Suomen Metsäsäätiön lounasseminaari kokosi tiistaina yhteen metsäalan toimijoita, yhteistyökumppaneita ja Metsäsäätiön rahoittamien hankkeiden toteuttajia. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 70 henkeä paikan päällä ja etäyhteyksin.

Seminaarin avasi Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen, joka korosti puheenvuorossaan metsäalan yhteistyön merkitystä ja eri toimijoiden yhdessä tekemisen roolia alan kehittämisessä. Tilaisuuden juonsi Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Metsäalan yhteistyön merkitystä korostivat myös Sampo Juhajoki ja Jaska Salonen esitellessään Metsäsäätiön rahoittamaa Kaikki kuutoset metsään ‑hanketta. He kuvasivat hanketta esimerkkinä toiminnasta, joka perustuu laajaan yhteistyöhön ja vapaaehtoisten panokseen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kaikille Suomen kuudesluokkalaisille kokemuksellinen metsäpäivä. Tilaisuudessa nähtiin myös hankkeen visuaalinen ilme.

Professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta esitteli tutkimushanketta, jossa selvitetään vesienhallinnan merkitystä karujen turvemaiden uudistamisessa. Hän taustoitti myös suometsätalouden historiallista kehitystä. Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta puolestaan esitteli Tulevaisuuden metsät -hankkeen, jossa tutkitaan metsien tulevaisuutta ilmastoskenaarioihin peilaten ja tarkastellaan ennustemallien mahdollisuuksia ja rajoja. Hänen esityksensä herätti yleisössä kysymyksiä muun muassa jalostettuihin siemeniin, puulajeihin ja metsien hoitomenetelmiin liittyen.

Lounasseminaarin päätteeksi tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen esittelivät Metsää puilta ‑kiertueteatteriproduktion syntyä ja ajatusta sen taustalla. Nieminen kertoi, että teos on syntynyt halusta laajentaa metsäkeskustelua ja murtaa siihen usein liittyvää mustavalkoisuutta.

– Toiveemme on, että Metsää puilta ‑esitystä esitetään vielä 35 vuoden päästäkin, Nieminen totesi.

Osallistujat pääsivät myös näkemään katkelman Metsää puilta -ensi-illasta.

Seminaarin loppusanoissa Metsäsäätiön toimitusjohtaja muistutti, että säätiön apurahahaku on nyt käynnissä ja apurahahakemuksia otetaan vastaan huhtikuun loppuun saakka. Lisätietoa haettavista apurahoista ja hakuaikatauluista löytyy Metsäsäätiön verkkosivuilta.

Suomen Metsäsäätiö kiittää lämpimästi kaikkia lounasseminaariin osallistuneita, niin paikan päällä kuin etäyhteyksien välityksellä, sekä puhujia monipuolisista ja ajatuksia herättäneistä puheenvuoroista.

Metsää puilta -teos jatkaa ensi-illan jälkeen kiertue-esityksenä, ja sen voi tilata esimerkiksi metsäalan toimijoiden omiin tilaisuuksiin eri paikkakunnille. Esityksen hinta on katsojamäärästä riippuen noin 25–35 euroa per lippu, ja tilaisuus räätälöidään tapauskohtaisesti. Esitystä voi tiedustella matalalla kynnyksellä tai lähteä järjestämään yhdessä useamman toimijan kanssa. Kiertueteatteria on rahoittanut Suomen Metsäsäätiön lisäksi Metsämiesten säätiö.

Tiedustelut esityksen tilaamisesta:
metsaapuilta.esitykset@gmail.com

Suomen Metsäsäätiön kevään apurahakierros on avattu ja apurahaa voi hakea aina huhtikuun loppuun saakka. Apurahoista päättää säätiön hallitus kokouksessaan 4.6. Suomen Metsäsäätiöllä on kaksi isojen apurahojen hakukierrosta vuosittain, ensimmäinen huhtikuussa ja seuraava syyskuussa.

Nyt keväällä toivotaan erityisesti hakemuksia tieteen ja tutkimuksen saralta sekä metsäluontohankkeisiin liittyen. Metsäsäätiö painottaa edellä mainittuja teemoja kevään haussa, mutta ottaa käsiteltäväksi hakemuksia myös muista Metsäsäätiön tarkoitusta toteuttavista teemoista.

Tiede, tutkimus ja niitä tukevat hankkeet

Metsäsäätiö toivoo erityisesti edistävänsä tutkimuksia seuraavista teemoista:

• metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden kansantaloudellinen merkitys
• metsätalous ja huoltovarmuus sekä strateginen geopoliittinen riippumattomuus
• metsätalouden ja puunhankinnan ekologinen kestävyys, mukaan lukien maaperä- ja vesistöaiheet
• metsäelinkeinon tulevaisuuden ennakointi ja kansainvälinen kilpailukyky
• metsänomistus ja tulevaisuuden metsätalouden kannustinjärjestelmät
• puurakentaminen ja sen edistäminen

Metsäsäätiö haluaa myös edistää metsäelinkeinoon liittyvän tutkimustiedon jalkauttamista ja tiedeviestintää.

Metsäsäätiö kannustaa tutkijoita hakemaan apurahaa edellä mainittuihin teemoihin tai muuten metsäelinkeinoon liittyen.

Metsäluontohankkeet monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi

Suomen Metsäsäätiö toivoo apurahahakemuksia hankkeista, jotka edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta tai tukevat ilmastotyötä metsiin liittyen. Tavoitteena on löytää tällä apurahakierroksella rahoitettavaksi konkreettisia metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita eri puolilta Suomea. Hankkeen tavoitteena tulee olla metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen, metsäluonnon parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen tai muu metsiin liittyvä ilmastohyöty. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi paahderinteiden tai lehtojen ennallistamiseen, purojen kunnostustöihin tai palojatkumojen toteuttamiseen.

On eduksi, jos hankkeessa tehdään yhteistyötä useamman tahon kesken. Metsäsäätiö haluaa näin kannustaa eri tahoja yhteistyöhön monimuotoisuuden ja ilmaston hyväksi. Hankkeella voi olla muitakin rahoittajia, mutta se ei ole välttämätöntä.

Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut metsäluontohankkeita vuodesta 2024 alkaen, lue lisää rahoitetuista hankkeista.

Hakemukset lähetetään apurahajärjestelmän kautta: https://metsasaatio.apurahat.net/

Haku avataan 1.4. ja haku suljetaan 30.4. klo 23.59. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset 4.6., jonka jälkeen apurahahakijoille tiedotetaan tuloksista mahdollisimman pian, viimeistään viikon kuluessa. Kaikki apurahahakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta. Hae apurahaa tästä.

Jos sinulla on kysyttävää apurahahausta tai sen teemoista, Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson vastaa mielellään kysymyksiin klo 13–15 sekä 7.4. että 13.4.

Metsäsäätiö osallistui Metsäalan Opiskelijat ry:n (MEOL) joka toinen vuosi järjestettävän Käpyristeilyn seminaariin torstaina 26.3.2026. Käpyristeily on yksi metsäalan suurimmista opiskelijatapahtumista, ja se kokoaa yhteen alan opiskelijat, ammattilaiset ja sidosryhmät.

Seminaarin ohjelmassa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, jotka tarjosivat erilaisia näkökulmia metsäalan tulevaisuuteen ja viestintään.

Ensimmäisessä paneelissa “Metsäkeskustelun äänet” lavalle nousivat muun muassa Liina Aulin, Metsähallituksen viestintäjohtaja, sekä Mikko Tiirola, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja. Paneelissa kuultiin metsäalan asiantuntijoita, jotka tarkastelivat metsäalan ajankohtaisia kysymyksiä, viestinnän kehittämistä ja alan näkyvyyttä yhteiskunnassa.

Toinen paneeli keskittyi sosiaaliseen mediaan ja siihen, miten metsäalan arkea voidaan tehdä tutuksi suurelle yleisölle. Keskustelussa olivat mukana muun muassa Metsäliigan projektipäällikkö Toni Ahokas, joka avasi JätkäJuhon kasvua ilmiöksi, sekä Anni Hautaviita Metsuritriosta, joka jakoi omakohtaisia kokemuksia metsäalan sisältöjen tuottamisesta. Paneelin yhteinen viesti oli selkeä: metsäalan työtehtävistä tulee tehdä rohkeasti näkyviä ja avoimia, jotta ala houkuttelee uusia osaajia ja herättää kiinnostusta.

Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson esitteli seminaarissa Metsäsäätiön toimintaa ja kertoi, miten säätiö tukee metsäelinkeinon tulevaisuutta erilaisten hankkeiden kautta.

Metsäsäätiö on myös tavattavissa muissa kevään tapahtumissa huhtikuussa. Olemme mukana Lapin Metsätalouspäivillä, Rovaniemellä 9.-10.4.2026 sekä Levin Yhteismetsäpäivillä, Kittilässä 23.-24.4.2026.

Jos olet liikkeellä näillä paikkakunnilla, tule rohkeasti juttelemaan ja tapaamaan meitä!

Savotta on kotimainen seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia sekä metsäalan yrittäjiä, joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin. Sarjassa avataan lisäksi puukaupan monivaiheista prosessia sekä ostajan että myyjän näkökulmasta.

Savotan toisella kaudella mukana ovat tutut hahmot, kuten keihäänheiton legendat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, ja lisäksi uutena hahmona alalle hypännyt lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri. Sarjassa päästään näkemään, miten Roope viihtyy metsäalalla ammattiurheilija vuosien jälkeen.

Kausi vie katsojat myös Floridan savotoille, jonne Finnharvestin Eikka ja hänen poikansa Jimmy ovat lähteneet laajentamaan yrityksen toimintaa. Sarjassa selviää, miten amerikkalainen metsänhoito eroaa suomalaisesta, millaisia haasteita uusi ympäristö tuo tullessaan, sekä miten Eikka pärjää englanninkielisessä työyhteisössä.

Kuvaukset saatiin päätökseen maaliskuun alussa, ja jaksojen viimeistely on parhaillaan käynnissä. Filmbutikin toimipaikat Helsingissä, Kotkassa ja Oulussa mahdollistivat kuvaamisen koko Suomessa Lapista Savon sydänmaille ja aina Suomenlahden saaristoon. Toisen kauden kuvauksissa vallitsi jälleen rento ja välitön tunnelma. Savotoilla on aina hyvä tekemisen meininki – ihmiset ovat aitoja, mutkattomia ja ottavat kuvaustiimin luonnolliseksi osaksi arkeaan. Koska suuri osa tekijöistä ja esiintyjistä oli jo ennestään tuttuja, pystyimme jatkamaan suoraan siitä, mihin viimeksi jäimme ilman turhaa jäykistelyä. Tämä aitous ja luontevuus välittyy vahvasti myös valmiissa sarjassa.

Ohjelman pääyhteistyökumppani on toisellakin kaudella UPM Metsä. Lisäksi kumppaneina on ollut alusta alkaen Suomen Metsäsäätiö, Einari Vidgrén – säätiö ja Metsämiesten säätiö. Tuotannon aikana brändiyhteistyöhön on tullut mukaan lisäksi Fuelk sekä Ponsse Collection. Lisäksi tuotannossa on mukana kaksi alueellista elokuvakomissiota; Kaakon Elokuvakomissio ja Pohjois-Suomen Elokuvakomissio / Business Oulu.

Sarjan ensimmäinen kausi julkaistiin Nelosella keväällä 2025. Savotta 2.kausi alkaa Nelosella keskiviikkona 22.4.2026 klo 19. Sarjan tuottaa Filmbutik Oy.

Uusi puu -näyttelyssä Lontoossa koettiin maaliskuun puolivälissä erityinen hetki, kun näyttelyyn tutustuivat Britannian kuningas Charles III ja presidentti Alexander Stubb yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa 17.3. järjestetyssä tilaisuudessa.

New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely tuo esiin suomalaisia puupohjaisia innovaatioita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille esimerkiksi pakkauksissa, tekstiileissä, kemikaaleissa ja jopa kylpyammeissa. Uusi puu -hankkeen taustalla on iso joukko suomalaisia metsäbiotalouden toimijoita, niin yrityksiä kuin tutkimuslaitoksiakin. Päärahoittajana toimii Suomen Metsäsäätiö. Lontoon näyttelyn järjestävät Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana yhteistyössä The King’s Foundation ja Suomen Metsäyhdistys.

Suomen Metsäsäätiölle päivä oli merkityksellinen, koska säätiö on rahoittanut hanketta aivan alkumetreiltä asti vuodesta 2014. Säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson osallistui tilaisuuteen Lontoossa.

”Tämä oli upea tilaisuus. Joskus täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle – nämä uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot todella kiinnostavat maailmalla. Uusi puu vastaa kiinnostukseen esittelemällä konkreettisia tuotteita ja innovaatioita, koko joukon puupohjaisia ratkaisuja, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. ” kertoo Fredrikson.

Ennen Lontoota Uusi puu -näyttely on nähty muun muassa Brysselissä Euroopan komission päärakennuksessa ja Osakan maailmannäyttelyssä. Näyttely on esillä Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa 27.3.2026 saakka. Suomessa näyttelyyn voi tutustua osana Finlandia-talon viime kesänä avattua pysyvää Finlandia-näyttelyä Helsingissä.

Uutisen pääkuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen tuloksista. Alustavat tulokset julkaistiin joulukuussa 2024 ja nyt molemmat tutkimushankkeen artikkelit on vertaisarvioitu ja luettavissa. Tutkimushanke toteutettiin Suomen Metsäsäätiön apurahalla.

Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi mittavan vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Globaalisti hakkuut eivät kuitenkaan kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan ja muualle Aasiaan.

Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Kallion tulokset LULUCF-asetuksen vaikutuksista löytyvät artikkelista EU policy on forest carbon sinks revisited https://authors.elsevier.com/sd/article/S1462-9011(26)00025-0 ja biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset on esitetty artikkelissa Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity https://doi.org/10.1007/s10669-025-10050-1.  

Lataa artikkelit tästä:

Kallio & Garvik 2025: Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and on the risk of biodiversity loss. PDF

Kallio & Garvik 2026: EU policy on forest carbon sinks revisited. PDF

Suomen Metsäsäätiön kevään seminaari järjestetään tiistaina 14.4.2026 klo 12.00–13.45. Seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista.

Tervetuloa seuraamaan seminaarin verkkolähetystä! Ilmoittaudu 13.4. mennessä tästä linkistä.

Metsäsäätiön seminaari 14.4.2026 – Ohjelma

12.00 Seminaari alkaa

Avaussanat
Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen

Hanke-esittelyt

Kaikki kuutioset metsään – suurhankkeen toteutus vuonna 2026
Järjestöpäällikkö Sampo Juhajoki, Suomen 4H‑liitto
Nuorisoviestinnän johtaja Jaska Salonen, Suomen Metsäyhdistys

Vesienhallinta avuksi karujen turvekankaiden uudistamisessa
Professori Annamari Laurén ja professori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto

TMetsä: Millaiset metsät pärjäävät 2100‑luvulla ja miten niihin päästään?
Tutkimusprofessori Katri Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus

Metsä Puilta – kiertueteatterin tarina
Tuottaja Hanna Kuntsi ja näyttelijä Riku Nieminen

Loppusanat

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson

13.45 Seminaari päättyy

Lontoon The Garrison Chapelissa avautuu 9. maaliskuuta Uusi puun näyttely, joka tuo biotalouden ratkaisut ja puun roolin lähemmäs arkea ja kuluttajaa.

Uusi puu -hankkeen New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely esittelee kymmeniä puupohjaisia arjen tuotteita. Näyttelyn uusimpia mieleenpainuvia esineitä ovat kylpyamme, tekstiilit ja autonrengas.

Näyttelyn ytimessä ovat lukuisat pakkausratkaisut. Esimerkiksi tutunnäköisiinkin kartonkipakkauksiin kätkeytyy kehitystyötä, jolla on suuri merkitys kestävämmälle arjelle. Esillä on myös lukuisia puunjalostuksen sivutuotteista valmistettuja innovatiivisia materiaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita laajassa mittakaavassa.

Vuoteen 2040 mennessä EU haluaa siirtyä laajasti biopohjaisiin materiaaleihin esimerkiksi muoveissa, pakkauksissa, tekstiileissä ja kemikaaleissa. Uusi puu -näyttely osoittaa, kuinka konkreettinen rooli metsään perustuvalla biotaloudella on jo nyt Euroopan vihreässä siirtymässä.

”Nykyinen biotalous rakentuu vahvaan puupohjaiseen tuotantoon sellusta ja paperista aina kehittyneisiin uusiin materiaaleihin. Uusi puu -näyttely osoittaa, että puupohjaiset ratkaisut eivät ole tulevaisuuden konsepteja. Ne ovat todellisia, markkinakelpoisia vaihtoehtoja, joita käytetään jo nyt”, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.

Uusi puu on yksi näkyvimmistä hankkeista, joissa vuonna 1877 perustettu Suomen Metsäyhdistys edistää metsien vastuullista käyttöä ja vahvistaa yhteiskunnan ymmärrystä metsien merkityksestä. Uusi puuta rahoittavat sen 20 jäsenyritystä ja -organisaatiota ja Suomen Metsäsäätiö.

Uusi puun Lontoon näyttely järjestetään Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana. CBA on kuningas Charlesin perustama aloite, jonka tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen perustuvaan ilmastoneutraaliin biotalouteen.

Yhteistyössä on lisäksi mukana kuningas Charlesin perustama The King’s Foundation, joka edistää kuninkaan tavoitteita kestävämmästä tulevaisuudesta, ja jonka Lontoon Chelseassa sijaitsevassa The Garrison Chapelissa näyttely järjestetään 9.–27.3.2026.

Uusi tutkimushanke pureutuu puurakentamiseen vaikuttaviin politiikkatoimiin ja -aloitteisiin. Tuloksia odotetaan kesäkuussa.

Puurakentaminen kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopassa. Positiivinen kehitys vientimarkkinoilla muodostaa kasvavaa kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle. Kehittyvillä puurakentamisen markkinoilla uuden teknologian käyttöönotto edellyttää tehokkaita tukitoimia ja aloitteita. Tämä tarkoittaa poliittisia sitoumuksia ja niistä johdettuja ohjaustoimia. Hyvin monessa maassa tällaisia on käytössä.

Rakennussektorin hiilidioksidipäästöjen alentaminen, rakentamisen prosessien teollistaminen sekä rakennuskustannusten alentaminen ovat tavoitteita koko Euroopassa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on analysoida ja vertailla puun käyttöön rakentamisessa vaikuttavia kansallisia politiikkatoimia ja -aloitteita. Tavoite on ymmärtää, mitä toimenpiteitä ja aloitteita on toteutettu, kuinka tehokkaita ne ovat ja kuinka toteutettavissa ne voisivat olla muualla. Metsävarojen käyttöön liittyviä ohjaustoimia ei tarkastella tässä tutkimuksessa.

Markkinoiksi on valittu Itävalta, Ranska ja Englanti. Tutkimuksen kohteena on julkisen sektorin rooli markkinoilla; erityisesti toteutetut keinot edistää puun käyttöä rakentamisessa. Toimijoita tarkastellaan institutionaalisina ja markkinaa muovaavina: julkinen sektori ei ole vain sääntelijä, vaan aktiivinen toimija. Markkinat nähdään moniulotteisina toimintaympäristöinä, ei vain hintamekanismina.

Sääntely-ympäristössä esille nousevat rakentamismääräykset, kaavoitus, normit ja standardit. Rakentamisen markkinan taloudellisen ympäristön tekijöitä ovat julkiset hankinnat, tuet ja rahoitus, sekä verotus. Markkinan toimintaan vaikuttavat tieto- ja oppimisympäristö, ohjeistukset, koulutus sekä tutkimus ja pilotit.

Valitut markkinat ovat erilaisia. Itävalta on metsäinen EU-maa, jossa on edistyksellistä puuteollisuutta sekä aktiivista valtion ja osavaltioiden toteuttamaa edistämistoimintaa. Lisäksi puurakentaminen on kehittynyt vientiteollisuudeksi niin tuotteiden kuin osaamisen osalta. Ranskassa metsäsektorin ja puun rakennuskäytön taloudellinen merkitys on ollut aiemmin pieni. Viime vuosikymmenten julkisen sektorin panostus puurakentamisen arvoverkon kehittämiseen on nostanut alan arvostusta. Englanti on perinteinen puutuotteiden maahantuoja. Aktiiviset ohjelmat metsäpinta-alan laajentamiseksi ja juuri käynnistynyt valtion puun käytön edistämisohjelma ovat esimerkkejä markkinan muutokseen tähtäävistä toimista.

Tutkimus perustuu kirjallisiin lähteisiin, joita tarkennetaan haastattelemalla ohjaustoimien laadinnasta vastanneita viranomaisia sekä toimialan edustajia. Hankkeessa analysoidaan julkisen sektorin toimien tarkoitus, tavoite sekä vaikuttavuus. Analyysin perusteella tehdään toimenpidesuosituksia erityisesti suomalaiseen toimintaympäristöön. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2026.

Tutkimushankkeen nimi kokonaisuudessaan on “Kestävän puurakentamisen ja puutuotevalmistuksen edistämiseen tähtäävien politiikkatoimien ja muiden toimenpidesuositusten ja -aloitteiden analysointi ja vertailu Euroopassa.” Hanke saa tukea Suomen Metsäsäätiöltä. Kirjoittaja on hankkeen toteuttaja Petri Heino.