Seminaari 7.12.2016: Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -tutkimushankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys erityisesti maakuntatasolla. Metsäsäätiön rahoittaman hankkeen tulokset esitellään seminaarissa keskiviikkona 7.12.2016 kello 13–15 Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit, työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma 7.12.2016

klo 12.15 Kahvitarjoilu

klo 13 Seminaarin avaus
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
Tulosten esittely
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

Kommenttipuheenvuorot
maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry

Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15 Seminaari päättyy

Sijainti

Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritilat. Osoite: Runeberginkatu 2, Helsinki.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä. Ilmoittautumiset 18.11.2016 mennessä. Seminaariin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio
toimitusjohtaja
Tapio Oy

Tutkimus: Millaiset luontoympäristöt elvyttävät

Pääkaupunkiseudulla on tutkittu loppukesän ja syksyn aikana millaiset luontoympäristöt elvyttävät. Tutkimus on MMM Jenni Simkinin väitöskirjatyö, ja liittyy Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen ”Vihreän ympäristön hyvinvointivaikutukset ja virkistyskäyttömahdollisuudet”. Väitöskirjan ohjaa professori Liisa Tyrväinen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Metsäsäätiö ja Koneen Säätiö.

Suomi on hyvin metsäinen maa, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla kaupunkirakenteen tiivistämisen myötä osa viheralueista otetaan rakentamiskäyttöön. Kasvukeskuksissa väestömäärän kasvaessa ja lisääntyvän rakentamisen myötä asukkaiden viheralueiden saavutettavuus ja laatu virkistys- ja luontoympäristönä voi heikentyä. Luontoa on perinteisesti suojeltu lähinnä ekologisin perustein, mutta viime aikoina on keskusteltu myös luontoympäristöjen merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille. Luontoympäristö palauttaa nopeasti stressistä. Helposti saavutettavat luontoympäristöt edistävät myös liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttavat sitä kautta terveyteen.

Luontoa voidaan hyödyntää määrätietoisemmin työstressistä palautumiseen tai hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Vielä ei tiedetä tarkalleen, millaisia eroja luontoympäristöjen elvyttävyyden välillä on tai mitkä ominaisuudet tekevät luonnosta ihmiselle elvyttävän. Tässä tutkimuksessa selvitetään näitä kysymyksiä koejärjestelyllä, jossa vapaaehtoisia kaupunkilaisia viedään erilaisille kohteille. Ensimmäiset tulokset valmistuvat vuoden 2017 lopulla. Tulokset lisäävät tietoa maankäytönsuunnittelun ja metsänhoidon suunnittelun tueksi.

Suomen luontoympäristöjen terveyshyötyihin liittyvän tutkimustiedon kartuttaminen auttaa kehittämään luonnon aineettomiin hyötyihin perustuvia uusia palveluja. Myös metsien käyttöä ja hoitoa voidaan ohjata niin, että metsistä saadaan sekä aineellista hyötyä, mutta myös luodaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ympäristöjä.

Lisätietoja:
Jenni Simkin, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 050 522 50 65
Liisa Tyrväinen, professori, Luonnonvarakeskus p. 050 3914553

Seminaari 7.12.2016: Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -tutkimushankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys erityisesti maakuntatasolla. Metsäsäätiön rahoittaman hankkeen tulokset esitellään seminaarissa keskiviikkona 7.12.2016 kello 13–15 Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit, työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma 7.12.2016

klo 12.15 Kahvitarjoilu

klo 13 Seminaarin avaus
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
Tulosten esittely
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

Kommenttipuheenvuorot
maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry

Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15 Seminaari päättyy

Sijainti

Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritilat. Osoite: Runeberginkatu 2, Helsinki.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä. Ilmoittautumiset 18.11.2016 mennessä. Seminaariin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio
toimitusjohtaja
Tapio Oy

Metsäsäätiöltä 300 000 € metsäalan yhteiselle Bioaika-Suomi100-hankkeelle

Suomea kiertävä Bioaika-rekka on metsäalan yhteinen lahja 100-vuotiaan Suomen nuorille. Suomen Metsäsäätiö on myöntänyt hankkeelle 300 000 euron apurahan. Bioaika on tulevaisuusnäyttelyrekka, joka kiertää vuonna 2017 puolen vuoden ajan lukiopaikkakuntia koko Suomessa ja kesän tapahtumissa. Kiertuepaikkakuntien tapahtumat järjestetään yhdessä paikallisten metsäalan toimijoiden kanssa. Mukana ovat metsänomistajat, iso teollisuus ja itsenäiset sahat, koneyrittäjät ja muut alan toimijat.

Bioaika-rekan näyttely kertoo biotalouden mahdollisuuksista ja innovaatioista. Bioajassa osallistutaan, opitaan ja rakennetaan tulevaisuutta tekemällä ja kokemalla. Biotalous on visio Suomesta, joka on edelläkävijä biotaloudessa ja jota jokainen on tervetullut rakentamaan yhdessä!

Bioaika-rekan tuottavat Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke ja Tiedekeskus Tietomaa. Hankkeelle on myönnetty virallinen Suomi100-status.

Lue lisää:
Bioaika-hankkeen verkkosivut

Suuri kiitos kaikille 627:lle Metsäsäätiön kentän toimihenkilökyselyyn vastanneelle!

Metsäsäätiö teki toimintaansa koskien elo-syyskuussa sähköisen kyselyn puukaupan parissa toimiville kentän toimihenkilöille. Kyselyn tarkoituksena on kuulla metsänomistajia puukaupan yhteydessä kohtaavia ammattilaisia siitä, miten Metsäsäätiö esitellään, miten Metsäsäätiö otetaan vastaan, missä ovat kipupisteet ja miten voimme parantaa kentän toimijoiden markkinointimateriaalia. Halusimme myös kuulla, mitä toimihenkilöt pitävät tärkeinä rahoituskohteina.

Toimihenkilöistä 90 % piti Metsäsäätiö rahoittamaa toimintaa tärkeänä. 77 % ilmoitti, että omassa organisaatiossa Metsäsäätiö maksun esittelemistä pidettiin tärkeänä. Tärkeimpinä Metsäsäätiön rahoituskohteina pidettiin puun käytön ja puurakentamisen edistämistä, koulu- ja nuorisoyhteistyötä sekä tiedon jakamista päättäjille ja vaikuttajille.

Kiitos runsaasta avoimiin kysymyksiin vastaamisesta. Kehitämme ja arvioimme toimintaamme sen mukaan, mitä eväitä saimme. Kiitos niin ruusuista kuin risuistakin! Vastauksenne ovat todella arvokkaita.

Kyselyyn vastanneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken arvottiin kolme i Padia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Vielä kerran, kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Aika ja ilmaisut muuttuvat – keskustelun tarve säilyy

Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi osallistui Päättäjien Metsäakatemiaan vuonna 1999. Nyt hän kirjoittaa Metsäakatemian blogissa vuoropuhelun merkityksestä metsäalalla:

”Biotalous ja metsän tehokas käyttö tuntuvat minusta itsestään selvältä valinnalta. Metsätoimiala ei kuitenkaan voi jäädä oman itsestään selvän totuutensa kanssa yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Metsään liittyy suuri määrä arvoja ja intohimoja. Yhteistä kaikille suomalaisille on se, että jokaisella on mielipide metsästä. Metsäelinkeinolle, metsänomistajille, isolle ja pienelle teollisuudelle, metsureille, koneyrittäjille ja autoilijoille on tärkeää ympäröivän maailman antama ”lupa toimia”. Tämän myönteisen ilmapiirin eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä, olipa metsäalalla tai yhteiskunnassa lasku- tai noususuhdanne. Päättäjien Metsäakatemia on syntynyt käymään tätä vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan ja metsäelinkeinon välillä.”

Lue koko blogikirjoitus Metsäakatemian blogista.

Kuva: Anna Kauppi

Pohjanmaalla kerättiin yli 100 000 euroa puurakentamisen professuurille

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettu kohdennettu keräys onnistui hienosti. Vaasan yliopistoon perustettavalle puurakentamisen liiketoiminnan professuurille kerättiin runsaan 100 000 euron potti. Metsäsäätiön keräykseen osallistuivat kaikki alueen puunostajat ja iso joukko metsänomistajia. Kiitos siitä kaikille mukana olleille!

Professoriksi nimitettiin maatalous- ja metsätieteiden tohtori Katja Lähtinen. Hän aloittaa tehtävässään Seinäjoella 1.9.2016. Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

Hallinnollisesti professuuri sijoittuu Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin yksikköön. Professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa.

Pohjanmaan keräys oli järjestyksessään yhdeksäs Metsäsäätiön toteuttama kohdennettu keräys. Kohdennetussa keräyksessä vuoden ajan Metsäsäätiölle kerätyt varat ohjataan jollekin alueelliselle hankkeelle. Keräyksiä on toteutettu eri puolilla Suomea, muun muassa Savonlinnan, Turun, Rovaniemen ja Joensuun seudulla.

– On upeaa nähdä kuinka koko alueen metsä- ja puutaloustoimijat tekevät työtä yhteisen hyvän eteen. Lähialueella konkretisoituva projekti on helpompi ottaa omakseen kuin koko valtakunnan tason toiminta, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Metsäsäätiön valtuuskuntaan uusia kasvoja

Valtuuskunnan varsinaisiksi jäseniksi vahvistettiin neljä uutta henkilöä: viestintäjohtaja Juha Laine Metsä Group, puutuoteteollisuuden johtaja Jari Suominen Stora Enso, puheenjohtaja Pekka Kopra Sahateollisuus ry ja puheenjohtaja Jari Nilosaari Puuliitto ry. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Varapuheenjohtajaksi valittiin UPM:n aluejohtaja Tero Nieminen. 

– Tuntui hyvältä olla mukana Metsäsäätiön valtuuskunnan kokouksessa ensikertaa. Säätiö tekee tärkeää työtä – nyt kun on nostetta alalla, pitää saada julkisuutta ja jakaa tietoa, kertoo Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Lamminen (kuvassa) Ruovedeltä.

Metsäsäätiön valtuuskunta kokoontui 26.4.2016. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös. Valtuuskunta hyväksyi Metsäsäätiön sääntöjen uudistamisen suunnitelman. Metsäsäätiön säännöt tarkistetaan vastaamaan uutta, joulukuussa voimaan tullutta säätiölakia.

Hallitus jatkaa entisellään

Metsäsäätiön hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla. 

– Metsäsäätiön kaltainen, koko alan yhteinen, varojen keruu ja rahoitustoimija on ainutlaatuinen koko maailmassa. Yli 20 vuoden toiminta ja varoilla aikaan saadut tulokset osoittavat työn tarpeellisuuden, sanoo Jorma Länsitalo.

Metsäsäätiömaksuja 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2015

Metsäsäätiön kahdennenkymmenennen toimintavuoden tilikirjat on laitettu kiinni. Vuoden aikana varoja kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” noin 1,9 miljoonaa euroa. Yksityismetsien puukauppojen osallistumisprosentti oli viime vuosien tasolla 34 prosentissa. Metsähallitus maksoi maksun kaikesta myymästään puusta.

Metsäsäätiön hallitus jakoi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa apurahoja. Oheisessa diagrammissa on esitetty, miten apurahat ovat jakautuneet kolmen viime vuoden aikana.

Lue lisää:
Metsäsäätiön valtuuskunta 2016
Metsäsäätiön hallitus 2016
Metsäsäätiön toimintakertomus 2015


Hannu Lamminen 355x391

Hannu Lamminen osallistui ensimmäistä kertaa Metsäsäätiön valtuuskunnan kokoukseen.


Länsitalo Jorma jatkaa hallituksessa _ Jyrki Vesa

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Länsitalo.

Pohjoismainen puurakentamisen konferenssi Otaniemessä kesäkuussa

Forum Wood Building Nordic, kansainvälinen puurakentamisen konferenssi järjestetään Aalto-yliopistossa Espoon Otaniemessä kesäkuun 15.-17. päivä. Pohjoismainen konferenssi on järjestetty aiemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Konferenssiin odotetaan 500 osallistujaa.

Kokous tuo yhteen sekä akateemiset huiput että käytännön toimijat puurakentamisen eri aloilta. Konferenssi koostuu monialaisten luentojen lisäksi workshopeista, näyttelystä ja ekskursiosta, joissa kansainväliset asiantuntijat keskustelevat yhteistyön mahdollisuuksista puurakentamisen kehittämisessä.

Metsäsäätiö on yksi tapahtuman rahoittajista.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta

Metsäsäätiö rahoittaa nuorisotyötä

Metsäelinkeino mukaan Partiolaisten Metsäohjelmaan

Partion Metsäohjelman tavoitteena on tarjota kaikille Suomessa asuville lapsille ja nuorille mahdollisuus metsäkokemukseen ja tätä kautta hyvä pohja oman luonto- ja metsäsuhteen rakentamiselle ja metsäalan ymmärrykselle. Tulevaisuuden metsien käytön hyväksyttävyys rakentuu nykypäivän lasten ja nuorten tasapainoisen metsäsuhteen ja metsäalan ymmärryksen pohjalle. 

– Partiossa on perinteisesti opittu retkeilytaitoja sekä luonnon tuntemusta, ja nyt siihen lisätään myös metsäelinkeinon näkökulmaa. Tavoitteena on tätä kautta myös kannustaa partiolaisia metsäalalle, koska partio antaa tälle hyvän tieto- ja arvopohjan, sanoo Suomen Partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala.

Metsäohjelman puitteissa partiolaiset päivittävät kasvatusohjelman metsään ja luonto- sekä retkeilytaitoihin ohjelmamateriaaleja vastaamaan tämän päivän monipuolista metsäalaa ja uusiutuvien luonnonvarojen vastuullista käyttöä. Osana metsäohjelman kehitystyötä partiolaiset etsivät aktiivisesti alueellisia yhteistyömahdollisuuksia metsäsektorin eri toimijoiden kanssa. Metsäsäätiö rahoittaa alueellisten yhteistyöprojektien toteuttamista 30 000 eurolla.

4H-kuljetustukia Metsissä Mahdollisuus -metsätapahtumiin

4H-järjestön kehittämän Metsissä Mahdollisuus -mallin tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoja metsä- ja luontoalan toimijoiden välille sekä kehittää, kokeilla ja vakiinnuttaa erilaisia yhteistyöhön soveltuvia toimintamalleja. Yhteistyöverkostot toteuttavat muun muassa koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja sekä ohjelmaa retkille ja leireille. Metsäelinkeino on aina tavalla tai toisella osana 4H:n metsäpäiviä.

– Ohjelma vaihtelee ikäryhmästä riippuen, esimerkiksi yläkouluikäisille metsäalan ammattien esittely on tärkeää, koska ammatinvalintakysymys on ajankohtainen, kertoo kehityspäällikkö Juha Ruuska.

Vuonna 2015 4H järjestön järjestämiin metsään ja luontoon liittyviin kouluyhteistyötapahtumiin osallistui yli 30 000 lasta ja nuorta. Yhteistyöverkostojen eli 4H-Metsätiimien jäsenet toimivat tapahtumissa organisaatioidensa edustajina ilman eri korvausta. Suomen Metsäsäätiö on tukenut toimintaa myöntämällä usean vuoden ajan keskitetysti kuljetusapurahoja 4H-yhdistyksille Suomen 4H-liiton kautta. Vuodelle 2016 tuki on yhteensä 102 500€.

– Suomen Metsäsäätiön tuki on täysin ratkaiseva! Ilman tukea emme pystyisi toteuttamaan tapahtumia. Metsäsäätiön rahoitus kattaa lähestulkoon kaikki linja-autokyydit, Ruuska kertoo.

Metsäala tutuksi kuudesluokkalaisten Yrityskylä-oppimisympäristössä

Tulevana lukuvuonna 2016–2017 metsäala tulee tutuksi jälleen kymmenille tuhansille kuudesluokkalaisille ympäri Suomen. Yrityskylissä metsäalalla on keskeinen rooli talouden kiertokulussa. Oppilaat pääsevät tutustumaan alaan sekä työntekijöinä että asiakkaina.

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin koordinoimassa Yrityskylä-oppimisympäristössä metsäala on ollut konkreettisesti esillä alusta asti vuodesta 2010. Suomen Metsäsäätiön tuella kymmenet tuhannet kuudesluokkalaiset ympäri Suomen ovat saaneet oppia metsäalan toiminnasta. Yrityskylässä metsäala nivoutuu konkreettisesti osaksi kansantaloutta ja tuo esiin alkutuotannon merkityksen suomalaisessa teollisuudessa ja elinkeinonharjoittamisessa.

Oppilaat työskentelevät metsätilalla eri ammateissa

Metsäsäätiön avustuksella Yrityskylissä ylläpidetään metsäalan pienoisyritystä, niin sanottua metsätilaa. Metsätilassa työskentelee päivittäin oppilaita eri ammateissa aina metsäkoneenkuljettajasta metsäneuvojaan. Käsikirjoitetut ammatit ovat toiminnallisia ja kuvastavat monipuolisesti sekä todenmukaisesti metsäalan toimintaa.

– On hienoa, että yhteistyö jatkuu Suomen Metsäsäätiön kanssa. Tuen avulla voimme simuloida koululaisille metsien huomattavasta merkityksestä hyvinvointimme rakentamisessa.” iloitsee Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski.

Vuonna 2016 Metsäsäätiön rahoituksella tuotetun metsätilan löytää kaikista kahdeksasta oppimisympäristöstä Helsinki-Vantaalta, Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta, Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Kaakkois-Suomesta, Espoosta ja Itä-Suomesta. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus tavoittaa tällä hetkellä yli 70 prosenttia suomalaisista kuudesluokkalaisista. Metsäsäätiön tuki Yrityskylille vuodelle 2016 on 22 000€.


partiolaiset kuva vilma issakainen uk740

Partiolaiset leirinuotiolla. Kuva: Vilma Issakainen


4H_mod_7 uk740

4H-järjestön Metsissä Mahdollisuus -tapahtumissa nuoret pääsevät tutustumaan metsään ja metsäalan ammatteihin. Kuva: 4H


Yrityskylä_5_Krista Kimmo uk740

Yrityskylässä voi kokeilla metsäkonesimulaattoria. Kuva: Krista Kimmo.