Vieraskynä: Metsäluontomme helmet -hankkeessa selvitettiin ratkaisuja talousmetsien pienvesien tilan parantamiseksi

Suomen pienvedet – lähteet, purot, norot ja lammet – kuuluvat maamme uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Vuosikymmeniä jatkunut maankäyttö, kuten metsätalouden ojitukset ja uomien perkaukset, on heikentänyt niiden ekologista tilaa ja kykyä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, tulvahuiput ja kesäaikainen kuivuus korostavat tarvetta hillitä valuma-alueiden ravinne- ja humuskuormitusta. Pienvesien tilan parantaminen edellyttää metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä.

Hankkeen toimenpiteet ja käytännön toteutus Karkkilassa

Metsäluontomme helmet–hankkeessa selvitettiin käytännön ratkaisuja pienvesien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi talousmetsissä. Suomen vesistösäätiön ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyönä toteuttama hanke keskittyi UPM:n omistamalle maa-alueelle Karkkilan Nuijajoen valuma-alueella.

Hankkeessa laadittiin valuma-aluelähtöinen kunnostussuunnitelma, joka pohjautui aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja paikkatietomallinnukseen. Valuma-aluelähtöisten kunnostussuunnitelman pohjalta valittiin toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä:

• Perattujen purojen ennallistaminen ja vanhojen uomien palauttaminen.
• Metsäojien tukkiminen.
• Uudenlaisten kalkkikivi-biohiilisuodattimien asentaminen ojien yhteyteen happamuuden vähentämiseksi.

Konkreettisten maastotöiden lisäksi hankkeessa tehtiin laaja-alaista viestintää ja koulutusta. Hankkeessa järjestettiin opintoretkiä ja laadittiin opasmateriaaleja eri sidosryhmille. Lisäksi pilottialueelle suunniteltiin kaikille avoin opintopolku, jossa metsätalouden vesiensuojelumenetelmiin pääsee tutustumaan käytännössä.

Rahoitus hankkeen toteutumisen edellytyksenä

Monimuotoisuutta edistävien ympäristöhankkeiden toteuttaminen vaatii aina resursseja. Rahoituksella on ratkaiseva merkitys asiantuntijayhteistyön mahdollistamisessa, tutkimukseen perustuvassa suunnittelussa sekä konkreettisten maastotöiden toteuttamisessa. Tämän hankkeen taloudellisina mahdollistajina toimivat Suomen Metsäsäätiö, Partioaitan ympäristöbonusohjelma sekä UPM. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rahoitus varmistaa, että tutkimustieto muuttuu käytännön toimiksi ja että uusi osaaminen saadaan siirrettyä metsäalan arkeen.

Pienvesien suojelu on investointi tulevaisuuteen

Pienvesien pelastaminen ei ole vain yksittäisten hankkeiden tehtävä, vaan se edellyttää laajaa sitoutumista kaikilta metsätalouden toimijoilta ja maanomistajilta. Pienvesien huomioiminen jokapäiväisessä maankäytössä on tehokas tapa turvata luonnon monimuotoisuus ja puhtaat vesistöt myös tuleville sukupolville.

Jokainen kunnostettu noro, tukittu oja ja suojeltu puronvarsi auttaa palauttamaan elintärkeitä elinympäristöjä. Tutustumalla hankkeen materiaaleihin, jakamalla tietoa ja ottamalla vesiensuojelumenetelmät osaksi metsätalouden käytäntöjä voimme yhdessä varmistaa, että metsäluontomme helmet säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on hankkeessa mukana ollut limnologi FM Liisa Hämäläinen, Suomen Vesistösäätiö.

Lue lisää ja tutustu materiaaleihin:

www.vesistosaatio.fi -> metsäluontomme helmet – yhdessä pienten puolella

Tarkempaa tietoa Karkkilan pilottialueen käytännön toteutuksesta ja biohiilikokeiluista voi lukea LUVY:n uutisartikkelista

Hankkeeseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Auri Sarvilinnaan (etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi).