Metsäsäätiö jakaa jälleen tulevana vuonna koululaisten kuljetusapurahoja.

Kuljetusapurahaa voi anoa retkelle, joka tutustuttaa koululaisia metsäelinkeinoon, metsäteollisuuteen tai -talouteen. Apuraha kattaa pääsääntöisesti retken bussikuljetukset. Vuoden 2016 kuljetusapurahojen haku alkaa 1.1.2016. Hakemus tulee olla perillä Metsäsäätiössä kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Lisää tietoa apurahan hausta tästä.

Säätiön 20-vuotislahjat koululaisten apurahoihin

Metsäsäätiön 20-vuotisjuhlavuonna vastaanotettiin taustatahoilta ja yhteistyökumppaneilta 4000 euroa lahjoituksia koululaisyhteistyöhön. Metsäsäätiö kiittää kaikkia lahjoituksen antaneita! Varat ohjataan lyhentämättömänä koululaisten kuljetusapurahoihin, toiminnanjohtajan valtuuksilla myönnettävien pienten apurahojen kokonaissumman lisänä.

Suomen Metsäsäätiö juhlii tänä vuonna 20 toimintavuottaan. Kahdenkymmenen vuoden aikana Metsäsäätiö on jakanut apurahoja yli 30 miljoonaa euroa metsäelinkeinon hyväksi. Metsäalan omalle rahalle on ollut tarvetta ja sillä on saatu paljon aikaan.

Jatkossa julkiset varat kouluille, tutkimukseen ja elinkeinon yhteiseen viestintään vähenevät, mikä korostaa toimialan oman rahan merkitystä. Metsäsäätiö kiittää vielä kerran kaikkia säätiön toiminnan mahdollistaneita ja mahdollistajia. Tehdään jatkossakin hyvää työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden eteen!

Varojen kerääjät, lahjoittajat ja projektin toteuttajat pääosassa 20-vuotisjuhlassa

Metsäsäätiö juhli 20-vuotissyntymäpäiväänsä yhdessä varojen kerääjien, metsänomistajien ja projektin toteuttajien kanssa 16.10.2015. Juhlapäivän ohjelmassa oli taidetta ja yhdessäoloa paperiteollisuuden kehdossa, kulttuurikaupunki Mäntässä.

Metsäsäätiö halusi kiitokseksi tehdystä työstä tarjota vierailleen elämyksiä, taidetta ja puuarkkitehtuurin huippukohteen Serlachius museoiden Göstan paviljongissa, sekä illallisen historiallisella Mäntän Klubilla.

– Metsäsäätiön 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa ovat vaikuttavia lukuja, totesi Metsäsäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Marttila tervetulopuheessaan päiväjuhlassa.

Illallisella luotiin katsaus kuluneeseen 20 vuoteen ja toisaalta katsottiin tulevaisuuteen. Illan aikana huomioitiin varojen kerääjiä, joiden joukossa oli pitkän elämän uran tehneitä, aktiivisia kouluyhteistyön tekijöitä ja uusia tulokkaita. Varojen kerääjien ajatuksia Metsäsäätiöstä haastatteli illan juontaja Baba Lybeck. Laajempaa näkökulmaa metsäalan menoon tarjosi juhlapuhuja professori Jyrki Kangas.

Katso juhlapäivän tunnelmia kuvagallerian kuvista. Kuvat: Kuvaustuotanto Jussi Valkeajoki.

Tunnelmia Metsäsäätiön 20-vuotisjuhlasta

Päivätilaisuuden avasi Metsäsäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Juha Marttila. – Metsäsäätiön 20 vuotta ja 30 jaettua miljoonaa ovat vaikuttavia lukuja, totesi Marttila tervetulopuheesssaan.

Göstan paviljongin Anselm Kiefer -näyttelyn teokset olivat vaikuttavia.

Iltatilaisuuden isännöi Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Länsitalo.

– Tämän päivän sana on biotalous. Se tarkoittaa lisää auringonnousun säihkettä Suomen metsäsektoriin, avasi juhlapuheensa professori Jyrki Kangas.

Baban haastateltavana elämänurastaan huomioitu Esa Määttä, Metsä Forest, Joensuun piiri.

Elämän urastaan huomioitu Vesa Kutvonen, UPM, Itä-Suomi, kertoi parhaat vinkit Metsäsäätiömaksun esittelyyn.

Baban haastateltavana kouluyhteistyöstä huomioitu Antti Lukkarinen, Stora Enso, Mikkeli.

Tulokkaana huomioitu Niina Nupponen, Metsänhoitoyhdistys Uusimaa, iloitsee metsäalan positiivistista näkymistä.

Baban haastateltavana metsänomistaja Jussi Salomäki, Padasjoki.

Projektin toteuttajan näkökulmaa avasi  Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, Puuinfo Oy.

Aatto juhlista jaloin! Metsäsäätiö otti varaslähdön kansainväliseen Säätiöpäivään ja tarjosi Säätiöpäivän Kaffet jo aattona 30.9. Saman pöydän ääreen kutsuttiin joukko erityyppisiä Metsäsäätiön apurahan saajia, pienempien ja isompien projektien toteuttajia. Tilaisuudessa seitsemän toimijaa kertoi projekteistaan ja vaihtoi ajatuksia Metsäsäätiöstä ja maailman kulusta.

Keskustelu ryöppysi innostuneesti Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toiminnanjohtaja Liisa Suvikummun sanojen evästämänä.

– Säätiöt ovat paremman maailman rahoittajia ja unelmien toteuttajia. Suoranaisen taloudellisen tuen ohella säätiöiden toiminnan mittaamaton lisäarvo on siinä, miten ne osoittavat arvostusta apurahojen ohella.

Tilaisuus osoitti, että kahvihetki ilman powerpoint-esityksiä voi olla varsinainen ajatuskiihdyttämö. Keskustelu virtasi koululaisten metsäpäivistä vaatemalliston kaupallistamiseen. Kun eri alojen ammattilaiset tapasivat, syntyi välittömästi ideoita yhteistyöstä.

– Hirveän mielenkiintoista kuulla toisten projekteista, ja tästä syntyi ideoita uusiin yhteistyökuvioihin, sanoi päivän päätteeksi Juha Uppa, PEFC-Suomen markkinointipäällikkö.

– Halusimme näin antaa arvoa hyville projektien toteuttajille. Metsäsäätiö tarvitsee varojenkerääjiä ja lahjoittajia, mutta yhtä lailla onnistuneita projekteja, toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi totesi tilaisuuden jälkeen.  – Lisäksi halusimme nähdä uusia avauksia projektien rajapinnoissa, ja niitähän syntyi!

Muotoilija ja biotaloustutkija tapasivat

Säätiöpäivän Kaffella törmäsivät myös designer Justus K sekä väitöskirjan viimeistelijä Jani Holopainen. Molemmat ovat tulevaisuuden tekijöitä, ja saaneet pienen henkilökohtaisen apurahan Metsäsäätiöltä. Kummankin työ liittyy puupohjaisiin materiaaleihin ja tuotteiden brändäykseen.

– Pysäyttävää kun kaikki on saman perusasian, puun, äärellä. Meitä täällä tänään yhdistää maailman pyörittäminen kestävän kehityksen kautta ja toisaalta tulevaisuuden innovaatiot, kertoi Justus K.

– Vihdoin on tajuttu sellainen alusta, tapa miten tehdä poikkisektoriaalista yhteistyötä, kuvaili kahvitilaisuuden antia Jani Holopainen.

Justus Kantakoski sai apurahan Paperi vaatemateriaalina -lopputyöhön Lahden muotoiluinstituutissa. Justus valmistui muotoilijaksi vuonna 2014.

Jani Holopaiselle myönnettiin apuraha elokuussa 2015 väitöskirjan loppuosaan aiheesta Puutuotteet ja biotalous: muuttuvat instituutiot ja kuluttamisen rooli. Hän tekee tutkimusta Helsingin Yliopiston metsätieteiden laitoksella.

Säätiöpäivän kahveilla myös mukana

Mikko Viljakainen, Puuinfo
Paula Horne, PTT
Juha Uppa, PEFC-Suomi
Sampo Juhajoki, 4H
Ville Sileäkangas, Uusipuu

Mikä säätiöpäivä?

Säätiöpäivä on 1.10. vietettävä tapahtumapäivä, jolla kerrotaan säätiöiden hyvää tekevästä työstä ympäri Eurooppaa. Säätiöpäivän tavoitteena on tehdä laajalti tutuksi säätiöiden työtä ja tukea tieteelle ja kulttuurille. Säätiöpäivänä suomalaissäätiöt avaavat oviaan, järjestävät tapahtumia, innostavat apurahansaajia ja tekevät näkyväksi tärkeätä työtään maailman parantajina.

Tunnelmia Säätiöpäivän Kaffeilta

Jani Holopainen kertoo väitöskirjastaan ja Ville Sileäkangas, Mikko Viljakainen ja Paula Horne kuuntelevat tarkkaavaisina.

Justus K ja Jani Holopainen tähyävät uusia mahdollisuuksia.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toiminnanjohtaja Liisa Suvikumpu.

Metsäsäätiö myönsi kuluvan vuoden kolmannessa kokouksessa rahoitusta projekteille sekä kotimaiseen että kansainväliseen toimintaan. Rahoitusta myönnettiin muun muassa Suomen Riistakeskuksen Kipinä riistametsänhoitoon -viestintäkampanjalle. Viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä metsätalouden hyväksyttävyyttä monipuolistamalla metsänhoitomenetelmiä. Kampanja kertoo riistametsänhoidon eduista, kustannustehokkuudesta ja helppoudesta.

Rahoitusta myönnettiin myös Luontokeskus Haltian uuden biotalousaiheisen oppimisohjelman tuottamiseen. Oppimisohjelma otetaan käyttöön syksyllä 2016.

Lisäksi PEFC-sertifioinnin viestinnälle Isossa-Britanniassa ja Hollannissa myönnettiin rahoitusta. Molemmat maat ovat tärkeitä ja ympäristökriittisiä markkina-alueita.

Kaikkiaan vuoden 2015 aikana on varoja myönnetty hankkeille yli 600 000 euroa. Syksyn viimeiseen kokoukseen marraskuussa on odotettavissa paksu nippu vuoden 2016 toimintaa koskevia anomuksia.

– Yleinen varojen niukkeneminen tuntuu ja näkyy hakemusten määrässä, mutta ilahduttavasti myös hakemusten laadussa, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Kipinä riistametsänhoitoon -viestintäkampanja kannustaa metsänomistajia huomioimaan riistan metsänhoitotöissä. Kuvassa riistallisesti hyvä runsas säästöpuuryhmä. Kuva: Janne Miettinen / Suomen Riistakeskus

Kuva: PEFC

Itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink, 33, on valittu Aalto-yliopistoon puurakentamisen professoriksi. Fink aloittaa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Espoossa ensi vuoden alussa.

Tohtori Fink on puurakentamisen ja rakenteiden luotettavuuden asiantuntija. Tällä hetkellä hän työskentelee apulaisprofessorina Empa-nimisessä tutkimuslaitoksessa Zürichissä Sveitsissä.

Fink arvostaa valintaansa Aalto-yliopistoon.

– Tavoitteenani on etsiä ja koota yhteen Suomen alan asiantuntijat niin Aalto-yliopistosta kuin muistakin organisaatioista. Saan mahdollisuuden koota ympärilleni oman tutkimusryhmän, mikä on harvoin mahdollista minun iässäni, sanoo Gerhard Fink.

Fink pitää tärkeänä yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Hän on avoin uusille ajatuksille ja aikoo kuunnella teollisuuden toiveita tarkkaan.

– Olen varma, että teollisuuden ja tutkimuksen tarpeet kohtaavat, Fink sanoo.

– On hienoa, että Metsäsäätiössä pystymme puurakentamisen nousun tukemisessa siirtämään painopistettä osaamiseen. Nykyaikainen suurimittakaavainen puurakentaminen, kerrostalot, hallit, koulut ja muu palvelurakentaminen sisältää paljon potentiaalia suomalaiselle puutuoteteollisuudelle, mutta se vaatii osaajia, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

– Merkillistä on, että näin tärkeä akateeminen oppituoli pitää perustaa ja rahoittaa lahjoitusvaroin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aihe on keskiössä, mutta varoja sille ei ole löytynyt. Yhteistyö MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin kanssa on kuitenkin ollut prosessin aikana erinomaista ja palkitsevaa, Mäkijärvi toteaa.

Erik Bruunin näyttelyssä Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään on taitelija-graafikon tuotantoa yli 60 vuoden ajalta. Suomenlinnassa asuvan 89 vuotta täyttäneen Erik Bruunin työpöydän äärellä syntyy yhä julisteita, postimerkkejä ja ideaehdotuksia esimerkkinä Pori Jazzin uusin juliste. Metsäala tuntee Bruunin metsäaiheisista julisteista.

Bruunin käsialaa ovat myös monet tutut liikemerkit kuten Metsä-Serlan, Tikkurila Oy:n, Musiikki-Fazerin, Korkeasaaren ja Mekin liikemerkit. Tunnetuimpia töitä lienevät silti Jaffa-julisteet. 

Näyttelyyn Lahden Sibeliustalossa on vapaa pääsy ja se on auki arkisin 27.6. – 10.8. klo 9-16. Metsäsäätiö on tukenut Jaffasta Jaffaan, metsästä metsään -näyttelyä.

Suomen Metsäyhdistys järjesti yhteistyössä Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeen kanssa ensimmäisen Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin keväisellä Rovaniemellä 3.-5.6.2015 Metsäsäätiön tuella. Mukaan oli kutsuttu bloggaajia, järjestöaktiiveja, puoluepolitiikassa vaikuttavia nuoria sekä metsäalan nuoria toivoja. Foorumissa kuultiin, nähtiin ja tehtiin yhdessä asioita liittyen metsiin, biotalouteen ja vähän koko maailman tulevaisuuteen.

Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota uusia ajatuspolkuja avaavia näkökulmia biotalousjargoniin ja elämyksiä porukassa, jossa aiheesta innostuneet pääsevät verkostoitumaan niin hengenheimolaisten kuin toisinajattelijoidenkin kanssa. Tavoitteena oli sekä kertoa biotaloudesta ja metsien kestävästä käytöstä tulevaisuuden päättäjille että toisaalta viestiä nuorille sellaisten henkilöiden kautta, joiden mielipiteitä ja ajatuksia nuoret kuuntelevat.

Tapahtuman päätöskeskustelussa metsäalaa ulkopuolelta katsovat osallistujat kommentoivat tapahtuman antia:

– Tuli hyvä fiilis huomata kuinka Pohjois-Suomessa eri elinkeinot mahtuvat elämään rinnakkain ja eri käyttömuodot pyritään huomioimaan, kertoi Daniel Sazonov Kokoomusnuorista.

– Oli hienoa nähdä kuinka Rovaniemeläisessä ”autotallissa” voi kasvaa born global ajatuksella perustettu brändi. Täällä sykkii optimismi ja tekemisen suunta tuntuisi olevan oikea, kertoi puolestaan Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Lue lisää:
Vilma Issakaisen blogi-kirjoitus

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumiin oli kutsuttu bloggaajia, järjestöaktiiveja, puoluepolitiikassa vaikuttavia nuoria sekä metsäalan nuoria toivoja. Metsäfoorumin ohjelmaan kuului myös maastokohteita. Kuva: Suomen Metsäyhdistys

Kohdennettu keräys alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden. Tänä aikana Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelta Metsäsäätiölle kertyvät varat ohjataan Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin laitokselle perustettavan puurakentamisen liiketoiminnan professuurille. Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajajärjestöt ovat mukaan keräyksessä. Professuurin tarkoitus on käynnistää hankkeita, joissa maakunnan puurakentamisen liiketoimintaa kehitetään suurimittakaavaiseen koulu-, päiväkoti- ja puukerrostalorakentamiseen.

Metsäsäätiön rahoitus hankkeessa riippuu siitä, miten alueen metsänomistajat ja puun ostajat innostuvat asiaan. Mitä paremmin kohdennettu keräys onnistuu, sitä enemmän on resursseja toimia. Hankkeen vähimmäisrahoitus on kuitenkin jo varma, joten professuuri tulee toteutumaan. Metsänomistajalle pitäisi esitellä mahdollisuus olla mukana maakunnan omassa hankkeessa.

– Jos asiaa ei esitellä, se on itse asiassa metsäammattilainen, joka tekee päätöksen metsänomistajan puolesta. Jos taas asiasta kerrotaan, päätösvalta on oikeasti puuta myyvällä metsänomistajalla, sanoi Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Metsäsäätiön lisäksi hankkeella on muitakin rahoittajia, kuten Vaasan seudun kehitys Oy ja alueen puualan yritykset.

Lue lisää: 
Forest.fi artikkeli 
Metsäkeskuksen artikkeli 

Metsänomistaja Vesa Savola Lappajärveltä kannustaa osallistumaan keräykseen, koska siten voi antaa mahdollisuuden oman alueen työpaikkojen lisääntymiselle koko ketjussa puunkorjuusta puurakentamiseen.
Kuva: Suomen Metsäkeskus

Keräysesitettä painettiin yli 10 000 kappaletta keräysalueen puukauppoihin jaettavaksi.

Lataa keräysesite: