Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, hiilidioksidin talteenotolla ja metsäteollisuuden kilpailukyvyllä? Niiden kaikkien edistämiseen voidaan etsiä ratkaisuja ligniinistä, puun luonnollisesta rakenneosasta, jota syntyy metsäteollisuuden sivuvirtana suuria määriä. LUT-yliopiston LignoSorb-hankkeessa kehitetään ligniinipohjaisia materiaaleja hiilidioksidin talteenottoon ja teollisuuden prosessivesien puhdistamiseen.
Annetaan tekijöiden kertoa lisää.

Mistä hankkeessa on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?

LignoSorb-hankkeessa kehitetään ligniinistä valmistettavia uusia materiaaleja, joilla voidaan ratkaista kahta metsäteollisuuden merkittävää ympäristöhaastetta: hiilidioksidipäästöjen talteenottoa ja prosessivesien puhdistamista raskasmetalleista.

Hankkeessa hyödynnetään 3D-tulostusta, jonka avulla valmistetaan sähköä johtavia ligniinipohjaisia materiaaleja. Ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön lämmittämällä niitä sähköisesti, mikä tekee puhdistusprosessista yksinkertaisemman, nopeamman ja energiatehokkaamman.

Aihe on erityisen ajankohtainen juuri nyt, koska metsäteollisuudelta odotetaan samanaikaisesti sekä pienempiä hiilidioksidipäästöjä että vähäisempää vesistökuormitusta. Vaikka ligniinille kehitetään jatkuvasti uusia käyttökohteita, suurin osa siitä päätyy edelleen energiantuotantoon. Tutkijat näkevät ligniinissä kuitenkin mahdollisuuden korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, jotka voivat samalla vähentää metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia.

Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?

Hankkeen tavoitteena on hyödyntää ligniiniä, metalleja ja bioperäistä hiilidioksidia resursseina sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin jäte- tai sivuvirtoina.

Tutkimuksessa kehitetään uudelleenkäytettäviä ligniinipohjaisia materiaaleja, jotka voivat sitoa biomassaa käyttävien sellutehtaiden hiilidioksidipäästöjä ja poistaa prosessivesistä haitallisia metalleja, kuten kadmiumia. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia ottaa talteen erotetut metallit sekä kierrättää puhdistettua vettä turvallisesti esimerkiksi maa- ja metsätalouden käyttöön.

Tavoitteena on myös vähentää puhdistusprosessien energiankulutusta ja kemikaalien tarvetta hyödyntämällä materiaalien sähköistä lämmitystä. Pitkällä aikavälillä tutkimus voi tukea vähäpäästöisempää metsäteollisuutta, resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä uusien ligniinipohjaisten tuotteiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Suomessa.

Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?

Metsäsäätiön tuki on hankkeen toteutumisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Sen avulla tutkimus voidaan viedä ideatasolta kohti käytännössä testattavia prototyyppejä.

Rahoitus mahdollistaa kolmivuotisen tutkimusohjelman toteuttamisen, mukaan lukien tutkijoiden työ, materiaalit, analyysit, palvelut ja tutkimusyhteistyöhön liittyvän matkustamisen. Lisäksi LUT-yliopisto tukee hanketta tarjoamalla tutkimusympäristön, asiantuntijaohjauksen sekä tutkijoiden koulutuksen.

Metsäsäätiön rahoituksen ansiosta hankkeessa voidaan yhdistää samaan tutkimuskokonaisuuteen 3D-tulostus, ligniinin jalostaminen, hiilidioksidin talteenotto, metallien kierrätys ja uusien puhdistusratkaisujen kehittäminen.

Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?

Hanke liittyy useisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin teemoihin: ilmastonmuutokseen, puhtaaseen veteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn.

Teollisuuden puhtaammat prosessivedet voivat vähentää haitallisten aineiden päätymistä ympäristöön. Tehokkaampi hiilidioksidin talteenotto puolestaan auttaa pienentämään metsäteollisuuden ilmastovaikutuksia.

Samalla tutkimuksessa etsitään tapoja saada nykyisistä metsävaroista enemmän hyötyä ilman, että raaka-aineiden käyttöä tarvitsee kasvattaa. Kun ligniiniä voidaan hyödyntää korkean jalostusasteen tuotteissa, syntyy uusia mahdollisuuksia yhdistää ympäristönsuojelu, kiertotalous ja suomalaisen teollisuuden uudistuminen.

Lue lisää hankkeesta.

Tekijät kertovat -sarjassa sukelletaan Suomen Metsäsäätiön apurahalla toteutettuihin hankkeisiin.

Suomen Metsäyhdistys ja 4H-järjestö kutsuvat tänä lukuvuonna 24 000 kuudesluokkalaista metsään oppimaan. Kaikki kuutoset metsään -toimintaa järjestetään ympäri Suomen.

”Metsä on ainutlaatuinen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden nähdä ja kokea asioita, joita ei voi täysin oppia kirjoista tai näyttöjen äärellä. Kun luontoa pääsee havainnoimaan itse, oppimisesta tulee konkreettista, elämyksellistä ja mieleenpainuvaa. Metsäpäivän hienous on siinä, että se yhdistää tiedon, tekemisen ja yhdessä oppimisen”, totesi Kaikki kuutoset metsään -toiminnan suojelija, opetusministeri Anders Adlercreutz torstaina Tuusulan Ruotsinkylässä, jossa hän osallistui pääkaupunkiseudun koululaisten kanssa metsäpäivään.

Adlercreutzin mukaan metsäpäivä tukee hienosti myös perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita, ja kokemuksellinen oppiminen tekee tiedosta merkityksellisempää ja pysyvämpää.

Kaikki kuutoset metsään -toiminnassa oppilaille ja heidän opettajilleen halutaan tarjota elämyksellisen ja oppimista tukevan metsäpäivä. Koululaiset kiertävät toiminnallisia rasteja, joilla he oppivat metsästä ja sen hoidosta ja käytöstä.

Rastireitti päättyy eväiden syöntiin. Tuusulan Ruotsinkylässä nuotiopaikalle kerääntyi innostuneita koululaisia.

”Tää on ihan parasta!”, totesi yksi ja sai myöntäviä hihkaisuja muilta. Metsässä on nuorten mukaan kiva olla ja myös rastien aiheet kiinnostivat. Monelle mieleenpainuvin tehtävä oli taimen istutus pottiputkella.

Metsäsuhteen vahvistaminen on tulevaisuusteko

Valtakunnallista Kaikki kuutoset metsään -toimintaa organisoivat Suomen Metsäyhdistys ja Suomen 4H-liitto yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Toiminnan mahdollistavat Suomen Metsäsäätiö ja LähiTapiola.

Suomen Metsäsäätiön apurahatoiminnassa keskeistä on kouluyhteistyö, joka mahdollistaa koululaisten tutustumisen metsiin ja metsien käyttöön.

”Metsä ei ole kaikille lapsille itsestään selvä ympäristö. Osalle se on tuttu ja rakas paikka, toisille vieras tai jopa jännittävä. Toiminnan yksi vahvuus onkin sen yhdenvertaisuudessa: tavoitteen toteutuessa jokainen kuudesluokkalainen saa mahdollisuuden metsäpäivään riippumatta asuinpaikastaan tai aiemmasta suhteestaan metsään”, totesi Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Martta Fredrikson toiminnan avajaisissa.

LähiTapiolassa lasten metsäsuhteen vahvistaminen nähdään tulevaisuustekona, jolla voidaan lisätä lasten liikkumista, vahvistaa mielenterveyttä sekä ehkäistä yksinäisyyttä ja pahoinvointia.

”Toivomme, että tämän toiminnan ansiosta joku kuudesluokkalainen löytää metsästä elinikäisen harrastuksen. Ehkä joku kiinnostuu ympäristöstä, luonnontieteistä tai metsäalasta. Tai ehkä joku löytää yksinkertaisesti paikan, jossa on hyvä olla”, sanoo LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtaja Antti Pulkkanen.

Laaja toiminta kiinnostaa myös tutkijoita

Kaikki kuutoset metsään -toimintaan osallistuu tänä lukuvuonna 24 000 oppilasta yhdeksässä maakunnassa. Tulevaisuudessa mukaan halutaan kutsua vuosittain koko ikäluokka eli kaikki Suomen kuudennet luokat.

Laaja toiminta kiinnostaa myös tutkijoita. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä tutkii oppilaiden ja opettajien metsäajatuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan opetusta ja oppimista metsäluonnossa.

Tutkimukseen on valittu mukaan Kaikki kuutoset metsään -toimintaan osallistuvia luokkia eri puolilta Suomea.

”Tutkimus tuottaa tietoa luontoympäristöjen pedagogisista mahdollisuuksista sekä siitä, millaiset tekijät tukevat tai vaikeuttavat metsässä tapahtuvaa opetusta”, kertoo tutkimusryhmän vastuullinen tutkija, FT Arja Kaasinen.

Kaikki kuutoset metsään -metsäpäivien rastien aiheet tulevat opetussuunnitelmasta. Metsäpäivä tukee opettajien työtä tarjoamalla konkreettisen oppimisympäristön luokkahuoneen ulkopuolella.

Verkkosivuilta kaikkikuutosetmetsaan.fi löydät tietoa metsäpäivien sisällöistä ja tavoitteista, ohjeita ja materiaaleja kouluille, opettajille ja paikallisille toteuttajille sekä ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita. Sivuston mediapankissa on toiminnan logoja ja valokuvia.

Miten suomalainen metsäelinkeino voi menestyä vuonna 2050 kiihtyvään tahtiin muuttuvassa maailmassa? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia VTT:n koordinoimassa Tulevaisuuden metsäelinkeino 2050-hankkeessa, jossa kehitettiin metsäalan toimijoiden käyttöön Tulevaisuuskompassi.

Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa hankkeessa tuotettiin ennakointitietoa globaaleista kehityssuunnista, tulevaisuussignaaleista, epävarmuustekijöistä sekä uusista arvonluonnin mahdollisuuksista. Työn tavoitteena oli vahvistaa metsäelinkeinon kykyä varautua muutoksiin ja tunnistaa erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja.

Tulevaisuuskompassi kokoaa yhteen hankkeessa tuotettua ennakointitietoa, tulevaisuussignaaleja, oppimisskenaarioita, visioita ja strategisia toimenpiteitä. Tulevaisuuskompassi ei anna valmiita ratkaisuja, vaan tarjoaa työkalun strategisen ajattelun tueksi ja auttaa tunnistamaan pitkän aikavälin mahdollisuuksia.

Kolme näkymää metsäelinkeinon tulevaisuuteen

Hankkeessa tunnistettiin yli 70 metsäelinkeinoon vaikuttavaa tulevaisuussignaalia sekä useita epävarmuustekijöitä, jotka voivat muuttaa alan kehitystä merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Näiden pohjalta rakennettiin oppimisskenaarioita, joiden avulla voidaan arvioida erilaisia tulevaisuuspolkuja ja niiden vaikutuksia kilpailukykyyn, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan.

Työn pohjalta muodostettiin kolme pitkän aikavälin visiota suomalaiselle metsäelinkeinolle:

• Korkean arvon materiaalikierto, jossa puuraaka-aineen jokainen kuitu ja sivuvirta pyritään hyödyntämään mahdollisimman korkeassa arvossa.
• Älykäs ja autonominen arvoverkko, jossa data, automaatio ja tekoäly yhdistävät metsät, teollisuuden ja asiakkaat uudella tavalla.
• Resilientti luontopääoma, jossa metsien ekologinen tila, kilpailukyky ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys vahvistavat toisiaan.

Visioiden tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan auttaa tarkastelemaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia metsäelinkeinoon.

Työkalu strategisen tarkastelun ja valintojen tueksi

Hankkeen loppuseminaarissa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki kuvasi työn arvoa osuvasti:

”Ennen kaikkea arvokasta on se, että omista pinttyneistä ajatuksista on vaikea luopua, mutta tämän työn kautta niitä voidaan ravistella. Juuri siinä on tämän työn arvo.”

Myös loppuseminaarin paneelikeskusteluun osallistunut Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen totesi:

”Kaikkien metsäalalla päätöksiä tekevien kannattaisi tämä raportti lukea”.

Laajassa yhteistyössä toteutettuun hankkeeseen osallistui asiantuntijoita alan yrityksistä ja järjestöistä, tutkijoita ja muita sidosryhmiä. Tulevaisuuskompassin tavoitteena on tarjota metsäelinkeinon toimijoille välineitä tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja tehdä valintoja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lataa Tulevaisuuskompassi ja tutustu raporttiin ja sen tekijöihin tarkemmin tästä.

Suomen Metsäsäätiö hakee Pohjois-Karjalan alueelta hankkeita, jotka vahvistavat koululaisten metsätietämystä, metsäsuhdetta ja metsäelinkeinon tuntemusta. Kohdennetussa haussa on jaettavana yhteensä 35 000 euroa.

Suomen Metsäsäätiö sai merkittävän testamenttilahjoituksen kaksi vuotta sitten. Lahjoittajan toivetta kunnioittaen Suomen Metsäsäätiö kohdentaa testamentissa saadun yhteismetsäosuuden tuotot lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.

Lahjoittaja oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja sitä muistaen Suomen Metsäsäätiön toiveena on kohdentaa apurahat nimenomaan tälle alueelle.

Etsimme nyt hanketta, joka Pohjois-Karjalan alueella tukee koululaisten metsäkasvatusta, edistää koululaisten metsäelinkeinon tuntemista ja metsätietämystä. Hankkeen tulee olla yleishyödyllinen ja Suomen Metsäsäätiön tarkoituksen mukainen. Arvostamme hyvää ja selkeää hankesuunnitelmaa sekä arviota hankkeen vaikuttavuudesta. Toivomme apurahahakemuksia erityisesti yläkouluikäisille suunnatusta toiminnasta ja eri toimijoiden yhteistyö katsotaan eduksi.

Haettavana on 35 000 euroa. Apuraha voidaan myöntää yhdelle tai useammalle hankkeelle.

Jos haussa ei löydy kriteerit täyttävää kohdetta Pohjois-Karjalan alueelta, Suomen Metsäsäätiön hallitus voi myöntää apurahan myös muualle Suomeen lasten ja nuorten metsäkasvatustoimintaan.

Apurahaa haetaan apurahajärjestelmässä. Hakijoita pyydetään lisäämään otsikkoon tunniste POHJOIS-KARJALA.

Metsäsäätiön syksyn apurahahaku on avoinna 1.9.–8.10.2026. Haussa painotetaan lasten ja nuorten metsäkasvatukseen, vaikuttajaviestintään sekä metsäelinkeinoon liittyvään tutkimukseen kohdistuvia hankkeita. Hakemuksia otetaan kuitenkin käsittelyyn myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista. Syksyn haun yhteydessä toteutetaan lisäksi kohdennettu hankehaku Pohjois-Karjalan alueelle, josta kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa.

Metsäelinkeino tutuksi eri kohderyhmille

Metsäsäätiö haluaa edistää koululaisten metsien käytön tuntemusta, metsätietoja ja -taitoja. Metsäsäätiössä ajattelemme, että koululaisten vahva metsäsuhde tuo paitsi kyvykkäitä osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille, edistää myös koululaisten hyvinvointia ja on merkityksellistä metsäelinkeinon tulevaisuuden ja laajemminkin yhteiskunnan kannalta. Metsäsäätiö arvostaa uusia avauksia ja yhteistyömuotoja koululaisten metsäkasvatukseen liittyen.

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsien käytöstä käytävää vuoropuhelua ja tuoda esiin metsiin liittyvät elinkeinot ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Viestintähankkeet, joiden kohderyhmänä ovat päättäjät ja vaikuttajat, tukisivat erinomaisesti Metsäsäätiön tarkoitusta ja tavoitteita.

Syksyn haun tutkimusteemat

Metsäsäätiö toivoo syksyn hakukierroksella apurahahakemuksia erityisesti seuraavista tutkimusteemoista:

• Metsäsektorin häiriönsietokyky ja häiriöiden kansantaloudelliset vaikutukset ja taakanjako (esimerkiksi metsäpalot, tuhohyönteiset, eläintaudit kuten ASF)
• Metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden arvonluonti, ml. maakunnallinen näkökulma
• Suomalaisen metsäsektorin kilpailukyky suhteessa muihin maihin, Euroopan sisällä ja globaalisti
• Metsäsektorin työllisyysvaikutukset Suomessa
• Metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.

Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.

Apurahoja koskevat rajaukset:

• Metsäsäätiö rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita.
• Mikään yksittäinen yritys tai maanomistaja ei voi saada suoraa taloudellista hyötyä apurahatoiminnasta.
• Metsäsäätiö ei harjoita liiketoimintaa, eikä yksittäisen yrityksen tuotekehitystä tai markkinointia.

Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta

Haku avataan 1.9. ja haku suljetaan 8.10. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 5.11., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.

Älä unohda ilmoittautua apurahainfoon

Syksyn apurahahakua varten järjestämme apurahainfon tiistaina 25.8.2026 klo 14.00–15.00 Teamsissa.

Tilaisuudessa käydään läpi haun painopisteitä ja hakukriteereitä sekä annetaan käytännön vinkkejä onnistuneen apurahahakemuksen laatimiseen. Infotilaisuus on avoin kaikille apurahahausta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@metsasaatio.fi.

Metsät ja metsäala ovat Suomessa poikkeuksellisen merkittävä osa yhteiskuntaa. Suomen Metsäsäätiön tukemassa tutkimuksessa selvitetään, miten kansalaiset ja päättäjät hahmottavat metsien ja metsäalan merkityksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle sekä millainen rooli niillä on esimerkiksi talouden, työllisyyden, materiaalien saatavuuden, energian, hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon näkökulmasta.
Hanketta toteutetaan Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla tutkimusjohtaja Ritva Toivosen johdolla.
Annetaan tekijöiden kertoa lisää.

Mistä hankkeessa on kyse – ja miksi aihe on juuri nyt tärkeä?

Tavoite on avata ja jäsentää siitä, mitä metsäala merkitsee kokonaisturvallisuuden eri ulottuvuuksien kautta suomalaisille: esimerkkejä näistä ulottuvuuksista ovat kulttuurin, luontoympäristöön ja historiaan liittyvän identiteetin, terveysturvallisuuden, talouden ja työllisyyden sekä luonnon tilaan liittyvät näkemykset. Turvallisuutta peilataan myös yhteiskunnan ja toimintaympäristön erilaisten uhkien kautta, mukaan lukien geopolitiikka ja luonnonkatastrofit kokonaisturvallisuuden ns. timanttimallin kautta. Hankkeessa luodataan myös kansalaisten tulevaisuususkoa ja yleistä suhtautumista toimintaympäristöstä kumpuaviin riskeihin.

Mitä konkreettista muutosta tai vaikutusta hankkeenne tavoittelee?

Hankkeessa tuotetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, miten suomalaiset hahmottavat kansallisen ja oman turvallisuutensa näkökulmasta metsät, metsätalouden ja metsäteollisuuden sekä siihen liittyvät toimialat, kuten rakentamisen. Asiaan liittyy esimerkiksi materiaali- ja energiaturvakysymykset. Metsät ja metsäala ovat Suomessa eurooppalaisittain hyvin laajasti maan ja yhteiskunnan kattava kokonaisuus. Siksi uskomme tutkimuksella olevan mahdollisuus hyödyttää yhteiskunnan eri toimijoita myös EU:n tasolla, onhan Suomi myös varautumisosaamisessaan vahva jäsenvaltio.

Mikä rooli Metsäsäätiön tuella on ollut hankkeessanne?

Säätiön tuki mahdollistaa hankkeen käynnistymisen ja toteuttamisen. Ilman tätä ei hanketta olisi mahdollista toteuttaa. Olemme tästä hyvin iloisia ja kiitämme Metsäsäätiötä ja myös Kollin Säätiötä siitä, että tähän teemaan on haluttu satsata ja meihin tutkijoina on luotettu.

Miksi tämä aihe koskettaa myös tavallista suomalaista?

Tämä hanke yhdistää turvallisuuden ja metsät ja on lähellä suomalaisia ja suomalaisten arkea laajasti.
Geopolitiikan ja -talouden jännitteen puhuttavat laajasti ja ovat päivittäin esillä uutisissa. Esimerkiksi polttoaineiden nousseet hinnat tuntuvat laajasti kuluttajien kukkaroissa. Pandemioiden vaikutukset on kokenut jokainen ja ilmastonmuutoksen tuomat uhat ovat yhä konkreettisempia myös pohjolassa. Moni suomalainen omistaa metsää. Vielä suuremmalle osalle metsillä on merkitystä asuinpaikan, virkistäytymisen, luonnon yhteyden ja oman perheen tai suvun historian kautta. Aika monelle metsäala merkitsee myös suoraan tai välillisesti työtä ja siten taloudellista turvaa.
Hanke selkeyttää ja sanoittaa ajankohtaisen turvallisuuden ja toimintavarmuuden näkökulman metsäalan kehittämiseen ja metsäalaan osana yhteiskuntaa. Tämä tieto edesauttaa metsäalan kehittämistä metsien hoidosta tuotteiden ja palveluiden tuotantoon myös sillä tavoin, että ne ovat mahdollisimman myönteisiä kansalaisten turvallisuuden kokemukselle. Siten tutkimus tukee yhteiskunnan toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamista.

Lue lisää hankkeesta.

Tekijät kertovat -sarjassa sukelletaan Suomen Metsäsäätiön apurahalla toteutettuihin hankkeisiin.

Metsäsäätiön apurahahaku avautuu 1.9. ja päättyy 8.10.2026. Hakukierroksen painopisteet julkaistaan elokuussa säätiön verkkosivuilla.

Kiinnostaako apurahan hakeminen? Metsäsäätiön syksyn apurahahaku avautuu 1.9.2026. Hakua varten järjestämme apurahainfon tiistaina 25.8. klo 14.00–15.00 Teamsissa. Tilaisuudessa käydään läpi haun painotuksia, hakukriteereitä sekä annetaan käytännön vinkkejä onnistuneen apurahahakemuksen laatimiseen.

Infotilaisuus on avoin kaikille apurahahausta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu lähettämällä sähköposti info@metsasaatio.fi.

MTK on toteuttanut uuden kansainvälisen metsätilastopalvelun Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Tilastosivu on julkaistu MTK:n verkkosivujen lisäksi myös metsäalan yhteisessä Forest.fi palvelussa. Palvelu perustuu Forest Europen State of Europe’s Forests -julkaisuun.

Palvelu kokoaa yhteen keskeiset, vertailukelpoiset tiedot metsien käytöstä, taloudellisesta merkityksestä ja ekologisista vaikutuksista eri Euroopan maissa.

Sivuston tavoitteena on tarjota luotettava ja helposti ymmärrettävä tietopohja julkiseen keskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Metsiin liittyvä keskustelu on yhä kansainvälisempää, mutta vertailukelpoisen tiedon löytäminen eri maista on ollut haastavaa.

”Metsiin kohdistuvat odotukset kasvavat kaikkialla maailmassa. Samalla tarvitaan parempaa yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä metsissä tapahtuu eri maissa – tuotannon, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Yhtenäinen näkymä keskeisiin metsäindikaattoreihin

Palvelu kokoaa yhteen keskeisiä metsäindikaattoreita metsien omistuksesta hakkuisiin ja monimuotoisuudesta metsien taloudelliseen merkitykseen.

Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Forest Europen State of Europe’s Forests-julkaisuun, ja ne on koottu yhtenäiseen ja helposti vertailtavaan muotoon. Palvelussa käyttäjä voi tarkastella valmiiksi koottujen nostojen lisäksi rajapintojen avulla toteutettua tilastotietokantaa ja selata tietoja omien kiinnostustensa mukaan. Forest Europe on yli 40 eurooppalaisen maan hallitusten yhteistyöprosessi, jossa sovitaan metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteista.

Laajuutta yksipuoliseen keskusteluun

Metsiin liittyvä julkinen keskustelu keskittyy usein yksittäisiin näkökulmiin. Uuden palvelun tavoitteena on tuoda keskusteluun kokonaiskuvaa ja läpinäkyvyyttä.

”Metsien käyttöön liittyy aina valintoja ja kompromisseja. Siksi on tärkeää tarkastella samaan aikaan sekä taloudellisia, sosiaalisia että ympäristövaikutuksia, ei vain yhtä ulottuvuutta”, Mäki-Hakola korostaa.

Työkalu päätöksenteolle ja viestintään

Palvelu on suunnattu erityisesti päättäjille, medialle, metsäalan toimijoille sekä muille kiinnostuneille.

”Palvelu tukee myös suomalaisen metsäalan viestintää kansainvälisessä toimintaympäristössä tarjoamalla tuoreet Euroopan laajuiset metsätilastot kaikkien ulottuville”, sanoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Lisätietoja:

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK, +358 40 502 6810

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, +358 40 687 1686

Vesiensuojelu on tärkeä osa kestävää metsänhoitoa ja PEFC-sertifiointia. PEFC Suomi on tilannut ulkopuolisen selvityksen PEFC-sertifioinnin vesistöihin kohdistuvista vaatimuksista sekä niiden vaikutuksista metsätalouden käytäntöihin ja vesien tilaan. Selvityksessä keskitytään PEFC-standardin ja Suomen lainsäädännön vertailuun sekä tarkastellaan, millaisia lisävaatimuksia PEFC-sertifiointi asettaa vesiensuojelulle verrattuna lainsäädännön edellyttämään tasoon. Selvityksen on toteuttanut Tapio Palvelut Oy. Selvityksen perusteella PEFC-sertifiointi tuo huomattavia hyötyjä metsätaloudenvesiensuojeluun erityisesti laajan kattavuutensa kautta.

PEFC täydentää lainsäädäntöä konkreettisilla keinoilla

Suomessa on useita lakeja, jotka vaikuttavat metsätalouden vesiensuojeluun, kuten metsälaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. Lait velvoittavat yleisellä tasolla huomioimaan vesistöt ja hakemaan lupaa toimenpiteisiin. Lait voivat myös rajoittaa metsänkäsittelyä tietyissä arvokkaissa elinympäristöissä ja luontotyypeissä. Laki ei kuitenkaan yleensä määrittele tarkkoja toimenpidesuosituksia metsätalouden vesiensuojeluun. PEFC-sertifiointi asettaa useita vesien tilaan suoraan ja epäsuorasti vaikuttavia vaatimuksia, jotka ovat käytännössä tiukempia tai yksityiskohtaisempia kuin lainsäädäntö.

Keskeisiä lainsäädäntötason ylittäviä vesiensuojelun vaatimuksia ovat suojakaistat vesistöjen ympärillä sekä soiden vaihettumisvyöhykkeet, joilla edellytetään luonnonhoidon toimia. Merkittävä sertifioinnin tuoma lisä lainsäädäntöön verrattuna on myös 5 metrin suojakaistan edellyttäminen perattujen ja suoristettujen pienten purouomien varsille.

Lisäksi PEFC rajoittaa soiden uudisojitusta ja heikkotuottoisten soiden kunnostusojitusta sekä laajentaa arvokkaiden elinympäristöjen turvaamista erityisesti ojittamattomissa korvissa. Suometsien hoidossa edellytetään ajantasaisen, ilmastovaikutukset huomioivan ohjeistuksen noudattamista.

Käytännön puunkorjuussa sertifioinnin vaikutukset vesiensuojeluun näkyvät muun muassa ajourapainumien välttämisenä sekä uomien ylitysten huolelliseen toteutukseen ohjeistamisessa. Vaelluskalojen ja muun vesieliöstön esteetön liikkuminen tulee huomioida tien rakentamisessa ja peruskorjauksessa sekä suojakaistojen rajauksessa. Sertifiointi asettaa myös pohjavesialueilla lakiin nähden konkreettisia rajoituksia lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön sekä kantojen korjuuseen.

Laaja kattavuus tuo merkittäviä hyötyjä

Selvityksen mukaan PEFC-sertifioinnin laaja kattavuus tuo metsätalouden vesiensuojelulle huomattavia hyötyjä. Se yhtenäistää toimintatapoja, täydentää lainsäädäntöä, vähentää vesistökuormitusta, parantaa pienvesien suojelua ja lisää alan ympäristöosaamista. Sertifiointi myös mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja vahvistaa vastuullisen metsätalouden hyväksyttävyyttä markkinoilla ja yhteiskunnassa.

Koska suurin osa Suomen metsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin, järjestelmällä on selvityksen mukaan käytännössä erittäin suuri vaikutus koko maan metsätalouden ympäristönsuojelun tasoon. Vesiensuojelun näkökulmasta PEFC on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, joka auttaa sovittamaan yhteen puuntuotannon ja vesistöjen hyvän
tilan säilyttämisen. Selvityksestä käy ilmi, että vesiensuojelun osaaminen toimijakentällä on kehittynyt, mutta myös parantamisen tarvetta on.

On myös hyvä muistaa, että vesiensuojelu on vain yksi PEFC-sertifioinnin osa-alueista. Sertifiointi sisältää lisäksi laajan joukon vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, metsien elinvoimaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä virkistyskäytön edellytyksiin.

Selvityksen toteutusta on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.

PEFC-vesistövaikutusselvityksen julkaisuwebinaari 10.6.2026 – PEFC Suomi

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi kesäkuun kokouksessaan yhteensä 659 429 euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Apurahoja myönnettiin yhdeksälle hankkeelle, joissa painottuvat säätiön strategian mukaisesti tutkimus ja tiede sekä metsäluontoon liittyvät teemat. Tänä keväänä säätiö toivoi erityisesti hakemuksia muun muassa metsäelinkeinon kansantaloudellisesta merkityksestä ja huoltovarmuudesta sekä metsätalouden ekologisesta kestävyydestä.

Apurahahakukierros herätti laajaa kiinnostusta. Hakemuksia saapui enemmän kuin viime vuoden kevään haussa, ja myös haetun rahoituksen kokonaismäärä kasvoi. Metsäsäätiön käsiteltäväksi tuli hakemuksia yhteensä yli 3,3 miljoonan euron edestä.

– Kiitos kaikille apurahaa hakeneille hyvistä hakemuksista ja hankeideoista. Apurahan sai yhdeksän hanketta yli viidestäkymmenestä hakemuksesta ja kilpailu apurahoista on kovaa. Säätiöiden merkitys rahoittajina on vain kasvanut vuosi vuodelta, kun muut rahoituslähteet ovat käyneet tiukemmalle, sanoo toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Katso lista kaikista myönnetyistä apurahoista uutisen lopussa.

Uusia tutkimushankkeita: ligniinistä adsorbentteja, metsien merkitys kokonaisturvallisuudelle ja metsänomistajien kannustinjärjestelmien kehittäminen

Suurimman, 200 000 euron apurahan sai LUT-yliopiston LignoSorb-tutkimushanke, jossa kehitetään ligniinipohjaisia ratkaisuja veden puhdistukseen ja hiilidioksidin talteenottoon. Hanke hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pyrkii parantamaan sekä resurssitehokkuutta että ympäristön tilaa. Samalla se tukee kotimaisten raaka-aineiden jalostamista korkeamman lisäarvon tuotteiksi.

85 000 euron apuraha myönnettiin Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston hankkeelle “Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle”. Hankkeessa tutkitaan, miten kansalaiset ja päättäjät hahmottavat metsien ja metsäalan roolin osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Tarkastelu kattaa muun muassa talouden, työllisyyden, energia- ja materiaaliturvan sekä hyvinvoinnin näkökulmat, ja tuottaa uutta ymmärrystä metsäalan yhteiskunnallisesta merkityksestä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.

Pellervon taloustutkimus PTT pureutuu metsänomistuksen kannustinjärjestelmiin uudessa tutkimushankkeessaan, joka sai 64 500 euron apurahan. Tutkimuksen Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen analyysi metsänomistajiin kohdistuvista kannustinjärjestelmistä, arvioida niiden toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tunnistaa kehittämistarpeet. Tarkastelu kohdistuu nykyisten järjestelmien ohjausvaikutuksiin ja uusien kannustinmekanismien rooliin kestävän metsätalouden tavoitteiden yhteensovittamisessa.

Metsäsäätiö myönsi apurahan myös kahdelle uudelle metsäluontohankkeelle, joista toinen sijoittuu Keski-Suomeen ja toinen Satakuntaan. Metsäluontohankkeilla kannustetaan metsäalaa proaktiivisiin toimiin metsäluonnon monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi.

Seuraava apurahahaku syksyllä

Suomen Metsäsäätiön hallitus myöntää apurahoja kaksi kertaa vuodessa. Seuraava apurahakierros on syksyllä ja aukeaa 1.9. Hakukierroksen painotukset julkaistaan elokuussa säätiön verkkosivuilla.

Suomen Metsäsäätiön 4.6.2026 myöntämät apurahat: 

LignoSorb: Kotimaisesta ligniinistä ratkaisuja puhtaisiin vesiin, hiilidioksidin talteenottoon ja metsäteollisuuden kilpailukykyyn, LUT University, 200 000 €

Metsien ravitsemuksen ja kuivuuden yhteisvaikutukset muuttuvassa ilmastossa, Luonnonvarakeskus, 136 109 €

Metsäala Suomen turvallisuusinfrastruktuurina – Metsien ja metsäalan merkitys Suomen yhteiskunnalliselle turvallisuudelle – kansalais- ja päättäjätutkimus, Helsingin yliopisto, metsätieteen osasto, 85 000 €

Metsänomistajat ja tulevaisuuden kannustinjärjestelmät, Pellervon taloustutkimus PTT, 64 500 €

Hiljaisen suojelun jäljillä: kohteet, syyt ja paikkatietopohjaiset tunnusmerkit, Pellervon taloustutkimus PTT, 56 800 €

Puuta jalostavan teollisuuden vesitiekartta, Metsäteollisuus ry, 50 000 €

Todellinen luontojalanjälki: puutuotteiden luontojalanjäljen laskennan korjaaminen ja suomalaisen datan varmistaminen, Puutuoteteollisuus ry, 30 000 €

Ennallistaminen houkuttelevaksi ja toteutettavaksi Keski-Suomessa (EHTO), Työtehoseura ry, 28 500 €

Lievijärven ja valuma-alueen kunnostus, Lievijärven hoitoyhdistys ry, 8 520 €

Lue lisää: hankkeiden kuvaukset verkkosivuilla

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Martta Fredrikson
puh. 040 687 1686
martta.fredrikson@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).