Forum Wood Building Nordic, kansainvälinen puurakentamisen konferenssi järjestetään Aalto-yliopistossa Espoon Otaniemessä kesäkuun 15.-17. päivä. Pohjoismainen konferenssi on järjestetty aiemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Konferenssiin odotetaan 500 osallistujaa.

Kokous tuo yhteen sekä akateemiset huiput että käytännön toimijat puurakentamisen eri aloilta. Konferenssi koostuu monialaisten luentojen lisäksi workshopeista, näyttelystä ja ekskursiosta, joissa kansainväliset asiantuntijat keskustelevat yhteistyön mahdollisuuksista puurakentamisen kehittämisessä.

Metsäsäätiö on yksi tapahtuman rahoittajista.

Lue lisää tapahtuman verkkosivuilta

Metsäelinkeino mukaan Partiolaisten Metsäohjelmaan

Partion Metsäohjelman tavoitteena on tarjota kaikille Suomessa asuville lapsille ja nuorille mahdollisuus metsäkokemukseen ja tätä kautta hyvä pohja oman luonto- ja metsäsuhteen rakentamiselle ja metsäalan ymmärrykselle. Tulevaisuuden metsien käytön hyväksyttävyys rakentuu nykypäivän lasten ja nuorten tasapainoisen metsäsuhteen ja metsäalan ymmärryksen pohjalle. 

– Partiossa on perinteisesti opittu retkeilytaitoja sekä luonnon tuntemusta, ja nyt siihen lisätään myös metsäelinkeinon näkökulmaa. Tavoitteena on tätä kautta myös kannustaa partiolaisia metsäalalle, koska partio antaa tälle hyvän tieto- ja arvopohjan, sanoo Suomen Partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala.

Metsäohjelman puitteissa partiolaiset päivittävät kasvatusohjelman metsään ja luonto- sekä retkeilytaitoihin ohjelmamateriaaleja vastaamaan tämän päivän monipuolista metsäalaa ja uusiutuvien luonnonvarojen vastuullista käyttöä. Osana metsäohjelman kehitystyötä partiolaiset etsivät aktiivisesti alueellisia yhteistyömahdollisuuksia metsäsektorin eri toimijoiden kanssa. Metsäsäätiö rahoittaa alueellisten yhteistyöprojektien toteuttamista 30 000 eurolla.

4H-kuljetustukia Metsissä Mahdollisuus -metsätapahtumiin

4H-järjestön kehittämän Metsissä Mahdollisuus -mallin tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoja metsä- ja luontoalan toimijoiden välille sekä kehittää, kokeilla ja vakiinnuttaa erilaisia yhteistyöhön soveltuvia toimintamalleja. Yhteistyöverkostot toteuttavat muun muassa koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja sekä ohjelmaa retkille ja leireille. Metsäelinkeino on aina tavalla tai toisella osana 4H:n metsäpäiviä.

– Ohjelma vaihtelee ikäryhmästä riippuen, esimerkiksi yläkouluikäisille metsäalan ammattien esittely on tärkeää, koska ammatinvalintakysymys on ajankohtainen, kertoo kehityspäällikkö Juha Ruuska.

Vuonna 2015 4H järjestön järjestämiin metsään ja luontoon liittyviin kouluyhteistyötapahtumiin osallistui yli 30 000 lasta ja nuorta. Yhteistyöverkostojen eli 4H-Metsätiimien jäsenet toimivat tapahtumissa organisaatioidensa edustajina ilman eri korvausta. Suomen Metsäsäätiö on tukenut toimintaa myöntämällä usean vuoden ajan keskitetysti kuljetusapurahoja 4H-yhdistyksille Suomen 4H-liiton kautta. Vuodelle 2016 tuki on yhteensä 102 500€.

– Suomen Metsäsäätiön tuki on täysin ratkaiseva! Ilman tukea emme pystyisi toteuttamaan tapahtumia. Metsäsäätiön rahoitus kattaa lähestulkoon kaikki linja-autokyydit, Ruuska kertoo.

Metsäala tutuksi kuudesluokkalaisten Yrityskylä-oppimisympäristössä

Tulevana lukuvuonna 2016–2017 metsäala tulee tutuksi jälleen kymmenille tuhansille kuudesluokkalaisille ympäri Suomen. Yrityskylissä metsäalalla on keskeinen rooli talouden kiertokulussa. Oppilaat pääsevät tutustumaan alaan sekä työntekijöinä että asiakkaina.

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin koordinoimassa Yrityskylä-oppimisympäristössä metsäala on ollut konkreettisesti esillä alusta asti vuodesta 2010. Suomen Metsäsäätiön tuella kymmenet tuhannet kuudesluokkalaiset ympäri Suomen ovat saaneet oppia metsäalan toiminnasta. Yrityskylässä metsäala nivoutuu konkreettisesti osaksi kansantaloutta ja tuo esiin alkutuotannon merkityksen suomalaisessa teollisuudessa ja elinkeinonharjoittamisessa.

Oppilaat työskentelevät metsätilalla eri ammateissa

Metsäsäätiön avustuksella Yrityskylissä ylläpidetään metsäalan pienoisyritystä, niin sanottua metsätilaa. Metsätilassa työskentelee päivittäin oppilaita eri ammateissa aina metsäkoneenkuljettajasta metsäneuvojaan. Käsikirjoitetut ammatit ovat toiminnallisia ja kuvastavat monipuolisesti sekä todenmukaisesti metsäalan toimintaa.

– On hienoa, että yhteistyö jatkuu Suomen Metsäsäätiön kanssa. Tuen avulla voimme simuloida koululaisille metsien huomattavasta merkityksestä hyvinvointimme rakentamisessa.” iloitsee Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski.

Vuonna 2016 Metsäsäätiön rahoituksella tuotetun metsätilan löytää kaikista kahdeksasta oppimisympäristöstä Helsinki-Vantaalta, Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta, Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta, Kaakkois-Suomesta, Espoosta ja Itä-Suomesta. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus tavoittaa tällä hetkellä yli 70 prosenttia suomalaisista kuudesluokkalaisista. Metsäsäätiön tuki Yrityskylille vuodelle 2016 on 22 000€.

Partiolaiset leirinuotiolla. Kuva: Vilma Issakainen

4H-järjestön Metsissä Mahdollisuus -tapahtumissa nuoret pääsevät tutustumaan metsään ja metsäalan ammatteihin. Kuva: 4H

Yrityskylässä voi kokeilla metsäkonesimulaattoria. Kuva: Krista Kimmo.

Metsäsäätiön kahdeskymmenes toimintavuosi lähestyy loppuaan. Vuoden aikana varoja kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” noin 1,9 miljoonaa euroa. Yksityismetsien puukauppojen osallistumisprosentti pysyi alle 40 prosentissa, Metsähallitus maksoi maksun kaikesta myymästään puusta.

Metsäsäätiön hallitus kokoontui viisi kertaa ja apurahoja jaettiin yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Varakassaa kartutettiin pari sataa tuhatta euroa pahempien päivien varalle. Sisään tulleiden varojen määrä ja myönnetyt apurahat ovat olleet jo useamman vuoden samalla tasolla. Oheisesta diagrammissa on esitetty, miten apurahat ovat jakautuneet kolmen viime vuoden aikana.

Apurahojen saajat ovat organisaatioita ja yksityisiä henkilöitä, tutkijoita, viestijöitä, taiteilijoita, opettajia ja opiskelijoita. Apurahat ovat suuria, pieniä tai keskikokoisia, ne voivat olla tiedettä, taidetta, koulutusta, raskasta tai kevyttä tiedon jakoa. Yhteistä kaikille rahoitetuille hankkeille on se, että ne vievät eteenpäin Metsäsäätiön sääntöjen mukaista tehtävää: puun ja puupohjaisten tuotteiden menekin edistäminen, elinkeinon hyväksyttävyyden ylläpitäminen ja sen ymmärryksen lisääminen sekä tätä kaikkea tukeva tutkimus.

Säätiölaki astui uudistuneena voimaan 1.12.2015. Edessä on myös Metsäsäätiön sääntöjen uudistaminen lain modernin kirjaimen mukaiseksi. Metsäsäätiön perustehtävä ei tule muuttumaan. Metsäsäätiö, kuten kaikki säätiöt, joutuvat uuden lain myötä kuitenkin äärimmäisen tiukan lähipiirivalvonnan kohteeksi. Metsäsäätiölle tämä ei ole ongelma, mutta aiheuttaa lisää paperityötä. Metsäsäätiö on kuulunut vuosia Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan ja siten sitoutunut kansainvälisiin säätiön hyvän hallinnon, avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin.

Metsäsäätiön 20 vuoden aikana on jaettu 30 miljoonaa euroa elinkeinon elinvoimaisuutta edistävään työhön. Voimme kaikki olla saavutuksesta ylpeitä. Metsäsäätiön henkilöstö ja hallinto kiittää kaikkia yhteiseen hiileen puhaltaneita!

Hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2016!

Entistä paremman Metsäsäätiön puolesta,

Liisa Mäkijärvi

Metsäsäätiö jakaa jälleen tulevana vuonna koululaisten kuljetusapurahoja.

Kuljetusapurahaa voi anoa retkelle, joka tutustuttaa koululaisia metsäelinkeinoon, metsäteollisuuteen tai -talouteen. Apuraha kattaa pääsääntöisesti retken bussikuljetukset. Vuoden 2016 kuljetusapurahojen haku alkaa 1.1.2016. Hakemus tulee olla perillä Metsäsäätiössä kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Lisää tietoa apurahan hausta tästä.

Säätiön 20-vuotislahjat koululaisten apurahoihin

Metsäsäätiön 20-vuotisjuhlavuonna vastaanotettiin taustatahoilta ja yhteistyökumppaneilta 4000 euroa lahjoituksia koululaisyhteistyöhön. Metsäsäätiö kiittää kaikkia lahjoituksen antaneita! Varat ohjataan lyhentämättömänä koululaisten kuljetusapurahoihin, toiminnanjohtajan valtuuksilla myönnettävien pienten apurahojen kokonaissumman lisänä.

Suomen Metsäsäätiö juhlii tänä vuonna 20 toimintavuottaan. Kahdenkymmenen vuoden aikana Metsäsäätiö on jakanut apurahoja yli 30 miljoonaa euroa metsäelinkeinon hyväksi. Metsäalan omalle rahalle on ollut tarvetta ja sillä on saatu paljon aikaan.

Jatkossa julkiset varat kouluille, tutkimukseen ja elinkeinon yhteiseen viestintään vähenevät, mikä korostaa toimialan oman rahan merkitystä. Metsäsäätiö kiittää vielä kerran kaikkia säätiön toiminnan mahdollistaneita ja mahdollistajia. Tehdään jatkossakin hyvää työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden eteen!

Varojen kerääjät, lahjoittajat ja projektin toteuttajat pääosassa 20-vuotisjuhlassa

Metsäsäätiö juhli 20-vuotissyntymäpäiväänsä yhdessä varojen kerääjien, metsänomistajien ja projektin toteuttajien kanssa 16.10.2015. Juhlapäivän ohjelmassa oli taidetta ja yhdessäoloa paperiteollisuuden kehdossa, kulttuurikaupunki Mäntässä.

Metsäsäätiö halusi kiitokseksi tehdystä työstä tarjota vierailleen elämyksiä, taidetta ja puuarkkitehtuurin huippukohteen Serlachius museoiden Göstan paviljongissa, sekä illallisen historiallisella Mäntän Klubilla.

– Metsäsäätiön 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa ovat vaikuttavia lukuja, totesi Metsäsäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Marttila tervetulopuheessaan päiväjuhlassa.

Illallisella luotiin katsaus kuluneeseen 20 vuoteen ja toisaalta katsottiin tulevaisuuteen. Illan aikana huomioitiin varojen kerääjiä, joiden joukossa oli pitkän elämän uran tehneitä, aktiivisia kouluyhteistyön tekijöitä ja uusia tulokkaita. Varojen kerääjien ajatuksia Metsäsäätiöstä haastatteli illan juontaja Baba Lybeck. Laajempaa näkökulmaa metsäalan menoon tarjosi juhlapuhuja professori Jyrki Kangas.

Katso juhlapäivän tunnelmia kuvagallerian kuvista. Kuvat: Kuvaustuotanto Jussi Valkeajoki.

Tunnelmia Metsäsäätiön 20-vuotisjuhlasta

Päivätilaisuuden avasi Metsäsäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Marttila. – Metsäsäätiön 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa ovat vaikuttavia lukuja, totesi Marttila tervetulopuheesssaan.

Göstan paviljongin Anselm Kiefer -näyttelyn teokset olivat vaikuttavia.

Iltatilaisuuden isännöi Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Länsitalo.

– Tämän päivän sana on biotalous. Se tarkoittaa lisää auringonnousun säihkettä Suomen metsäsektoriin, avasi juhlapuheensa professori Jyrki Kangas.

Baban haastateltavana elämänurastaan huomioitu Esa Määttä, Metsä Forest, Joensuun piiri.

Elämän urastaan huomioitu Vesa Kutvonen, UPM, Itä-Suomi, kertoi parhaat vinkit Metsäsäätiömaksun esittelyyn.

Baban haastateltavana kouluyhteistyöstä huomioitu Antti Lukkarinen, Stora Enso, Mikkeli.

Tulokkaana huomioitu Niina Nupponen, Metsänhoitoyhdistys Uusimaa, iloitsee metsäalan positiivistista näkymistä.

Baban haastateltavana metsänomistaja Jussi Salomäki, Padasjoki.

Projektin toteuttajan näkökulmaa avasi  Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, Puuinfo Oy.

Aatto juhlista jaloin! Metsäsäätiö otti varaslähdön kansainväliseen Säätiöpäivään ja tarjosi Säätiöpäivän Kaffet jo aattona 30.9. Saman pöydän ääreen kutsuttiin joukko erityyppisiä Metsäsäätiön apurahan saajia, pienempien ja isompien projektien toteuttajia. Tilaisuudessa seitsemän toimijaa kertoi projekteistaan ja vaihtoi ajatuksia Metsäsäätiöstä ja maailman kulusta.

Keskustelu ryöppysi innostuneesti Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toiminnanjohtaja Liisa Suvikummun sanojen evästämänä.

– Säätiöt ovat paremman maailman rahoittajia ja unelmien toteuttajia. Suoranaisen taloudellisen tuen ohella säätiöiden toiminnan mittaamaton lisäarvo on siinä, miten ne osoittavat arvostusta apurahojen ohella.

Tilaisuus osoitti, että kahvihetki ilman powerpoint-esityksiä voi olla varsinainen ajatuskiihdyttämö. Keskustelu virtasi koululaisten metsäpäivistä vaatemalliston kaupallistamiseen. Kun eri alojen ammattilaiset tapasivat, syntyi välittömästi ideoita yhteistyöstä.

– Hirveän mielenkiintoista kuulla toisten projekteista, ja tästä syntyi ideoita uusiin yhteistyökuvioihin, sanoi päivän päätteeksi Juha Uppa, PEFC-Suomen markkinointipäällikkö.

– Halusimme näin antaa arvoa hyville projektien toteuttajille. Metsäsäätiö tarvitsee varojenkerääjiä ja lahjoittajia, mutta yhtä lailla onnistuneita projekteja, toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi totesi tilaisuuden jälkeen.  – Lisäksi halusimme nähdä uusia avauksia projektien rajapinnoissa, ja niitähän syntyi!

Muotoilija ja biotaloustutkija tapasivat

Säätiöpäivän Kaffella törmäsivät myös designer Justus K sekä väitöskirjan viimeistelijä Jani Holopainen. Molemmat ovat tulevaisuuden tekijöitä, ja saaneet pienen henkilökohtaisen apurahan Metsäsäätiöltä. Kummankin työ liittyy puupohjaisiin materiaaleihin ja tuotteiden brändäykseen.

– Pysäyttävää kun kaikki on saman perusasian, puun, äärellä. Meitä täällä tänään yhdistää maailman pyörittäminen kestävän kehityksen kautta ja toisaalta tulevaisuuden innovaatiot, kertoi Justus K.

– Vihdoin on tajuttu sellainen alusta, tapa miten tehdä poikkisektoriaalista yhteistyötä, kuvaili kahvitilaisuuden antia Jani Holopainen.

Justus Kantakoski sai apurahan Paperi vaatemateriaalina -lopputyöhön Lahden muotoiluinstituutissa. Justus valmistui muotoilijaksi vuonna 2014.

Jani Holopaiselle myönnettiin apuraha elokuussa 2015 väitöskirjan loppuosaan aiheesta Puutuotteet ja biotalous: muuttuvat instituutiot ja kuluttamisen rooli. Hän tekee tutkimusta Helsingin Yliopiston metsätieteiden laitoksella.

Säätiöpäivän kahveilla myös mukana

Mikko Viljakainen, Puuinfo
Paula Horne, PTT
Juha Uppa, PEFC-Suomi
Sampo Juhajoki, 4H
Ville Sileäkangas, Uusipuu

Mikä säätiöpäivä?

Säätiöpäivä on 1.10. vietettävä tapahtumapäivä, jolla kerrotaan säätiöiden hyvää tekevästä työstä ympäri Eurooppaa. Säätiöpäivän tavoitteena on tehdä laajalti tutuksi säätiöiden työtä ja tukea tieteelle ja kulttuurille. Säätiöpäivänä suomalaissäätiöt avaavat oviaan, järjestävät tapahtumia, innostavat apurahansaajia ja tekevät näkyväksi tärkeätä työtään maailman parantajina.

Tunnelmia Säätiöpäivän Kaffeilta

Jani Holopainen kertoo väitöskirjastaan ja Ville Sileäkangas, Mikko Viljakainen ja Paula Horne kuuntelevat tarkkaavaisina.

Justus K ja Jani Holopainen tähyävät uusia mahdollisuuksia.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toiminnanjohtaja Liisa Suvikumpu.

Metsäsäätiö myönsi kuluvan vuoden kolmannessa kokouksessa rahoitusta projekteille sekä kotimaiseen että kansainväliseen toimintaan. Rahoitusta myönnettiin muun muassa Suomen Riistakeskuksen Kipinä riistametsänhoitoon -viestintäkampanjalle. Viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä metsätalouden hyväksyttävyyttä monipuolistamalla metsänhoitomenetelmiä. Kampanja kertoo riistametsänhoidon eduista, kustannustehokkuudesta ja helppoudesta.

Rahoitusta myönnettiin myös Luontokeskus Haltian uuden biotalousaiheisen oppimisohjelman tuottamiseen. Oppimisohjelma otetaan käyttöön syksyllä 2016.

Lisäksi PEFC-sertifioinnin viestinnälle Isossa-Britanniassa ja Hollannissa myönnettiin rahoitusta. Molemmat maat ovat tärkeitä ja ympäristökriittisiä markkina-alueita.

Kaikkiaan vuoden 2015 aikana on varoja myönnetty hankkeille yli 600 000 euroa. Syksyn viimeiseen kokoukseen marraskuussa on odotettavissa paksu nippu vuoden 2016 toimintaa koskevia anomuksia.

– Yleinen varojen niukkeneminen tuntuu ja näkyy hakemusten määrässä, mutta ilahduttavasti myös hakemusten laadussa, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Kipinä riistametsänhoitoon -viestintäkampanja kannustaa metsänomistajia huomioimaan riistan metsänhoitotöissä. Kuvassa riistallisesti hyvä runsas säästöpuuryhmä. Kuva: Janne Miettinen / Suomen Riistakeskus

Kuva: PEFC

Itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink, 33, on valittu Aalto-yliopistoon puurakentamisen professoriksi. Fink aloittaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Espoossa ensi vuoden alussa.

Tohtori Fink on puurakentamisen ja rakenteiden luotettavuuden asiantuntija. Tällä hetkellä hän työskentelee apulaisprofessorina Empa-nimisessä tutkimuslaitoksessa Zürichissä Sveitsissä.

Fink arvostaa valintaansa Aalto-yliopistoon.

– Tavoitteenani on etsiä ja koota yhteen Suomen alan asiantuntijat niin Aalto-yliopistosta kuin muistakin organisaatioista. Saan mahdollisuuden koota ympärilleni oman tutkimusryhmän, mikä on harvoin mahdollista minun iässäni, sanoo Gerhard Fink.

Fink pitää tärkeänä yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Hän on avoin uusille ajatuksille ja aikoo kuunnella teollisuuden toiveita tarkkaan.

– Olen varma, että teollisuuden ja tutkimuksen tarpeet kohtaavat, Fink sanoo.

– On hienoa, että Metsäsäätiössä pystymme puurakentamisen nousun tukemisessa siirtämään painopistettä osaamiseen. Nykyaikainen suurimittakaavainen puurakentaminen, kerrostalot, hallit, koulut ja muu palvelurakentaminen sisältää paljon potentiaalia suomalaiselle puutuoteteollisuudelle, mutta se vaatii osaajia, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

– Merkillistä on, että näin tärkeä akateeminen oppituoli pitää perustaa ja rahoittaa lahjoitusvaroin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aihe on keskiössä, mutta varoja sille ei ole löytynyt. Yhteistyö MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin kanssa on kuitenkin ollut prosessin aikana erinomaista ja palkitsevaa, Mäkijärvi toteaa.

Erik Bruunin näyttelyssä Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään on taitelija-graafikon tuotantoa yli 60 vuoden ajalta. Suomenlinnassa asuvan 89 vuotta täyttäneen Erik Bruunin työpöydän äärellä syntyy yhä julisteita, postimerkkejä ja ideaehdotuksia esimerkkinä Pori Jazzin uusin juliste. Metsäala tuntee Bruunin metsäaiheisista julisteista.

Bruunin käsialaa ovat myös monet tutut liikemerkit kuten Metsä-Serlan, Tikkurila Oy:n, Musiikki-Fazerin, Korkeasaaren ja Mekin liikemerkit. Tunnetuimpia töitä lienevät silti Jaffa-julisteet. 

Näyttelyyn Lahden Sibeliustalossa on vapaa pääsy ja se on auki arkisin 27.6. – 10.8. klo 9-16. Metsäsäätiö on tukenut Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään -näyttelyä.