonpolymeerien ja mineraalien yhdistelmään sekä valmistusprosessiin, jossa kuidun jauhatuksessa paperiin syntyy tiivis rakenne.

Ruokajäämiä sisältämätön FreshPack-arkki voidaan kierrättää paperinkeräyksessä ja ruokajäämiä sisältävä arkki biojätteenä, jos paikalliset lajitteluohjeet sen sallivat.

Uusi puun yleisöäänestykseen osallistui kahdeksan kiinnostavaa puupohjaista innovaatiota.

Metsäteollisuuden sivuvirroista valmistetut tuotteet veivät toisen ja kolmannen sijan

Yleisöäänestyksen toiselle sijalle ylsi LignoSpheren ligniinipohjainen epoksiliima ja -pinnoite. Kolmanneksi sijoittui Fiberwoodin puupohjainen akustiikkalevy. Molemmat edustavat korkean jalostusarvon tuotteita, joissa on hyödynnetty metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Yleisöäänestykseen osallistui tänä vuonna kahdeksan puupohjaista uutuustuotetta. Uusi puu esitteli kilpailuratkaisuja verkkosivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan, ja yleisö sai äänestää suosikkiaan syyskuun ajan. Kilpailun voittajat valittiin someäänestyksellä, jossa annettiin 852 yleisöääntä.

Yleisöäänestyksen voittajat julkistettiin valtakunnallisilla Metsäpäivillä torstaina 22.10.2026 Clarion Hotel Helsinki Airportissa.

Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on, ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille.

Sekä Metsäpäivät että Uusi puu ovat Suomen Metsäyhdistyksen hankkeita. Uusi puun päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta vahvistavaa toimintaa.

Lisätietoa hankkeesta:

Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Uusi puu on Suomen Metsäyhdistyksen hanke, jonka toteuttaa Metsäviestintä Oy. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta vahvistavaa toimintaa.

Virpi Korhonen, projektipäällikkö, Uusi puu, virpi.korhonen@uusipuu.fi, p. 040 069 7973 uusipuu.fi

Suomen Metsäsäätiön apurahahaku keräsi ennätysmäärän hakemuksia

Suomen Metsäsäätiön syksyn apurahahaku herätti suurta kiinnostusta. Apurahojen haettu kokonaissumma nousi yhteensä lähes viiteen miljoonaan euroon ja hakemuksia saapui ennätykselliset 79.

Metsäsäätiön hallitus myöntää isoja, yli 5 000 euron apurahoja, kaksi kertaa vuodessa. Kahteen hakukierrokseen siirryttiin 2023 ja siitä alkaen hakemusten määrä on vuosittain kasvanut.

Eniten hakemuksia jätettiin metsäelinkeinoon liittyvistä tutkimushankkeista, yhteensä 32 kappaletta. Lasten ja nuorten metsäkasvatukseen liittyviä hakemuksia saapui 24. Myös Metsäsäätiön Pohjois-Karjalaan kohdennettu hankehaku herätti ilahduttavan paljon kiinnostusta.

Hakemusten suuri määrä kertoo vahvasta kiinnostuksesta suomalaisen metsäelinkeinon tulevaisuuden rakentamiseen metsäkasvatuksen, vaikuttajaviestinnän ja tutkimuksen keinoin. Myös julkisten rahoituslähteiden tiukentumisella on vaikutusta.

Suomen Metsäsäätiö kiittää kaikkia hakijoita aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta säätiön toimintaa kohtaan. Hakemusten arviointi on parhaillaan käynnissä, ja apurahapäätöksistä tiedotetaan marraskuussa.

Metsäsäätiö mukana Metsänomistajan illassa Tampere-talolla

Suomen Metsäsäätiö oli mukana tiistaina 20.10. järjestetyssä Metsänomistajan illassa Tampere-talolla. Tapahtuma keräsi yhteen noin 300 metsänomistajaa kuulemaan ajankohtaista asiaa metsätaloudesta, puukaupasta, metsäsijoittamisesta, sukupolvenvaihdoksista sekä ilmastonmuutokseen varautumisesta.

Illan ohjelmassa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja metsänomistajia puhuttavista aiheista. Suomen Metsäsäätiö esitteli toimintaansa omassa tietoiskussaan sekä keskusteli metsänomistajien kanssa säätiön rahoittamista hankkeista ja metsäsäätiömaksun merkityksestä suomalaisen metsäelinkeinon tulevaisuudelle.

Suomen Metsäsäätiö on mukana myös ensi viikolla järjestettävässä Metsänomistajan illassa Jyväskylässä, joka pidetään 26.10. Scandic Laajavuoressa.

Tekijät kertovat: Millaisilla kannustimilla rakennetaan tulevaisuuden metsiä?

Miten metsänomistajia kannustetaan tekemään päätöksiä, jotka tukevat sekä kannattavaa metsätaloutta että yhteiskunnan muuttuvia tavoitteita? Entä millaisia kannustinjärjestelmiä tarvitaan tulevaisuudessa, kun metsiltä odotetaan yhä enemmän niin puuntuotantoa, hiilensidontaa kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamista? Pellervon taloustutkimus PTT:n ja sen alihankkijana toimivan Sweco Oy:n hankkeessa tarkastellaan nykyisten kannustinjärjestelmien toimivuutta ja etsitään suuntaviivoja niiden kehittämiseen kohti vuotta 2050.
Annetaan tekijöiden kertoa lisää.

Mistä hankkeessanne on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?

Hankkeessa selvitämme, miten metsätalouden nykyiset taloudelliset kannustimet toimivat ja miten kannustinjärjestelmää olisi syytä kehittää tulevaisuutta varten. Tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi kokonaiskuva siitä, millaisilla kannustimilla metsien hoitoa ja käyttöä kannattaa tukea vuoteen 2035 ja edelleen vuoteen 2050 saakka.

Aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä Suomen ja suomalaisen metsätalouden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti. Metsiin kohdistuu samaan aikaan monenlaisia ja osin ristiriitaisiakin odotuksia. Metsien pitäisi tuottaa puuta teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin, sitoa hiiltä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tarjota virkistysmahdollisuuksia ja tuottaa toimeentuloa metsänomistajille. Samalla esimerkiksi ilmasto- ja luontopolitiikka, EU sääntely, metsäteollisuuden tarpeet, julkisen talouden tilanne sekä metsien kasvuun ja terveyteen vaikuttavat muutokset muokkaavat metsätalouden toimintaympäristöä.

Siksi hankkeessa ei tarkastella ainoastaan nykyistä tukijärjestelmää, vaan katsotaan myös pidemmälle tulevaisuuteen. Tunnistamme metsäalaan vaikuttavia keskeisiä muutosajureita ja arvioimme, mihin suuntaan ne voivat viedä metsätaloutta tulevina vuosikymmeninä. Tämä on tärkeää, koska tämän päivän kannustinjärjestelmän pitäisi vastata paitsi nykyisiin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Jos metsätalouden tavoitteet ja toimintaympäristö muuttuvat, on perusteltua kysyä, pitäisikö myös kannustimien muuttua niiden mukana.

Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?

Hankkeessa tutkimme, miten metsänomistajille suunnatut metsätalouden taloudelliset kannustimet toimivat tällä hetkellä: mitä niillä saadaan aikaan, mihin ne vaikuttavat ja kuinka hyvin ne palvelevat niille asetettuja tavoitteita. Tämän pohjalta arvioimme, millaisia kannustimia tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niitä tulisi kohdentaa.

Kysymys on tärkeä myös julkisen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuu paineita, ja erilaisia tukia ja julkisia menoja joudutaan arvioimaan entistä tarkemmin. Siksi myös metsätalouden kannustimista on tärkeää tietää, millaista lisäarvoa niillä saadaan aikaan. Julkisen tuen näkökulmasta olennaista on erityisesti se, syntyykö kannustimien avulla sellaisia yhteiskunnallisia hyötyjä, joita ei ilman tukea syntyisi tai jotka jäisivät selvästi vähäisemmiksi.

Metsätaloudessa päätösten vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tänään tehtävä metsänhoitopäätös voi vaikuttaa metsän kasvuun, puuntuotantoon, hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen vuosikymmenten ajan. Siksi kannustinjärjestelmää on tärkeää arvioida riittävän pitkällä aikavälillä eikä ainoastaan tämän hetken tarpeiden perusteella.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoon perustuvia ja käytännössä hyödynnettäviä suosituksia kannustinjärjestelmän kehittämiseksi. Tarkoituksena ei siis ole vain arvioida nykyistä järjestelmää, vaan auttaa hahmottamaan, millainen järjestelmä palvelisi metsänomistajia ja koko yhteiskuntaa mahdollisimman hyvin tulevina vuosikymmeninä.

Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?

Metsäsäätiön rahoitus mahdollistaa koko hankkeen toteuttamisen, sillä hankkeella ei ole muuta rahoitusta. Tuen ansiosta voimme yhdistää PTT ja Swecon erilaista osaamista: taloudellisten kannustimien ja niiden vaikuttavuuden arviointia, metsäalan toimintaympäristön tuntemusta, tulevaisuuden muutosten ennakointia sekä konkreettisten kehittämisehdotusten laatimista.

Tällainen yhdistelmä on hankkeen kannalta tärkeä. Pelkkä nykyisen järjestelmän arviointi ei riitä, jos samalla ei pohdita, millaisessa maailmassa järjestelmän pitäisi toimia 2030-, 2040- ja 2050-luvuilla. Toisaalta tulevaisuuden ennakoinnista on eniten hyötyä silloin, kun se pystytään kytkemään konkreettisiin päätöksiin ja käytännön ratkaisuihin.

Metsäsäätiöllä on tärkeä rooli myös tutkimustulosten välittämisessä käytäntöön. Sen verkostojen ja viestinnän kautta hankkeen tulokset voivat tavoittaa laajasti metsäalan toimijoita ja niitä tahoja, jotka voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja metsätalouden kehittämisessä. Näin tutkimustieto ei jää vain raporttiin, vaan sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa käytännössä.

Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?

Metsätalouden kannustimet saattavat ensi kuulemalta vaikuttaa melko rajatulta metsäpolitiikan kysymykseltä, mutta niiden vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Se, millaisiin toimiin metsänomistajia kannustetaan tänään, vaikuttaa siihen, millaisia Suomen metsät ovat vuosikymmenten kuluttua.

Vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi siinä, kuinka paljon metsistä saadaan puuta, millaiset toimintaedellytykset suomalaisella metsäteollisuudella on, kuinka paljon metsät sitovat hiiltä ja miten metsäluonnon monimuotoisuus kehittyy. Metsillä on lisäksi suuri merkitys virkistykselle, maisemalle ja monille muille ihmisille tärkeille asioille.

Asia koskettaa suomalaisia myös hyvin suoraan. Suomessa on suuri joukko yksityisiä metsänomistajia, ja metsätalouden tukijärjestelmä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa ja kannustimiinsa hoitaa metsiään. Metsänomistajien tekemillä päätöksillä on puolestaan yhteisvaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Nykyisellä kannustinjärjestelmällä pyritään tukemaan useita metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä tavoitteita. Hyvin toimiva järjestelmä voi kannustaa metsänomistajia tekemään sellaisia pitkäjänteisiä toimia, joista hyötyvät sekä metsänomistaja että yhteiskunta laajemmin.

Kyse on lopulta siitä, miten yhteisiä julkisia varoja kannattaa käyttää, jotta niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyötyä. Elinvoimainen ja kannattava metsätalous tuottaa toimeentuloa ja raaka-ainetta suomalaiselle teollisuudelle, mutta samalla metsien hoidossa on pystyttävä huomioimaan myös ilmasto, luonto ja muut yhteiskunnan tavoitteet. Siksi metsätalouden kannustimien kehittäminen ei ole vain metsänomistajien tai metsäalan asia, vaan kysymys siitä, millaisia metsiä ja millaista niihin perustuvaa hyvinvointia Suomessa halutaan tulevaisuudessa.

Lue lisää hankkeesta.

Tekijät kertovat -sarjassa sukelletaan Suomen Metsäsäätiön apurahalla toteutettuihin hankkeisiin.