Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi avasi silmät metsäbiotaloudelle

Suomen Metsäyhdistys järjesti yhteistyössä Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeen kanssa ensimmäisen Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin keväisellä Rovaniemellä 3.-5.6.2015 Metsäsäätiön tuella. Mukaan oli kutsuttu bloggaajia, järjestöaktiiveja, puoluepolitiikassa vaikuttavia nuoria sekä metsäalan nuoria toivoja. Foorumissa kuultiin, nähtiin ja tehtiin yhdessä asioita liittyen metsiin, biotalouteen ja vähän koko maailman tulevaisuuteen.

Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota uusia ajatuspolkuja avaavia näkökulmia biotalousjargoniin ja elämyksiä porukassa, jossa aiheesta innostuneet pääsevät verkostoitumaan niin hengenheimolaisten kuin toisinajattelijoidenkin kanssa. Tavoitteena oli sekä kertoa biotaloudesta ja metsien kestävästä käytöstä tulevaisuuden päättäjille että toisaalta viestiä nuorille sellaisten henkilöiden kautta, joiden mielipiteitä ja ajatuksia nuoret kuuntelevat.

Tapahtuman päätöskeskustelussa metsäalaa ulkopuolelta katsovat osallistujat kommentoivat tapahtuman antia:

– Tuli hyvä fiilis huomata kuinka Pohjois-Suomessa eri elinkeinot mahtuvat elämään rinnakkain ja eri käyttömuodot pyritään huomioimaan, kertoi Daniel Sazonov Kokoomusnuorista.

– Oli hienoa nähdä kuinka Rovaniemeläisessä ”autotallissa” voi kasvaa born global ajatuksella perustettu brändi. Täällä sykkii optimismi ja tekemisen suunta tuntuisi olevan oikea, kertoi puolestaan Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Lue lisää:
Vilma Issakaisen blogi-kirjoitus


2015_6 Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumiin oli kutsuttu bloggaajia, järjestöaktiiveja, puoluepolitiikassa vaikuttavia nuoria sekä metsäalan nuoria toivoja. Metsäfoorumin ohjelmaan kuului myös maastokohteita. Kuva: Suomen Metsäyhdistys

Kohdennettu keräys: Puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri Pohjanmaalle

Kohdennettu keräys alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden. Tänä aikana Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelta Metsäsäätiölle kertyvät varat ohjataan Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin laitokselle perustettavan puurakentamisen liiketoiminnan professuurille. Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajajärjestöt ovat mukaan keräyksessä. Professuurin tarkoitus on käynnistää hankkeita, joissa maakunnan puurakentamisen liiketoimintaa kehitetään suurimittakaavaiseen koulu-, päiväkoti- ja puukerrostalorakentamiseen.

Metsäsäätiön rahoitus hankkeessa riippuu siitä, miten alueen metsänomistajat ja puun ostajat innostuvat asiaan. Mitä paremmin kohdennettu keräys onnistuu, sitä enemmän on resursseja toimia. Hankkeen vähimmäisrahoitus on kuitenkin jo varma, joten professuuri tulee toteutumaan. Metsänomistajalle pitäisi esitellä mahdollisuus olla mukana maakunnan omassa hankkeessa.

– Jos asiaa ei esitellä, se on itse asiassa metsäammattilainen, joka tekee päätöksen metsänomistajan puolesta. Jos taas asiasta kerrotaan, päätösvalta on oikeasti puuta myyvällä metsänomistajalla, sanoi Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Metsäsäätiön lisäksi hankkeella on muitakin rahoittajia, kuten Vaasan seudun kehitys Oy ja alueen puualan yritykset.

Lue lisää: 
Forest.fi artikkeli 
Metsäkeskuksen artikkeli 


Kohdennettu keräys Pohjanmaa metsänomistaja Vesa Savola

Metsänomistaja Vesa Savola Lappajärveltä kannustaa osallistumaan keräykseen, koska siten voi antaa mahdollisuuden oman alueen työpaikkojen lisääntymiselle koko ketjussa puunkorjuusta puurakentamiseen.
Kuva: Suomen Metsäkeskus


Kohdennettu keräys Pohjanmaa kuva esitteestä

Keräysesitettä painettiin yli 10 000 kappaletta keräysalueen puukauppoihin jaettavaksi.

Lataa keräysesite:

Sauli Brander uutena jäsenenä Metsäsäätiön hallitukseen

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander on valittu Metsäsäätiön hallitukseen. Muilta osin hallituksen kokoonpano säilyy ennallaan. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jorma Länsitalo ja varapuheenjohtajana Juha Hakkarainen.

– Tulen innolla mukaan Suomen Metsäsäätiön toimintaan. Arvostan suuresti sitä pitkäjänteistä työtä, mitä Suomen metsäsäätiö on tehnyt suomalaisen metsän ja metsäteollisuuden hyväksyttävyyden edistämiseksi. Haluan antaa oman panokseni tähän tärkeään työhön, sanoo Sauli Brander.

Lue lisää:
Metsäsäätiön hallitus
Metsäsäätiön valtuuskunta

Metsäsäätiölle sanottiin kyllä 37 000 puukaupassa – apurahoja 1,5 miljoonaa euroa

Metsäsäätiölle karttui varoja 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vapaaehtoinen metsäsäätiömaksu maksettiin 37 000 puukaupan yhteydessä. Kiitokset kaikille kentän toimihenkilöille elinkeinon eteen tehdystä työstä ja kiitokset puunmyyjille vahvasta mukana olosta!

Apurahoja myönnettiin 1,5 miljoonaa euroa

Metsäsäätiön hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja teki myöntöpäätöksiä 1,4 miljoonaa euron edestä. Lisäksi pieniä avustuksia, lähinnä koululaisten metsäpäivien kuljetuskustannuksia ja metsäalan ammattilaisten opintomatkoja sekä koulutuksia, myönnettiin 156 kappaletta, yhteensä 96 000 euroa.

Vuosi 2014 oli metsäelinkeinon kannalta kiinnostava ja innostava. Puun ja puupohjaisten materiaalien positiiviset näkymät tuntuivat myös Metsäsäätiön hakemuksissa ja myöntöpäätöksissä. Muun muassa puukuidun olemassa olevia mahdollisuuksia uusiutumattomien materiaalien korvaajana vahvistetaan Uusipuu–hankkeessa ja puurakentamista tukemaan käynnistetään kahta professuuria, toista Aalto yliopistoon ja toista Vaasan yliopistoon. Opettajien, koululaisten sekä päättäjien ja vaikuttajien tiedonsaanti metsäelinkeinosta on pysyvästi Metsäsäätiön rahoituks en ykköskohteita.

Metsäsäätiömaksulla rahoitettavat projektit jakautuvat kuuteen pääryhmään: puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen, kouluyhteistyö ja nuorisotyö, metsien sertifiointi, viestintä päättäjille ja vaikuttajille, metsäelinkeinon sosiaalinen ja taloudellinen tutkimus sekä viestintä metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle.

Lue lisää:

Toimintakertomuksessa kaikki hallituksen tekemät apurahojen myöntöpäätökset

Lue lisää:

Puupalkinto Göstan paviljongille, Mansikkamäen koululle kunniamaininta lähipuun käytöstä

Puuinfon myöntämä Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Kilpailuun saapui 20 ehdotusta, joista 15 valittiin loppusuoralle ja yleisöäänestykseen. Tuomariston jäsen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi jakoi palkinnon ja huomionosoitukset Puupäivillä marraskuun lopulla.

Vuoden 2014 Puupalkinnon sai Serlachius-museon Gösta Paviljonki Mäntässä, joka on valloittava esimerkki puun käytöstä julkisessa rakennuksessa. Gösta Paviljonki on arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen, paikan arvoja kunnioittava ja sen sisätilat ovat vaikuttavat. Gösta Paviljonki voitti myös yleisöäänestyksen.

Mansikkamäen koulu Kouvolassa (kuvassa) oli yksi kolmesta kunniamaininnan saaneista. Perusteluissa mainittiin erityisesti lähipuun käyttö rakennuksessa ja alueen omien puuosatoimittajien hyödyntäminen. Puuosat rakennukseen toimitti Versowood ja Koskisen Oy.

Muut kunniamaininnat menivät Talo Riihelle ja Konserttitalo Kildenille.

Lue lisää: 
Puuinfon tiedote

Mansikkamäen koulu kuva LinjaArkkitehdit

Mansikkamäen koulu sai kunniamaininnan lähipuun käytöstä 2014. Puuosat rakennukseen toimitti Versowood ja Koskisen Oy.

Uusi selvitys metsätalouden taloudellisesta tuloksesta eri kasvatustavoissa

Uuden metsälain myötä metsänomistajien vaihtoehdot metsänkasvatuksessa ovat lisääntyneet. Siitä syystä myös metsäammattilaiset ovat kouluttautumassa uusiin metsänkasvatusmenetelmiin.

Pellervon taloustutkimus ja Suomen Metsäyhdistys ovat selvittäneet Suomen Metsäsäätiön rahoituksella, miten tasa- ja eri-ikäiskasvatuksen taloudellista kannattavuutta voidaan aiempien tutkimusten perusteella verrata ja miksi tutkimukset ovat päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin. Yksinkertaistaen syy on tutkimusten lähtökohtien ja kohteiden huomattava vaihtelu.

Selvityksen mukaan metsänkasvatusmenetelmän kannattavuus on tapauskohtaista. Tulos riippuu metsänomistajan toiveista ja metsän piirteistä.

Selvityksen pohjalta tehtiin myös powerpoint-kalvosarja ”Miten arvioida metsänkasvatusmenetelmien kannattavuutta”. Esitys ja tarkempi projektikuvaus Metsäsäätiön verkkosivuilla.

Lue lisää:
Forest.fi-juttu aiheesta

Metsäsäätiö palkitsi parhaita projekteja

Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa. Metsäsäätiö palkitsee vuorovuosin toimintansa kannalta tärkeimpiä tekijöitä: varainkerääjiä ja projektien toteuttajia. Tänä vuonna palkittiin kolme hyvin onnistunutta projektia tai ideaa projektiksi. Palkitut projektit toteuttivat erinomaisesti Metsäsäätiön tehtävää, puun ja puupohjaisten tuotteiden menekkiä ja elinkeinon hyväksyttävyyttä ja toimintaedellytyksiä edistäen. 
 
– Huomionosoituksilla haluttiin nostaa esiin onnistuneita, uraauurtavia hankkeita. Nämä hankkeet ovat lähteneet liikkeelle paikallisista tarpeista eri puolilla Suomea, kuvaili toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi huomionosoitusten valintaa.

Metsäsäätiön huomionosoituksen saajat 2014

Kaavoituksen, erityisesti yleiskaavojen, vaikutus puunhankintaan ja metsätalouden kannattavuuteen -tutkimus
Professori Tuula Packalen, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimipaikka

Yrityskylä, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Metsäelinkeinon näkyvyys yrityskylissä
Projektipäällikkö Minna Ala-Outinen
Aluekoordinaattori Nelli Roine 

Metsäoppimisympäristönä opettajainkoulutuksessa
Opettajainkoulutus Itä-Suomen Yliopisto, Savonlinna
MMT Petteri Vanninen, hankkeen vetäjä
Opettajatutkija Anu Liljeström
Yliopistolehtori, historiakasvatus Ismo Pellikka


Metsäsäätiön palkitsemat 2014 kuva Erkki Oksanen

Yliopistolehtori Ismo Pellikka, MMT Petteri Vanninen ja opettajatutkija Anu Liljeström Itä-Suomen yliopiston opettajainkoulutuksesta; professori Tuula Packalen Metlasta; projektipäällikkö Minna Ala-Outinen ja aluekoordinaattori Nelli Roine Yrityskylästä vastaanottivat Metsäsäätiön huomionosoituksena taiteilija Vappu Johanssonin metsäaiheista grafiikkaa. Kuva: Erkki Oksanen, Metla.

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi Jorma Länsitalo

Jorma Länsitalo Stora Ensosta valittiin Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi kesäkuun alussa. Hän seuraa puheenjohtajana Metsä Groupin Juha Mäntylää.

Länsitalolla on monen vuoden kokemus Metsäsäätiön hallitustyöskentelystä hallituksen jäsenenä. Hän uskoo, että Metsäsäätiön työtä metsäelinkeinon edistäjänä tarvitaan edelleen, vaikka haasteet ovatkin hieman muuttuneet Metsäsäätiön perustamisvuodesta 1995.

– Metsäsäätiö on metsäalan toimijoiden yhteinen elin, jonka tarkoituksena on rahoittaa metsäsektoria eteenpäin vievää viestintää. Minusta Metsäsäätiön olemassaolo kuvaa hyvin Suomen metsäsektorin yhtenäisyyttä, kertoo Länsitalo.

– Varojenkeruu luo suuren vastuun varojen käytöstä. On erittäin tärkeää, että meillä Suomessa on resursseja rahoittaa sellaista toimintaa, joka tukee suomalaisen metsäsektorin edellytyksiä. On myös hyvä tiedostaa, ettei Metsäsäätiö rahoita yritys- ja tuotekohtaista markkinointia, kuvailee Länsitalo Metsäsäätiön roolia rahoittajana.

Länsitalo ei näe syytä hakea uutta suuntaa Metsäsäätiön rahoituskohteille. Tavanomaisten rahoituskohteiden lisäksi jotain suurempaa voi silti olla luvassa. – Pienempiä hakemuksia tulee kyllä rahoitettavaksi, mutta olisi ilo rahoittaa myös jokin isompi alan kannalta merkityksellinen kohde, Länsitalo kertoo.