Päättäjien metsäakatemia juhlii tänä vuonna jo 30 vuoden taivaltaan metsätiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäjänä. Vuodesta 1996 lähtien Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä Päättäjien metsäakatemia on tuonut yhteen yli 1800 päättäjää ja vaikuttajaa eri yhteiskunnan aloilta syventämään ymmärrystä metsistä, niiden käytöstä ja merkityksestä Suomelle.

Juhlavuoden teemojen äärelle kokoonnuttiin toukokuussa Keski-Suomeen, missä järjestettyyn Päättäjien metsäakatemian 59. kurssiin osallistui yli 30 eri alojen vaikuttajaa. Kurssilla perehdyttiin ajankohtaisiin metsäkysymyksiin, kuten hiilensidontaan, ennallistamiseen, luonnonarvokauppaan ja biotalousinnovaatioiden tulevaisuuteen. Maastokohteet ja asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat osallistujille konkreettisia esimerkkejä metsien kestävästä käytöstä, ja ohjelman keskiössä olivat vuorovaikutus ja eri näkökulmien yhteensovittaminen.

Päättäjien metsäakatemian juhlaseminaarin avasivat ministeriSari Essayah ja FAO:n apulaispääjohtaja Zhimin Wu. Seminaaripäivässä kansainvälinen näkökulma nousi esiin, kun Zhimin Wu korosti Suomen asemaa metsien kestävän käytön edelläkävijänä. Hänen mukaansa suomalainen metsänhoito, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä biotalouden innovaatiot tarjoavat esimerkin, jolla on kasvavaa merkitystä globaalisti ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön haasteissa.

Päättäjien metsäakatemia toteutetaan laajassa yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa, ja sen keskeinen tavoite on edistää avointa keskustelua metsien merkityksestä yhteiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa. Toiminnan mahdollistaa pitkäjänteinen rahoitus: Suomen Metsäsäätiö on ollut metsäakatemian päärahoittaja koko sen historian ajan. Lisäksi akatemiaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää:
FAO:n metsäjohtaja Zhimin Wu Päättäjien Metsäakatemian juhlaseminaarissa
Päättäjien Metsäakatemia tutustui metsäalaan Keski-Suomessa

Suomen pienvedet – lähteet, purot, norot ja lammet – kuuluvat maamme uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Vuosikymmeniä jatkunut maankäyttö, kuten metsätalouden ojitukset ja uomien perkaukset, on heikentänyt niiden ekologista tilaa ja kykyä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, tulvahuiput ja kesäaikainen kuivuus korostavat tarvetta hillitä valuma-alueiden ravinne- ja humuskuormitusta. Pienvesien tilan parantaminen edellyttää metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä.

Hankkeen toimenpiteet ja käytännön toteutus Karkkilassa

Metsäluontomme helmet–hankkeessa selvitettiin käytännön ratkaisuja pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi talousmetsissä. Suomen vesistösäätiön ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyönä toteuttama hanke keskittyi UPM:n omistamalle maa-alueelle Karkkilan Nuijajoen valuma-alueella.

Hankkeessa laadittiin valuma-aluelähtöinen kunnostussuunnitelma, joka pohjautui aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja paikkatietomallinnukseen. Valuma-aluelähtöisten kunnostussuunnitelman pohjalta valittiin toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä:

• Perattujen purojen ennallistaminen ja vanhojen uomien palauttaminen.
• Metsäojien tukkiminen.
• Uudenlaisten kalkkikivi-biohiilisuodattimien asentaminen ojien yhteyteen happamuuden vähentämiseksi.

Konkreettisten maastotöiden lisäksi hankkeessa tehtiin laaja-alaista viestintää ja koulutusta. Hankkeessa järjestettiin opintoretkiä ja laadittiin opasmateriaaleja eri sidosryhmille. Lisäksi pilottialueelle suunniteltiin kaikille avoin opintopolku, jossa metsätalouden vesiensuojelumenetelmiin pääsee tutustumaan käytännössä.

Rahoitus hankkeen toteutumisen edellytyksenä

Monimuotoisuutta edistävien ympäristöhankkeiden toteuttaminen vaatii aina resursseja. Rahoituksella on ratkaiseva merkitys asiantuntijayhteistyön mahdollistamisessa, tutkimukseen perustuvassa suunnittelussa sekä konkreettisten maastotöiden toteuttamisessa. Tämän hankkeen taloudellisina mahdollistajina toimivat Suomen Metsäsäätiö, Partioaitan ympäristöbonusohjelma sekä UPM. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rahoitus varmistaa, että tutkimustieto muuttuu käytännön toimiksi ja että uusi osaaminen saadaan siirrettyä metsäalan arkeen.

Pienvesien suojelu on investointi tulevaisuuteen

Pienvesien pelastaminen ei ole vain yksittäisten hankkeiden tehtävä, vaan se edellyttää laajaa sitoutumista kaikilta metsätalouden toimijoilta ja maanomistajilta. Pienvesien huomioiminen jokapäiväisessä maankäytössä on tehokas tapa turvata luonnon monimuotoisuus ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville.

Jokainen kunnostettu noro, tukittu oja ja suojeltu puronvarsi auttaa palauttamaan elintärkeitä elinympäristöjä. Tutustumalla hankkeen materiaaleihin, jakamalla tietoa ja ottamalla vesiensuojelumenetelmät osaksi metsätalouden käytäntöjä voimme yhdessä varmistaa, että metsäluontomme helmet säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on hankkeessa mukana ollut limnologi FM Liisa Hämäläinen, Suomen Vesistösäätiö.

Lue lisää ja tutustu materiaaleihin:

www.vesistosaatio.fi -> metsäluontomme helmet – yhdessä pienten puolella

Tarkempaa tietoa Karkkilan pilottialueen käytännön toteutuksesta ja biohiilikokeiluista voi lukea LUVY:n uutisartikkelista

Hankkeeseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Auri Sarvilinnaan (etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi).

Metsävisan finaali kokosi Nuuksioon Suomen parhaat nuoret metsätietäjät. Lähes 19 000 osallistujan joukosta finaaliin kutsuttiin 50 parasta nuorta, jotka ratkoivat maastokokeessa vaativia tehtäviä luonnon keskellä.

Nuuksioon kokoontui torstaina 20.5.2026 50 yläasteikäistä nuorta eri puolilta Suomea kilpailemaan Metsävisan finaalissa jo 45. kerran. Finaaliin osallistujat oli valittu lähes 19 000 alkukilpailuun osallistuneen oppilaan joukosta, joten paikka loppukilpailussa oli jo itsessään merkittävä saavutus.

Finaalin maastokoe tarjosi osallistujille monipuolisen ja elämyksellisen kisapäivän luonnon keskellä. Metsävisan maasto-osuus kesti noin kaksi tuntia, jonka aikana finalistit kiersivät merkittyä reittiä ja ratkoivat rasteilla metsäaiheisia tehtäviä.

Tänä vuonna tehtävien teemat liittyivät erityisesti talousmetsien luonnonhoitoon ja puurakentamiseen, mutta mukana oli myös laajasti kysymyksiä ympäröivästä metsäluonnosta.

Rasteilla kilpailijat pääsivät muun muassa arvioimaan puun ikää, pohtimaan erilaisten puutuotteiden alkuperää sekä tunnistamaan jäkäliä. Osassa tehtävistä vaadittiin tarkkaa havainnointia, osassa laajempaa metsätietämystä.

Kilpailupäivä käynnistyi aurinkoisessa säässä, ja vaikka viimeisillä rasteilla alkoi sataa, se ei vienyt finalistien hyvää tunnelmaa. Päivä tarjosi sekä sopivasti haastetta että onnistumisen kokemuksia.

Seuraavana päivänä finaali huipentui palkitsemistilaisuuteen Stora Enson pääkonttorilla Helsingissä. Metsävisan voiton vei Teemu Jakkula Helsingin Laajasalon peruskoulusta. Toiseksi sijoittui Martta Lappalainen Keuruulta ja kolmanneksi Unto Holstila Espoosta. Myös sijoille 4–10 yltäneet palkittiin hienoista suorituksistaan. Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson oli mukana palkitsemassa nuoria.

“Metsävisa osoitti jälleen, kuinka paljon tietämystä ja kiinnostusta nuorilla on metsäasioista. Kisan on käynyt jo yli miljoona koululaista, ja on upeaa palkita jo 45. finaalin voittajat”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredriksson.

Metsävisa on yksi Suomen pitkäikäisimmistä nuorille suunnatuista metsätietokilpailuista, ja siihen on osallistunut vuosien varrella jo yli miljoona koululaista. Finaali toimii kilpailun lisäksi myös opintomatkana, joka tutustuttaa nuoria metsäalaan ja sen mahdollisuuksiin.

Lue lisää

Suomen Metsäsäätiö osallistui XII Suomen yhteismetsäpäiville, jotka järjestettiin 23.–24. huhtikuuta 2026 Levillä, Levi Summitissa. Yhteismetsäpäivät kokoavat yhteen yhteismetsänomistajia ja alan keskeisiä sidosryhmiä kolmen vuoden välein keskustelemaan yhteismetsien ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuuden näkymistä.

Kahden päivän aikana ohjelmassa oli monipuolisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja. Torstaina keskustelun keskiössä olivat metsäpolitiikka metsänomistajan näkökulmasta sekä yhteismetsien nykytila ja tulevaisuus – erityisesti se, miten tiedon avulla voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Perjantaina teemoina olivat ilmastonmuutos ja metsien muuttuvat olosuhteet sekä monikäyttöiset yhteismetsät ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Myös Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän käsitteli viestinnän merkitystä osana yhteismetsien toimintaa. Puheenvuorossaan Fredrikson muistutti, ettei viestinnän tarvitse olla täydellistä – kuha viestii.

Suomen yhteismetsäpäivät tarjosivat Metsäsäätiölle mahdollisuuden kohdata yhteismetsänomistajia ja muita toimijoita, vaihtaa ajatuksia sekä osallistua ajankohtaiseen keskusteluun yhteismetsien roolista ja kehityksestä. Metsäsäätiö kiittää järjestäjiä, puhujia ja osallistujia onnistuneista yhteismetsäpäivistä.

Kotimaisen Savotta‑televisiosarjan toinen kausi käynnistyi Nelosella keskiviikkona 22.4.2026. Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä – metsureista, metsäkoneenkuljettajista ja metsäalan yrittäjistä – ja se vie katsojat metsänhoidon arkeen eri puolille Suomea sekä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Toisen kauden avausjaksossa Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen opastivat lapsia urheilulajien saloihin Mikkeli Games ‑tapahtumassa. Samassa jaksossa nähtiin myös Roope Tonteri, moninkertainen lumilautailun maailmanmestari, vetämässä freestylea Kouvolan metsissä. Lisäksi seurattiin metsäkoneyrittäjä Eikkaa, joka aloitti työpäivänsä Floridan savotoilla.

Sarjan toisella kaudella nähdään ykköskaudelta tuttuja kasvoja sekä uusia tarinoita metsäalan parista. Kauden aikana katsojat pääsevät seuraamaan metsäalan ammattilaisten työtä vaihtelevissa olosuhteissa, tutustumaan puukaupan prosesseihin ja näkemään, millaista arki metsätöiden parissa on eri puolilla Suomea ja Yhdysvalloissa. Uutena päähenkilönä mukana oleva Roope Tonteri nähdään useissa metsäalan tehtävissä ammattiurheilun jälkeisessä arjessaan.

Savotta on toteutettu yhteistyössä UPM Metsän kanssa, ja sarjan tuottaa Filmbutik Oy. Suomen Metsäsäätiö on mukana sarjan rahoittajana. Sarjan ensimmäinen kausi esitettiin Nelosella keväällä 2025, ja toinen kausi koostuu kuudesta jaksosta. Uudet jaksot esitetään keskiviikkoisin klo 19 Nelosella, ja ne ovat katsottavissa myös Ruutu‑palvelussa.

Suomen Metsäsäätiön ja LähiTapiolan rahoittama Kaikki kuutoset metsään ‑suurhanke kutsuu rastinpitäjiä mukaan pääkaupunkiseudulla toteutettaville metsäpäiville.

Lue alta lisää hankkeesta ja siitä, miten voit ilmoittautua rastinpitäjäksi.

Suomen Metsäyhdistys järjestää pääkaupunkiseudulla 24 metsäpäivää Tuusulan Ruotsinkylässä ja Espoon Juvanmalmilla. Päivät järjestetään tiistaista perjantaihin 1.9.–9.10.2026.

Rastien aiheita ovat metsänhoito, puusta valmistettavat tuotteet, monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö, puulajit ja metsätyypit sekä puun kasvu, yhteyttäminen ja hiilen kierto. Retken kohokohta on eväshetki nuotiolla.

Haemme nyt rastinvetäjiä – ilmoittaudu mukaan!

Etsimme kaikenlaisia aikuisia metsäpäivien toteuttamiseen. Sinulla voi olla metsäalan osaamista, voit olla hyvä kohtaamaan nuoria tai haluat muuten vain antaa aikaasi lasten ja nuorten metsäsuhteen hyväksi. Jokaiselle rastille on valmiit materiaalit ja koulutamme rastinvetäjät. Järjestämme myös tutustumisen metsäpäivän reittiin ennen tapahtumaa.

Jos haluat tuoda metsäosaamisesi oppilaiden käyttöön, huolehtia nuotiosta eväsrastilla tai toivottaa kuudesluokkalaisia tervetulleiksi metsäpäivään, olet juuri etsimämme vapaaehtoinen.

Voit olla työelämässä tai et, eläkkeellä tai opiskelija ja voit osallistua yhdessä kaverin tai kollegan kanssa. Saat mukavan metsäpäivän, merkityksellisiä kohtaamisia ja olet osa valtakunnallista hanketta. Metsäpäivän kesto on noin 5 tuntia.

Hae itsellesi mieluista tehtävää alla olevasta linkistä. Lomakkeelta näet lisätietoja, pääset valitsemaan haluamasi ajankohdan ja voit kertoa itsestäsi lisää.

www.lyyti.in/Kuutoset_rastivetajarekry

Metsäpäivän mahdollistavat Suomen Metsäsäätiö ja LähiTapiola.

Tule mukaan järjestämään kuudesluokkalaisille metsäelämys.

Lisätietoa rastinvetäjähausta:

Virva Luode, koordinaattori

virva.luode@smy.fi

+358 50 3030969

Katso Kaikki kuutoset metsään -päivästä kertova video

Lisätietoa Suomen Metsäyhdistyksen sivulla

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto piti vuosikokouksen 14.4. Kokouksessa valittiin säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän. Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja oli Juha Marttila. Varapuheenjohtajana jatkaa viestintäjohtaja, BA Wood and Energy, Satu Härkönen Stora Ensosta.

– Suomen Metsäsäätiö on metsäalan keskeisiä toimijoita ja otan hallintoneuvoston puheenjohtajuuden innolla vastaan. Metsäsäätiö on viime vuosina onnistunut nostamaan apurahojen määrän vuositasolla kahteen miljoonaan euroon, mikä on lahjoitusvaroin toimivalta säätiöltä kova juttu. Näen silti kovasti potentiaalia säätiön markkinoinnissa. Säätiön tekemä työ metsäelinkeinon puolesta on jokaiselle suomalaiselle metsänomistajalle erittäin tärkeää ja ansaitsee tulla vielä laajemmin tunnetuksi, Hemmilä kertoo.

Hallintoneuvosto valitsi myös säätiön hallituksen jäsenet. Hallitus järjestäytyi ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Stora Enson yksityispuukaupan johtaja Tuomas Tiilikainen. Tiilikainen on toista vuotta säätiön hallituksessa. Edellinen puheenjohtaja Juha Jumppanen toimi säätiön hallituksessa viiden vuoden ajan. Varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

– Työ säätiön hallituksessa on merkityksellistä ja antoisaa. Säätiö tekee tärkeää työtä yhteisen metsäelinkeinomme hyväksi. Viime vuosina on tullut näkyviä onnistumisia apurahahankkeissa, esimerkkinä Uusi Puun Lontoon näyttely ja koululaisten suurhanke Kaikki kuutoset metsään. Myös tutkimusta on rahoitettu kasvavassa määrin, kuvailee Tiilikainen.

Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu pääosin vapaaehtoisiin lahjoituksiin puukaupan yhteydessä. Viime vuosina noin joka kolmannessa puukaupassa on lahjoitettu metsäsäätiömaksu.

– Puheenjohtajana haluan jatkaa työtä säätiön vaikuttavuuden lisäämiseksi entisestään. Uskon myös, että keräysprosenttia on mahdollista nostaa edelleen säätiön toiminnan tunnettuutta parantamalla, sanoo Tiilikainen.

Hallituksen jäseneksi valittiin uutena Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi eläkkeelle siirtyneen Jussi Kumpulan tilalle. Juha Jumppasen tilalle hallitukseen valittiin Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen asiakkuusjohtaja Sauli Brander. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Mikko Tiirola ja Petri Hakanen sekä asiantuntijajäseninä Tino Aalto ja Stefan Borgman.

Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi aiempia puheenjohtajia Juha Marttilaa ja Juha Jumppasta vahvasta panoksesta säätiön ja metsäelinkeinon hyväksi sekä erinomaisesta työstä säätiön toiminnan kehittämiseksi.

Suomen Metsäsäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuilla Hallitus | Metsäsäätio ja Hallintoneuvosto | Metsäsäätio

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Tiilikainen, p. 040 557 3373

toimitusjohtaja Martta Fredrikson, p. 040 687 1686

Metsäsäätiön hallitus

Suomen Metsäsäätiön lounasseminaari kokosi tiistaina yhteen metsäalan toimijoita, yhteistyökumppaneita ja Metsäsäätiön rahoittamien hankkeiden toteuttajia. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 70 henkeä paikan päällä ja etäyhteyksin.

Seminaarin avasi Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen, joka korosti puheenvuorossaan metsäalan yhteistyön merkitystä ja eri toimijoiden yhdessä tekemisen roolia alan kehittämisessä. Tilaisuuden juonsi Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Metsäalan yhteistyön merkitystä korostivat myös Sampo Juhajoki ja Jaska Salonen esitellessään Metsäsäätiön rahoittamaa Kaikki kuutoset metsään ‑hanketta. He kuvasivat hanketta esimerkkinä toiminnasta, joka perustuu laajaan yhteistyöhön ja vapaaehtoisten panokseen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kaikille Suomen kuudesluokkalaisille kokemuksellinen metsäpäivä. Tilaisuudessa nähtiin myös hankkeen visuaalinen ilme.

Professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta esitteli tutkimushanketta, jossa selvitetään vesienhallinnan merkitystä karujen turvemaiden uudistamisessa. Hän taustoitti myös suometsätalouden historiallista kehitystä. Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta puolestaan esitteli Tulevaisuuden metsät -hankkeen, jossa tutkitaan metsien tulevaisuutta ilmastoskenaarioihin peilaten ja tarkastellaan ennustemallien mahdollisuuksia ja rajoja. Hänen esityksensä herätti yleisössä kysymyksiä muun muassa jalostettuihin siemeniin, puulajeihin ja metsien hoitomenetelmiin liittyen.

Lounasseminaarin päätteeksi tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen esittelivät Metsää puilta ‑kiertueteatteriproduktion syntyä ja ajatusta sen taustalla. Nieminen kertoi, että teos on syntynyt halusta laajentaa metsäkeskustelua ja murtaa siihen usein liittyvää mustavalkoisuutta.

– Toiveemme on, että Metsää puilta ‑esitystä esitetään vielä 35 vuoden päästäkin, Nieminen totesi.

Osallistujat pääsivät myös näkemään katkelman Metsää puilta -ensi-illasta.

Seminaarin loppusanoissa Metsäsäätiön toimitusjohtaja muistutti, että säätiön apurahahaku on nyt käynnissä ja apurahahakemuksia otetaan vastaan huhtikuun loppuun saakka. Lisätietoa haettavista apurahoista ja hakuaikatauluista löytyy Metsäsäätiön verkkosivuilta.

Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi kaikkia lounasseminaariin osallistuneita, niin paikan päällä kuin etäyhteyksien välityksellä, sekä puhujia monipuolisista ja ajatuksia herättäneistä puheenvuoroista.

Metsää puilta -teos jatkaa ensi-illan jälkeen kiertue-esityksenä, ja sen voi tilata esimerkiksi metsäalan toimijoiden omiin tilaisuuksiin eri paikkakunnille. Esityksen hinta on katsojamäärästä riippuen noin 25–35 euroa per lippu, ja tilaisuus räätälöidään tapauskohtaisesti. Esitystä voi tiedustella matalalla kynnyksellä tai lähteä järjestämään yhdessä useamman toimijan kanssa. Kiertueteatteria on rahoittanut Suomen Metsäsäätiön lisäksi Metsämiesten säätiö.

Tiedustelut esityksen tilaamisesta:
metsaapuilta.esitykset@gmail.com

Suomen Metsäsäätiön kevään apurahakierros on avattu ja apurahaa voi hakea aina huhtikuun loppuun saakka. Apurahoista päättää säätiön hallitus kokouksessaan 4.6. Suomen Metsäsäätiöllä on kaksi isojen apurahojen hakukierrosta vuosittain, ensimmäinen huhtikuussa ja seuraava syyskuussa.

Nyt keväällä toivotaan erityisesti hakemuksia tieteen ja tutkimuksen saralta sekä metsäluontohankkeisiin liittyen. Metsäsäätiö painottaa edellä mainittuja teemoja kevään haussa, mutta ottaa käsiteltäväksi hakemuksia myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista.

Tiede, tutkimus ja niitä tukevat hankkeet

Metsäsäätiö toivoo erityisesti edistävänsä tutkimuksia seuraavista teemoista:

• metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden kansantaloudellinen merkitys
• metsätalous ja huoltovarmuus sekä strateginen geopoliittinen riippumattomuus
• metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet
• metsäelinkeinon tulevaisuuden ennakointi ja kansainvälinen kilpailukyky
• metsänomistus ja tulevaisuuden metsätalouden kannustinjärjestelmät
• puurakentaminen ja sen edistäminen

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.

Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.

Metsäluontohankkeet monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi

Suomen Metsäsäätiö toivoo apurahahakemuksia hankkeista, jotka edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta tai tukevat ilmastotyötä metsiin liittyen. Tavoitteena on löytää tällä apurahakierroksella rahoitettavaksi konkreettisia metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita eri puolilta Suomea. Hankkeen tavoitteena tulee olla metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen, metsäluonnon parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen tai muu metsiin liittyvä ilmastohyöty. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi paahderinteiden tai lehtojen ennallistamiseen, purojen kunnostustöihin tai palojatkumojen toteuttamiseen.

On eduksi, jos hankkeessa tehdään yhteistyötä useamman tahon kesken. Metsäsäätiö haluaa näin kannustaa eri tahoja yhteistyöhön monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi. Hankkeella voi olla muitakin rahoittajia, mutta se ei ole välttämätöntä.

Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut metsäluontohankkeita vuodesta 2024 alkaen, lue lisää rahoitetuista hankkeista.

Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta: https://metsasaatio.apurahat.net/

Haku avataan 1.4. ja haku suljetaan 30.4. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 4.6., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.

Jos sinulla on kysyttävää apurahahausta tai sen teemoista, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson vastaa mielellään kysymyksiin klo 13–15 sekä 7.4. että 13.4.