Suomen riistakeskuksen uusilla videoilla kuvataan riistametsänhoidon menetelmiä. Videoissa esitellään taimikonhoitoa ja harvennusta, alikasvoksen merkitystä ja riistallisia erityiskohteita. Videot ovat kaikkien vapaasti saatavilla osoitteessa riistametsa.fi. Metsäsäätiö on videoprojektin päärahoittaja.

Riistametsänhoito on tavallisten talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon. Menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Käytännönläheiset menetelmät on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa.

Kolme lyhyttä videota tiivistävät riistametsänhoidon pääperiaatteet ja konkretisoivat sen käytännön toteutusta. Videot on tarkoitettu kaikille metsänhoidosta, luonnonhoidosta tai riistan elinympäristöistä kiinnostuneille. Niistä löytyy vinkkejä metsänhoidon menetelmien hienosäätöön jokaiselle metsäammattilaiselle ja metsänomistajalle.

Projekti jatkaa vuonna 2015 tehdyn riistametsänhoidon viestintäkampanjan jalanjäljillä.

Katso videot tästä.

Metsäsäätiön kohdennettu keräys tuotti Pohjanmaalla 120 000 euroa puurakentamisen liiketoiminnan professuurille Vaasan yliopistoon. Lahjoitukseen osallistuivat Pohjanmaan metsänomistajat ja puunostajat. Shekki luovutettiin Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella perjantaina. Seminaarissa kuultiin myös professoriksi valitun Katja Lähtisen luento.

Vaasan yliopistolle luovutettiin 120 000 euron lahjoitus Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella perjantaina 28.10. Shekin luovutti Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi yhdessä keräyksen toteuttajien kanssa. Shekin vastaanotti Vaasan yliopiston vararehtori, Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Vesalainen.

– Tutkimuksen pitää nykymaailmassa pystyä vastaamaan yhteiskunnallisiin ja yritysten haasteisiin. Ulkopuoliset lahjoitukset ovat yliopistoille todella tärkeitä ja mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön valitulla alalla. Tämän lahjoituksen avulla Vaasan yliopisto voi suunnata toimintaa alueelle, jossa on yhteiskunnan näkökulmasta tutkimuksen ja kehittämisen tarpeita, sanoi Vesalainen.

Metsäsäätiön kohdennetun keräyksen toteuttivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajat, puunostajat ja Suomen metsäkeskus 2015–2016 aikana. Toteuttajia edustivat tilaisuudessa Tomi Saine, Metsä Group; Juho Honkela, UPM; Mikko Syri, MTK; Jussi Parviainen, Metsänomistajat (Metsänhoitoyhdistys Lakeus), Esa Hakamäki, Sahateollisuus (Isojoen Saha) ja Jorma Vierula, Suomen metsäkeskus.

Seminaarissa kuultiin syyskuussa puurakentamisen professorina aloittaneen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Katja Lähtisen luento puurakentamisen kasvun lähteistä. Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

Suomessa on positiivinen vire suuren mittakaavan puurakentamisessa. Uusien rakennushankkeiden elinehto on osaavat ammattilaiset ja ajantasainen tutkimustieto. Metsäsäätiö rahoittaa Vaasan yliopiston professuurin lisäksi puurakennetekniikan professuuria Aalto-yliopistossa. Professorina Otaniemessä aloitti vuoden alusta itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink. Myös rakennesuunnittelijoiden koulutukseen on panostettu. Puuinfo toteutti vaativien puisten rakenteiden ja puukerrostalojen suunnittelijoiden pätevöityskoulutuksen vuonna 2015 Metsäsäätiön rahoituksella.

Lue lisää:
Professori: Puumiljöistä kunnan uusi myyntivaltti?

Kuvia Kasvun lähteet -seminaarista

Metsäkeskuksen Suomen metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula toivotti seminaarin kuulijat tervetulleeksi. Kuva: Nina Harjunpää.

Professori Katja Lähtinen kertoi ajatuksiaan puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisestä. Lähtinen näkee ison mittakaavan puurakentamisessa valtavaa potentiaalia. Kuva: Taru Patteri Metsäkeskus.

Metsäsäätiön shekin luovuttivat (vasemmalta oikealle) Esa Hakamäki, Liisa Mäkijärvi, Jussi Parviainen, Mikko Syri ja Juho Honkela. Sehkin vastaanottivat Katja Lähtinen ja Jukka Vesalainen. Kuva: Nina Harjunpää.

Vaasan yliopiston vararehtori Jukka Vesalainen, Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi ja puurakentamisen professori Katja Lähtinen. Kuva: Nina Harjunpää.

Seminaarissa kuultiin myös yritysten näkökulmaa puurakentamisen kasvun lähteistä. Kuvassa Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila. Kuva: Nina Harjunpää

Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaari veti salin lähes täyteen. Osallistujia oli noin 70. Kuva: Nina Harjunpää.

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -tutkimushankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys erityisesti maakuntatasolla. Metsäsäätiön rahoittaman hankkeen tulokset esitellään seminaarissa keskiviikkona 7.12.2016 kello 13–15 Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit, työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma 7.12.2016

klo 12.15 Kahvitarjoilu

klo 13 Seminaarin avaus
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
Tulosten esittely
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

Kommenttipuheenvuorot
maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry

Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15 Seminaari päättyy

Sijainti

Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritilat. Osoite: Runeberginkatu 2, Helsinki.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä. Ilmoittautumiset 18.11.2016 mennessä. Seminaariin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio
toimitusjohtaja
Tapio Oy

Pääkaupunkiseudulla on tutkittu loppukesän ja syksyn aikana millaiset luontoympäristöt elvyttävät. Tutkimus on MMM Jenni Simkinin väitöskirjatyö, ja liittyy Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen ”Vihreän ympäristön hyvinvointivaikutukset ja virkistyskäyttömahdollisuudet”. Väitöskirjan ohjaa professori Liisa Tyrväinen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Metsäsäätiö ja Koneen Säätiö.

Suomi on hyvin metsäinen maa, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla kaupunkirakenteen tiivistämisen myötä osa viheralueista otetaan rakentamiskäyttöön. Kasvukeskuksissa väestömäärän kasvaessa ja lisääntyvän rakentamisen myötä asukkaiden viheralueiden saavutettavuus ja laatu virkistys- ja luontoympäristönä voi heikentyä. Luontoa on perinteisesti suojeltu lähinnä ekologisin perustein, mutta viime aikoina on keskusteltu myös luontoympäristöjen merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille. Luontoympäristö palauttaa nopeasti stressistä. Helposti saavutettavat luontoympäristöt edistävät myös liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttavat sitä kautta terveyteen.

Luontoa voidaan hyödyntää määrätietoisemmin työstressistä palautumiseen tai hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Vielä ei tiedetä tarkalleen, millaisia eroja luontoympäristöjen elvyttävyyden välillä on tai mitkä ominaisuudet tekevät luonnosta ihmiselle elvyttävän. Tässä tutkimuksessa selvitetään näitä kysymyksiä koejärjestelyllä, jossa vapaaehtoisia kaupunkilaisia viedään erilaisille kohteille. Ensimmäiset tulokset valmistuvat vuoden 2017 lopulla. Tulokset lisäävät tietoa maankäytönsuunnittelun ja metsänhoidon suunnittelun tueksi.

Suomen luontoympäristöjen terveyshyötyihin liittyvän tutkimustiedon kartuttaminen auttaa kehittämään luonnon aineettomiin hyötyihin perustuvia uusia palveluja. Myös metsien käyttöä ja hoitoa voidaan ohjata niin, että metsistä saadaan sekä aineellista hyötyä, mutta myös luodaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ympäristöjä.

Lisätietoja:
Jenni Simkin, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 050 522 50 65
Liisa Tyrväinen, professori, Luonnonvarakeskus p. 050 3914553

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -tutkimushankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys erityisesti maakuntatasolla. Metsäsäätiön rahoittaman hankkeen tulokset esitellään seminaarissa keskiviikkona 7.12.2016 kello 13–15 Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit, työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma 7.12.2016

klo 12.15 Kahvitarjoilu

klo 13 Seminaarin avaus
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
Tulosten esittely
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

Kommenttipuheenvuorot
maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry

Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15 Seminaari päättyy

Sijainti

Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritilat. Osoite: Runeberginkatu 2, Helsinki.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä. Ilmoittautumiset 18.11.2016 mennessä. Seminaariin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio
toimitusjohtaja
Tapio Oy

Suomea kiertävä Bioaika-rekka on metsäalan yhteinen lahja 100-vuotiaan Suomen nuorille. Suomen Metsäsäätiö on myöntänyt hankkeelle 300 000 euron apurahan. Bioaika on tulevaisuusnäyttelyrekka, joka kiertää vuonna 2017 puolen vuoden ajan lukiopaikkakuntia koko Suomessa ja kesän tapahtumissa. Kiertuepaikkakuntien tapahtumat järjestetään yhdessä paikallisten metsäalan toimijoiden kanssa. Mukana ovat metsänomistajat, iso teollisuus ja itsenäiset sahat, koneyrittäjät ja muut alan toimijat.

Bioaika-rekan näyttely kertoo biotalouden mahdollisuuksista ja innovaatioista. Bioajassa osallistutaan, opitaan ja rakennetaan tulevaisuutta tekemällä ja kokemalla. Biotalous on visio Suomesta, joka on edelläkävijä biotaloudessa ja jota jokainen on tervetullut rakentamaan yhdessä!

Bioaika-rekan tuottavat Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke ja Tiedekeskus Tietomaa. Hankkeelle on myönnetty virallinen Suomi100-status.

Lue lisää:
Bioaika-hankkeen verkkosivut

Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi osallistui Päättäjien Metsäakatemiaan vuonna 1999. Nyt hän kirjoittaa Metsäakatemian blogissa vuoropuhelun merkityksestä metsäalalla:

”Biotalous ja metsän tehokas käyttö tuntuvat minusta itsestään selvältä valinnalta. Metsätoimiala ei kuitenkaan voi jäädä oman itsestään selvän totuutensa kanssa yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Metsään liittyy suuri määrä arvoja ja intohimoja. Yhteistä kaikille suomalaisille on se, että jokaisella on mielipide metsästä. Metsäelinkeinolle, metsänomistajille, isolle ja pienelle teollisuudelle, metsureille, koneyrittäjille ja autoilijoille on tärkeää ympäröivän maailman antama ”lupa toimia”. Tämän myönteisen ilmapiirin eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä, olipa metsäalalla tai yhteiskunnassa lasku- tai noususuhdanne. Päättäjien Metsäakatemia on syntynyt käymään tätä vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan ja metsäelinkeinon välillä.”

Lue koko blogikirjoitus Metsäakatemian blogista.

Kuva: Anna Kauppi

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettu kohdennettu keräys onnistui hienosti. Vaasan yliopistoon perustettavalle puurakentamisen liiketoiminnan professuurille kerättiin runsaan 100 000 euron potti. Metsäsäätiön keräykseen osallistuivat kaikki alueen puunostajat ja iso joukko metsänomistajia. Kiitos siitä kaikille mukana olleille!

Professoriksi nimitettiin maatalous- ja metsätieteiden tohtori Katja Lähtinen. Hän aloittaa tehtävässään Seinäjoella 1.9.2016. Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

Hallinnollisesti professuuri sijoittuu Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan markkinoinnin yksikköön. Professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa.

Pohjanmaan keräys oli järjestyksessään yhdeksäs Metsäsäätiön toteuttama kohdennettu keräys. Kohdennetussa keräyksessä vuoden ajan Metsäsäätiölle kerätyt varat ohjataan jollekin alueelliselle hankkeelle. Keräyksiä on toteutettu eri puolilla Suomea, muun muassa Savonlinnan, Turun, Rovaniemen ja Joensuun seudulla.

– On upeaa nähdä kuinka koko alueen metsä- ja puutaloustoimijat tekevät työtä yhteisen hyvän eteen. Lähialueella konkretisoituva projekti on helpompi ottaa omakseen kuin koko valtakunnan tason toiminta, sanoo Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Valtuuskunnan varsinaisiksi jäseniksi vahvistettiin neljä uutta henkilöä: viestintäjohtaja Juha Laine Metsä Group, puutuoteteollisuuden johtaja Jari Suominen Stora Enso, puheenjohtaja Pekka Kopra Sahateollisuus ry ja puheenjohtaja Jari Nilosaari Puuliitto ry. Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Varapuheenjohtajaksi valittiin UPM:n aluejohtaja Tero Nieminen. 

– Tuntui hyvältä olla mukana Metsäsäätiön valtuuskunnan kokouksessa ensikertaa. Säätiö tekee tärkeää työtä – nyt kun on nostetta alalla, pitää saada julkisuutta ja jakaa tietoa, kertoo Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Lamminen (kuvassa) Ruovedeltä.

Metsäsäätiön valtuuskunta kokoontui 26.4.2016. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös. Valtuuskunta hyväksyi Metsäsäätiön sääntöjen uudistamisen suunnitelman. Metsäsäätiön säännöt tarkistetaan vastaamaan uutta, joulukuussa voimaan tullutta säätiölakia.

Hallitus jatkaa entisellään

Metsäsäätiön hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla. 

– Metsäsäätiön kaltainen, koko alan yhteinen, varojen keruu ja rahoitustoimija on ainutlaatuinen koko maailmassa. Yli 20 vuoden toiminta ja varoilla aikaan saadut tulokset osoittavat työn tarpeellisuuden, sanoo Jorma Länsitalo.

Metsäsäätiömaksuja 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2015

Metsäsäätiön kahdennenkymmenennen toimintavuoden tilikirjat on laitettu kiinni. Vuoden aikana varoja kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” noin 1,9 miljoonaa euroa. Yksityismetsien puukauppojen osallistumisprosentti oli viime vuosien tasolla 34 prosentissa. Metsähallitus maksoi maksun kaikesta myymästään puusta.

Metsäsäätiön hallitus jakoi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa apurahoja. Oheisessa diagrammissa on esitetty, miten apurahat ovat jakautuneet kolmen viime vuoden aikana.

Lue lisää:
Metsäsäätiön valtuuskunta 2016
Metsäsäätiön hallitus 2016
Metsäsäätiön toimintakertomus 2015

Hannu Lamminen osallistui ensimmäistä kertaa Metsäsäätiön valtuuskunnan kokoukseen.

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Länsitalo.