Suomen 4H-liiton hallitus on myöntänyt Suomen Metsäsäätiölle 4H Tulevaisuuden teko -tunnustuksen lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen edistämisestä. Tunnustus on arvostus Metsäsäätiön pitkäjänteiselle työlle sen varmistamiseksi, että mahdollisimman moni nuori pääsee tutustumaan metsiin ja niiden kestävään käyttöön.

Metsäsäätiö on tukenut koululaishankkeita perustamisestaan vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2024 säätiön apurahoista 37 prosenttia myönnettiin lasten ja nuorten metsähankkeisiin. Yksi merkittävä yhteistyömuoto on ollut 4H:n järjestämät koululaisten metsäpäivät, joiden ansiosta yli 20 000 koululaista pääsi viime vuonna kokemaan metsän läheisesti.

Yhteistyössä kasvatamme tulevaisuuden metsäosaajia

Metsäsäätiön ja 4H:n yhteinen tavoite on innostaa lapsia ja nuoria tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön. Kiitämme 4H-liittoa tunnustuksesta ja ennen kaikkea erinomaisesta työstä nuorten parissa!

Suomen Metsäsäätiön uutena keräys- ja markkinointipäällikkönä aloittaa 31.3.2025 Nina Rouhiainen.

Hänellä on useiden vuosien kokemus viestinnän, tapahtumien ja markkinoinnin parista, ja viimeisimpänä hän on toiminut viestintäasiantuntijana Metsäteollisuus ry:ssä. Rouhiainen on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan viestintä, ja hänellä on myös restonomin koulutus palveluiden tuottamisesta ja johtamisesta. Metsäelinkeino on tullut hänelle tutuksi erityisesti Metsäteollisuus ry:ssä työskennellessä.

 ”Metsien merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille on kiistaton. Metsäsäätiöllä on valtavan hyvä tarina, ja odotan innolla, että pääsen kehittämään säätiön markkinointia ja viestintää. On hienoa päästä tekemään työtä laajasti metsäelinkeinon hyväksi, sanoo Nina Rouhiainen.

Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson toivottaa Ninan tervetulleeksi säätiöön:

 ”On hienoa saada Nina Rouhiainen säätiön tiimiin. Hänen osaamisensa ja työkokemuksensa tarjoavat vahvan pohjan Metsäsäätiön varainkeruun ja markkinoinnin kehittämiseen.”

Suomen Metsäsäätiön kevään seminaari järjestetään tiistaina 1.4. klo 12.00–13.45. Tervetuloa seuraamaan seminaarin verkkolähetystä ja kuulemaan Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista. Ilmoittaudu 30.3. mennessä tästä!

OHJELMA

Tilaisuuden juontaa Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila. 

12:00

Avaussanat
Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila

Hanke-esittelyt

Nuorisoviestintä ei ole sprinttimatka – Kaikki kuutoset metsään -hanke
Nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen ja projektipäällikkö Jaska Salonen, Suomen Metsäyhdistys

Monimuotoisuustunnusten monipuolistaminen valtakunnan metsien inventoinnissa
Erikoistutkija Minna Räty, Luonnonvarakeskus

Metsäalan EU-Akatemia vahvistaa alan toimijoiden EU-osaamista 
Yksikön johtaja Henna Hurttala, Työtehoseura

Savotta – realitysarja ihmisistä jotka elävät metsästä
Sisältöjohtaja Pasi Riiali ja myyntijohtaja Kimmo Paananen, Filmbutik

Loppusanat
Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson

13:45 Seminaari päättyy

Oletko markkinoinnin tai viestinnän ammattilainen? Haluatko työskennellä metsäalan tulevaisuuden hyväksi? Suomen Metsäsäätiö on kahden henkilön tehokas tiimi – tule toimitusjohtajan työpariksi kehittämään ja toteuttamaan säätiön markkinointia ja varojenkeruuta.

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin.

Työtehtäviisi kuuluvat:

–          markkinoinnin ja viestinnän strateginen suunnittelu ja toteutus, ml. tapahtumajärjestäminen

–          varojenkeruun kokonaisvaltainen kehittäminen

–          vastuualueiden raportointitehtävät

–          apurahahankkeisiin liittyvä yhteistyö ja seuranta

–          pienen toimiston muut vaihtelevat työtehtävät

Tehtävässä edellytetään:

–          useamman vuoden kokemusta markkinoinnin ja viestinnän strategisesta kehittämisestä ja suunnittelusta

–          näyttöä viestinnän ja markkinointikampanjoiden onnistuneesta suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta

–          osaamista ulkoisten palveluiden hyödyntämisestä

–          ajantasaisten markkinoinnin työkalujen, keinojen ja kanavien tuntemusta

–          kykyä suunnitella ja viedä erilaisia projekteja onnistuneesti läpi

–          erinomaisia yhteistyötaitoja

–          soveltuvaa korkeakoulututkintoa

Toivomme sinulta laaja-alaista markkinoinnin ja viestinnän kokemusta sekä ongelmanratkaisukykyä. Arvostamme suunnitelmallista, määrätietoista ja oma-aloitteista työskentelyotetta. Metsäalan tuntemus, kokemus varainhankinnasta ja ruotsin kielen taito ovat eduksi tehtävän menestyksellisessä hoitamisessa.

Mitä tarjoamme sinulle?  

Tarjoamme itsenäisen työn metsäalan näköalapaikalla. Meillä on pienen toimiston joustavuutta ja mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä metsäelinkeinon tulevaisuuden hyväksi. Työsuhde on vakinainen, ja se alkaa sopimuksen mukaan. Tarjoamme kattavan työterveyshuollon ja lounas- ja virike-edut. Toimistomme sijaitsee Helsingin ytimessä Kampissa. Myös osittaiseen etätyöhön on mahdollisuus.

Näin haet paikkaa

Toimita hakemuksesi ja palkkatoiveesi viimeistään 2.2.2025 täältä. Toimithan nopeasti, sillä käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana. Onnea hakuun!

Lisätietoja: Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, 040 687 1686, www.metsasaatio.fi

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen, selviää metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallion tutkimushankkeen alustavista tuloksista.

Alustavien tulosten mukaan LULUCF-asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja EU:n biodiversiteettistrategia vaatisi 132 miljoonan kuutiometrin vähennyksen EU-maiden sekä Norjan hakkuissa verrattuna vuoden 2035 niin sanottuun perusuran mukaiseen kehitykseen. Neljäsosa vähennyksestä tapahtuisi Pohjoismaissa, loput muualla EU-alueella. Lisäksi erityisesti saha- ja levyteollisuustuotanto vähenisi EU:n alueella.

Globaalisti hakkuut eivät kovin paljon vähenisi, sillä EU-alueen hakkuiden vähennyksestä 2/3 korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa. Hakkuuvuoto olisi suurinta Pohjois-Amerikkaan (38 %), Etelä-Amerikkaan (25 %) ja Kiinaan ja muualle Aasiaan (19 %).

Professori Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimushankkeen ”EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutukset globaaliin metsäsektoriin ja sen kestävyyteen” alustavat tulokset 11.12. järjestetyssä seminaarissa. Tutkimushankkeen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.

”Hakkuuvuodon mukana EU menettää metsäsektorin taloudellisia hyötyjä muualle maailmaan. Samalla kasvaa riski biodiversiteetti- ja ilmastohaasteiden valumisesta EU:n ulkopuolelle”, totesi professori Kallio seminaarissa.

Hakkuiden vähetessä EU-alueella syntyisi merkittävä hakkuuvuoto maihin, joissa riskit biodiversiteetin heikkenemisestä ovat suuremmat kuin EU-alueella. Näissä maissa esimerkiksi lajirikkaus on suurempi, suojelualueiden kattavuus heikompi ja metsien käyttö heikommin valvottua.

”Politiikkakeinojen kokonaisvaikutusten arviointi on tärkeää ja Kallio tuo nyt esiin globaalin näkökulman. Merkittävät hakkuuvuodot EU:sta muualle maailmaan osoittavat EU:n politiikkakeinojen tehottomuutta”, totesi Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Uusia ja osin päivitettyjä tuloksia

Tutkimushankkeessa Kallio vertasi skenaarioanalyysillä metsäsektorin kehitystä EU:n politiikkatoimien kanssa sekä ilman niitä. Hankkeessa vertailtiin politiikkatoimista EU:n biodiversiteettistrategian sekä LULUCF-asetuksen vaikutuksia vuoteen 2035 asti. Globaalin kysynnän vauhdittamana EU:n ja Norjan hakkuumäärän ennakoidaan nousevan viime vuosien runsaasta 500 miljoonasta kuutiometristä (FAO) ns. perusuran mukaisesti noin 580 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035.

Biodiversiteettistrategiaa koskevat tulokset ovat uusia ja artikkeli Potential impacts of the EU’s biodiversity strategy on the EU and global forest sector and biodiversity on vertaisarvioitavana.  Kallion esittämät alustavat tulokset LULUCF-asetuksen vaikutuksista ovat päivitystä aiheesta aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin (2018 ja 2022) ja näitä koskeva vastaava artikkeli on tulossa vertaisarviointiin alkuvuodesta.

 

Liitteet

KUVA Hakkuuvuoto globaalisti

Päivitetty 17.12.2024: Linkki tilaisuuden tallenteeseen.

 

Lisätietoja:

Maarit Kallio, metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori, NMBU, p. +358503200709

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, p. +358406871686

 

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Missä määrin ja minne hakkuut siirtyvät EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten seurauksena? Tervetuloa kuulemaan ajantasaiset arviot EU:n biodiversiteettistrategian ja LULUCF-asetuksen vaikutuksista metsäsektoriin Suomessa ja maailmalla. Tutkimuksen esittelee metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta. Ilmoittaudu TÄSTÄ tutkimusseminaarin suoraan lähetykseen 11.12. klo 8.30. alkaen.

MITÄ: Metsäsäätiön tutkimusseminaari

MILLOIN: 11.12. klo 8.30–9.30

MISSÄ: Etäyhteys Helsingin Musiikkitalolle. Ilmoittautuminen osallistumislinkkiä varten TÄSSÄ.

Suomen Metsäsäätiö on saanut yli miljoonan euron arvoisen testamenttilahjoituksen. Testamentin tekijä halusi tukea erityisesti lasten ja nuorten metsäkasvatustyötä.

Suomen Metsäsäätiö on saanut 1,1 miljoonan euron arvoisen testamenttilahjoituksen. Lahjoitus muodostuu kahdesta osasta: metsätilasta sekä yhteismetsäosuudesta. Molemmat sijaitsevat Pohjois-Karjalassa.

”Olemme säätiössä todella kiitollisia lahjoituksesta. Lahjoitus on merkittävä luottamuksenosoitus apurahasäätiölle, joka toimii pääosin lahjoitusvaroin”, kommentoi Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Testamentin tekijä oli tutustunut säätiön toimintaan hyvin ja hänellä oli toiveena, että osa tulevista tuotoista käytetään lasten ja nuorten metsäkasvatustyöhön.

”On ilahduttavaa huomata, että Metsäsäätiön pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten metsäkasvatukseen liittyen arvostetaan ja nimenomaan sitä halutaan tukea. Testamentin tekijän toive osuu säätiön apurahatoiminnan ytimeen” iloitsee Fredrikson.

Metsäsäätiö ei julkaise lahjoittajan nimeä omaisten toiveesta.

Suomen Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin

Suomen Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin: puukauppojen yhteydessä metsänomistajalla on mahdollisuus tehdä Metsäsäätiölle vapaaehtoinen lahjoitus, jonka puuta ostava taho tuplaa.

Metsäsäätiö ottaa vastaan myös muita lahjoituksia.

”Suomen Metsäsäätiö on hyvä kohde testamentti- tai vaikkapa merkkipäivälahjoitukselle, jos haluaa osoittaa tukensa työlle metsäalan ja metsäelinkeinon tulevaisuuden hyväksi”, kertoo Fredrikson.

Suomen Metsäsäätiö edistää metsäelinkeinon elinvoimaisuutta jakamalla apurahoja tutkimukselle, lasten ja nuorten metsähankkeille, vaikuttajaviestintään sekä metsäluontohankkeisiin monimuotoisuuden hyväksi. Yhteistä kaikille rahoitetuille hankkeille on metsäelinkeinon näkyväksi tekeminen ja tulevaisuuden menestyksen rakentaminen. Metsäsäätiö on myöntänyt kuluvana vuonna yli 2 miljoonaa euroa apurahoja.

Lisätietoja:

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, p. 040 687 1686

 

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).

Suomen Metsäyhdistys ja Suomen Metsäsäätiö kokoavat yhteistyöverkostoa nuorisoviestinnän suurponnistukseen. Tavoitteena on tarjota kaikille Suomen 50 000 kuudesluokkalaiselle ja heidän opettajilleen mahdollisuus päästä metsäretkelle.

”Fakta on, että paras tapa oppia metsästä on metsässä. Vuosien aikana saadun palautteen mukaan näin on sekä oppilaiden että opettajien mielestä”, sanoo Metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen.

Metsäyhdistyksellä on pitkä kokemus koululaisten metsäretkien järjestämisestä. Esimerkiksi jokasyksyisellä pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikolla alakoululaiset pääsevät rastiradalle, jossa tutustutaan metsäluontoon, metsänhoitoon ja metsäalan ammatteihin. Myös se järjestetään alan yhteistyönä.

”Alan yhteinen metsäpäivä on oppilaille ja opettajille antoisin kokemus. Silloin on mahdollisuus tavata erilaisia ammattilaisia ja persoonia, jotka katsovat metsää eri näkökulmista”, Kärkkäinen sanoo.

”Kutsumalla oppilaat ja opettajat metsään, voimme tarjota kokemuksen, joka vahvistaa oppimista ja jättää parhaimmillaan elämänpituisen muistijäljen.”

Kärkkäinen kehottaa pohtimaan, mitä kukin kouluajoiltaan muistaa. Ovatko mieleen jääneet oppitunnit tai kokeet vai luokan yhteiset vierailut ja retket? Kun kysymys esitettiin kasvatusalan ammattilaisille, kädet nousivat ylös tapahtumien kohdalla.

Kaikki kuutoset metsään -hankkeen päärahoittaja on ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Suomen Metsäsäätiö.

”Lasten ja nuorten metsähankkeet ovat Metsäsäätiön apurahatoiminnan ytimessä – ovat olleet säätiön perustamisesta asti. Tulevana juhlavuonna haluamme tarjota entistä useammalle koululaiselle mahdollisuuden innostua metsästä ja metsien käytöstä”, kertoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Pilottivuonna 2025 metsäpäivä järjestetään viidellä paikkakunnalla. Näiltä nimetään metsäalalla työskentelevä verkoston vetäjä, hyvä metsätyyppi, jonka johdolla metsäpäivä toteutetaan. Hankkeessa myös kartoitetaan jo olemassa olevat koulujen metsäpäivät, jotka voivat jatkossa olla osa kuutosten metsäpäivien kokonaisuutta.

Metsäyhdistys tekee metsäpäivään valmiit ohjeet ja materiaalipaketit ja kouluttaa alueelliset järjestäjät niiden käyttöön. Mallina on hyvät käytännöt muilta koululaisille järjestettäviltä rastipoluilta. Päivän teemat tukevat opetussuunnitelman sisältöjä. 

Hankkeen suuruusluokka on valtava. Tavoitteena on viedä vuodesta 2026 alkaen kokonainen ikäluokka metsään. Se tarkoittaa noin 2 300 kuutosluokkaa vuosittain.

”Vaikuttavia, suuria tapahtumia pystyy järjestämään vain eri toimijoiden yhteistyönä”, Kärkkäinen toteaa.

Lisätietoa:

Sirpa Kärkkäinen, johtava asiantuntija, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen@smy.fi, p. 050 3512 416

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsäätiö, p. 040 687 1686

Reality 6 x 42 min
Kanava: Nelonen ja Ruutu
Milloin: kevät 2025

Savotta – elämää metsästä 

Savotta on seurantareality ihmisistä, jotka elävät metsästä. He ovat metsureita, metsäkoneenkuljettajia sekä metsäalan yrittäjiä – joiden päivittäinen työ ja arki vievät katsojan metsänhoidon vaativiin tehtäviin ja sen arvaamattomiin olosuhteisiin. Heidän kauttaan päästään seuraamaan työntekoa helteistä syysmyrskyihin ja paukkupakkasiin – aina Kotkasta Kittilään asti. Sarjassa avataan lisäksi puukaupan monivaiheista prosessia sekä ostajan että myyjän näkökulmasta. 

Mukana nähdään keihäänheiton moninkertaiset arvokisamitalistit Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen, jotka ovat hypänneet rohkeasti uudelle uralle metsäalan yrittäjinä. Mikä sai heidät siirtymään metsäalalle? Ja miten he onnistuvat tasapainoilemaan yrityksen pyörittämisen ja ruuhkavuosien perhe-elämän keskellä? 

Kuusiosaisessa sarjassa seurataan eri puolella Suomea työskenteleviä metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita, joita kaikkia yhdistää aito yhteys luontoon, sekä työssä että vapaa-ajalla. Savotta tuo esiin suomalaisten monipuolista luontosuhdetta täysin uudesta näkökulmasta. Henkilötarinoiden lisäksi sarjaa tähdittää suomalainen upea ja monimuotoinen metsä, joka kutsuu katsojan mukaan sen siimekseen. 

Savotta TV-sarja mediassa:
Kaleva: Ou­lu­lais­te­ki­jöi­den reality esi­te­tään Ne­lo­sel­la ensi keväänä – mukana kei­hään­heit­tä­jät Ruus­ka­nen ja Pit­kä­mä­ki
Ilta-Sanomat: Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen tähdittävät uutta tv-sarjaa
Iltalehti: Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen mukaan realityohjelmaan
Mun Oulu: Keihäslegendat mukana oululaistekijöiden realitysarjassa, joka kertoo metsätöistä

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi apurahoja lokakuun kokouksessaan 1,5 miljoonaa euroa metsäelinkeinon edistämistä tukeviin hankkeisiin. Päätösten myötä Metsäsäätiön koko vuoden myönnettyjen apurahojen määrä ylittää 2 miljoonaa euroa. Syksyn apurahoja myönnettiin muun muassa monimuotoisuusindikaattorien luomiseen ja metsien ilmastoresilienssin tutkimukseen sekä valtakunnallisiin koululaisten metsäkasvatushankkeisiin. Rahoitusta sai myös vaikuttajaviestinnän hankkeet sekä kotimaassa että Brysselissä.

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi vuoden toisella hakukierroksella lokakuussa apurahoja 15 hankkeelle yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Metsäsäätiö myöntää isoja apurahoja kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi läpi vuoden niin sanottuja pieniä, alle 5 000 euron apurahoja muun muassa koululaisten metsäretkien kuljetuksiin. Kuluvan vuoden myönnettyjen apurahojen kokonaissumma ylittää kaksi miljoonaa euroa ensimmäistä kertaa säätiön historian aikana.

Metsäluonnon monimuotoisuuden seuranta osaksi valtakunnan metsien inventointia

Syksyn hakukierroksen suurin yksittäinen apuraha, 300 000 euroa, myönnettiin Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeelle, jossa kehitetään metsäluonnon monimuotoisuuden seurantaa.

”Metsäluonnon monimuotoisuuden seurannan kehittäminen on elinehto metsäalalle, ja tämä hanke vastaa yhtä lailla viranomaistietotarpeisiin kuin metsätoimijoiden vastuullisuusraportoinnin ja -seurannan tarpeisiin”, kommentoi Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Jumppanen.

”Haluamme myös määrittää tutkimustiedon kautta ilmastoresilienssioptimin Suomen metsille Luonnonvarakeskuksen Tulevaisuuden metsät 2100 tutkimushankkeen kautta”, Jumppanen lisää.

Lasten ja nuorten hankkeille eniten apurahoja syksyn hakukierroksella 

Lokakuun lopulla myönnetyistä apurahoista 42 % suunnattiin lasten ja nuorten metsäkasvatushankkeisiin, 35 % tutkimushankkeisiin ja 17 % vaikuttajaviestinnän hankkeisiin.

”Lasten ja nuorten hankkeet kuuluvat Metsäsäätiön apurahatoiminnan ytimeen. Metsäsäätiö haluaa tarjota mahdollisimman monelle koululaiselle mahdollisuuden innostua metsästä ja metsien käytöstä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Metsäsäätiö myönsi apurahaa muun muassa valtakunnallisen työelämään tutustumisen TET.fi-palvelun Metsä-tettiin, 4H-järjestön koululaisten metsäpäivien järjestämiseen sekä Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteistyöhön, esimerkiksi yläkoululaisten Metsävisaan.

Metsäsäätiön rahoittamat hankkeet edistävät koko toimialaa valtakunnallisesti.

”Strategiset valintamme ovat tuoneet meille entistäkin laadukkaampia hakemuksia ja jäämme innostuneina odottamaan näiden monien uusien hankkeiden vaikutuksia metsäelinkeinoon lähitulevaisuudessa. Metsäsäätiön tavoitteena on rakentaa metsäelinkeinon menestyksekästä tulevaisuutta”, summaa Jumppanen.

 

Kuusi nostoa syksyn apurahapäätöksistä:

   1. Metsäluonnon biodiversiteetin seurantaa kehitetään

Luonnonvarakeskuksen johtamassa tutkimushankkeessa tuotetaan uutta seurantatietoa metsien monimuotoisuudesta. Hanke pyrkii löytämään muuttujia ja indikaattorilajeja, joiden mittaamisella valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä pystytään arvioimaan sekä monimuotoisuutta että luonnonhoitotoimien vaikutusta monimuotoisuuteen. Hankkeessa kehitettyjen uusien mittausten odotetaan tukevan sekä viranomaisseurantaa että metsäalan toimijoiden vastuullisuusraportointia. Tutkimusryhmään kuuluu myös Jyväskylän yliopisto.

Myönnetty apuraha 300 000 euroa.

   2. Tulevaisuuden metsät -tutkimushanke

Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke ”Tulevaisuuden metsät” koostaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisiin metsiin ja niiden luontaisesta sopeutumiskyvystä muutoksiin. Tutkimuksessa selvitetään sekä luontaisten että uusien puulajien menestymisen edellytyksiä muuttuvassa ilmastossa. Vaikutuksia tarkastellaan alueittain metsien elinvoimaisuuden, puuntuotannon, hiilensidonnan, talouden ja monimuotoisuuden näkökulmista. Hanke laatii tiekartan tulevaisuuden metsistä ja puulajikirjosta yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Myönnetty apuraha 150 000 euroa.

   3. Hiljainen ”suojelu” Suomen metsätaloudessa -tutkimus

Pellervon taloustutkimuksen tutkimushanke tuottaa tietoa niin sanotusta hiljaisesta suojelusta, jossa metsänomistaja jättää metsiään omaehtoisesti puuntuotannon ulkopuolelle. Tutkimus tuottaa tietoa sekä yksityismetsien puuntuotannon ulkopuolella olevien metsien määrästä että hiljaiseen suojeluun johtaneista syistä. Tutkimus perustuu metsänomistajakyselyyn, joka toteutetaan puhelinhaastatteluina. Hanke lisää ymmärrystä metsänomistajien arvojen ja tavoitteiden vaikutuksista Suomen yksityismetsien metsävaroihin, puumarkkinoihin sekä metsien luontoarvoihin.

Myönnetty apuraha 89 000 euroa.

   4. Metsä TET

Lasten ja nuorten säätiön Metsä TET -hankkeessa käynnistyy Metsäsäätiön rahoituksen toinen vuosi, jonka aikana vakiinnutetaan Metsä TET -malli osaksi metsäalan työelämään tutustumista valtakunnallisesti. Hankkeen on tarkoitus parantaa nuorten tietoja metsäalan uramahdollisuuksista ja vahvistaa nuorten ja metsäalan toimijoiden vuoropuhelua. Nuoret tutustuvat metsäalaan yläkouluihin striimattavissa tapahtumissa, TET.fi-palvelussa sekä Metsä TET -jaksoilla.

Myönnetty apuraha 60 000 euroa.

   5. #puunjälki

Puutuoteteollisuuden viestintähanke #puunjälki tuo tietoa hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä rakentamisessa ja puutuotteissa. Olemassa olevaa ja vaikeaselkoista tietoa on tarkoitus tuottaa kansantajuisempaan muotoon ja kertoa metsien kestävästä käytöstä ja puutuotteiden positiivisesta vaikutuksesta. Hanke ennakoi vuoden 2026 alusta rakentamislakiin liittyvän ilmastoselvitysasetuksen voimaantuloa.
Myönnetty apuraha 60 000 euroa.

   6. New Wood Brysseliin

Uusi puu -hankkeen toteuttama New Wood -näyttely esittelee keväällä 2025 EU-komission päätoimipisteessä Brysselissä uusia puupohjaisia tuoteinnovaatioita EU-päättäjille. Näyttelyn avajaiset järjestetään yhdessä Suomen pysyvän edustuston kanssa. Hanketta osarahoittaa myös maa- ja metsätalousministeriö.
Myönnetty apuraha 9 000 euroa. 

Tutustu myös listaan kaikista syksyn hakukierroksen apurahoista.  

Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin. Puukauppojen yhteydessä metsänomistajalla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen lahjoitus Metsäsäätiölle, niin sanottu metsäsäätiömaksu. Metsänomistajan päättäessä lahjoittaa, myös puuta ostava taho on sitoutunut maksamaan saman summan säätiölle. Viime vuosina noin joka kolmannessa puukaupassa on tehty lahjoitus Metsäsäätiölle.

 

Lisätietoja:

Martta Fredrikson, toimitusjohtaja

+358 40 687 1686, martta.fredrikson@metsasaatio.fi

 

Suomen Metsäsäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoitus on tukea metsänomistajien, puunostajien ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyötahona metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, päättäjäviestinnän sekä metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin (RA/2023/1002).