Metsäsäätiön valtuuskunta muuttuu uudistuneen säätiölain ja sitä seuranneen sääntöuudistuksen myötä hallintoneuvostoksi. Hallintoneuvostoon valittiin yksi uusi jäsen, pääjohtaja Pentti Hyttinen Metsähallituksesta. Hallintoneuvoston uusina varajäseninä aloittavat Leena Neitiniemi-Upola MTK:sta, Tapio Pouta Metsähallituksesta, Johanna Hristov Loimusta ja Puuliittoa edustava Pekka Juusola.
– Metsäsäätiö on hyvin positiivinen ilmestys metsäsektorin kokonaisuudessa. Olen kohdannut Metsäsäätiön eri tilanteissa, muun muassa Päättäjien Metsäakatemian ensimmäistä kurssia johtaessani. Lämmittää mieltä, että Metsäsäätiö rahoittaa Metsäakatemiaa edelleen, sanoo Hyttinen.
– Myös Metsähallituksella on monia yhteisiä intressejä Metsäsäätiön kanssa, muun muassa metsien roolin esiintuominen maakuntien tasolla.
Uuden säätiölain ja Metsäsäätiön uusien sääntöjen mukana toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvestä tulee hallituksen päätöksellä Metsäsäätiön toimitusjohtaja.
Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä. Päätös tehtiin maanantaina Metsäsäätiön hallituksen kokouksessa. Edellinen puheenjohtaja metsäjohtaja Jorma Länsitalo Stora Ensosta jätti Metsäsäätiön hallituksen uusien tehtävien myötä. Hänen tilalleen Stora Ensosta tuli ostojohtaja Esa Ojala ja varahenkilökseen metsäjohtaja Janne Partanen. Varapuheenjohtajana jatkaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.
Tuore puheenjohtaja Brander on ollut Metsäsäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2015.
– On ollut ilo saada olla mukana Metsäsäätiön hallituksen toiminnassa. Puheenjohtajana aion jatkaa Metsäsäätiön työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Uskon etenkin paikallisiin, kohdennettuihin keräyshankkeisiin, jossa metsät ja metsästä saatavat tuotteet ovat konkreettisesti esillä ja osana ihmisten arkea, kertoo Brander.
Metsäsäätiön varat kerätään vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, johon puuta myyvä metsänomistaja sekä puuta käyttävä teollisuus yhdessä osallistuvat.
– Konsepti on menestystarina. Haluan osaltani jatkaa ja edistää tätä hyvää yhteistyötä, sanoo Brander.
Bioaika-rekka starttasi kiertueensa Helsingin Rautatietorilta maanantaina 5.6. Kiertueen avasi ministeri Kimmo Tiilikainen. Tapahtumakiertue pysähtyy yhteensä sadalla paikkakunnalla kesän aikana yleisötapahtumissa ja syksyllä lukio-paikkakunnilla. Kiertue on Metsäsektorin yhteinen satavuotislahja Suomen nuorille. Rahoittajia on useita, mutta rahoituksen ytimen ja hankkeen mahdollistavat Metsäsäätiö ja Metsämiesten säätiö. Toteutuksesta vastaa Tiedekeskus Pilke.
Kiertueen ydin on rekassa liikkuva tiedekeskus ja Bioaikatori. Rekassa voi tutustua erilaisin laittein maailman kehityssuuntiin ja megatrendeihin sekä siihen, miten metsien kestävä käyttö voi ratkaista tulevaisuuden haasteita. Samalla voi tutustua metsätyömaahan ja metsäkoneeseen virtuaalisesti sekä ihmetellä, mitä kaikkea Suomessa jo osataan biotaloudesta.
Bioaika-rekka on historian suurin yksittäinen Metsäsäätiön rahoituskohde. Metsäsäätiön 300 000 euron rahoitusosuutta on ollut rahoittamassa 5 000 keskimääräistä puukauppa – yksittäistä metsänomistajaa tai perhettä. Suuri kiitos siitä kaikille myötä vaikuttaneille!
Tutustu Bioaika-rekkaan ja kiertueeseen tarkemmin osoitteessa www.bioaika.fi.
Kainuun kohdennettu keräys alkaa. Metsäsäätiölle Kainuussa vuoden aikana kerättävät varat kohdennetaan Tuupalan puukoulun terveysominaisuuksien mittaamiseen ja viestintään. Puukouluhankkeesta kerätään tietopaketti Terve talo -kriteeristöön nojaavasta rakentamisesta, joka kannustaa muitakin kuntia käyttämään puuta palvelurakentamisessa.
Kaikki alueen metsänomistajat voivat osallistua keräykseen maksamalla metsäsäätiömaksun suoran puukaupan tai metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan yhteydessä keräysaikana 1.4.2017–31.3.2018. Metsänomistajan osallistuessa keräykseen myös puuta ostava yhtiö osallistuu samalla summalla.
Kohdennetussa keräyksessä ovat mukana alueen puunmyyjät ja -ostajat: Metsänhoitoyhdistykset, MTK-metsänomistajat, Metsä Group, UPM, Stora Enso, Metsähallitus, Kuhmo Oy, Pölkky Oy ja Kuhmon kaupunki.
Kuhmon Tuupalan puukoulu
Kuhmossa rakennetaan Suomen ensimmäistä massiivipuista koulua CLT-elementeistä ja liimapuusta. Koulussa on kolme rakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä kooltaan 5500 m2. Kuhmon koulukeskus on tärkeä referenssikohde entistä terveellisemmän ja monin tavoin oppimista edistävän koulutusympäristön toteuttamisessa.
Suomen Metsäsäätiön 21. toimintavuosi on takana ja tilikirjat toimintakertomus sinettejä vaille valmiit. Vuoden 2016 aikana kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” 1,85 miljoonaa euroa. Yksityismetsien lahjoitusprosentti putosi hieman säilyen kuitenkin kohtuullisella tasolla, mutta selvästi alle 40%:n tavoitteen. Lisäksi Metsähallitus kantaa kortensa kekoon osallistumalla puukaupoissaan Metsäsäätiömaksuun.
Metsäsäätiön hallitus kokoontui kuluneena vuonna viisi kertaa ja apurahoja myönnettiin 1,46 miljoonaa euroa. Toiminnanjohtajan valtuuksilla myönnettiin 117 000 euroa pieniä apurahoja, jotka käytettiin pääasiassa koululaisten metsäpäivien matkakustannusten rahoittamiseen sekä ammattilaisten ja opiskelijoiden opiskelu- tai täydennyskoulutustapahtumiin ja matkoihin. Kassasta virtasi projekteihin kertomusvuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa.
Talouden luvut ovat jo vuosia olleet hyvin saman kaltaisia. Varakassaa ei kuluneena vuonna juurikaan kartutettu, mutta potti pahanpäivän varoja on aiemmin sijoitettu matalalla riskillä Metsäsäätiön sijoitusstrategian mukaisesti.
Metsäsäätiön 21 toimintavuoden aikana on jaettu lähes 32 miljoonaa euroa elinkeinon elinvoimaisuuden edistämiseen ja näköalattomuuden torjuntaan. Voimme kaikki olla saavutuksesta ylpeitä. Metsäsäätiön henkilöstö ja hallinto kiittävät kaikkia yhteen hiileen puhaltaneita!
Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla1. Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Metsää omistavien yksityishenkilöiden määrä ja osuus metsäpinta-alasta ovat Suomessa maailman suurimpia. Valtaosa teollisuuden käyttämästä puusta korjataan näistä metsistä. Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt, millaisia yksityisomistajat ovat, ja miten he jakautuvat eri ryhmiin metsätaloudellisen aktiivisuutensa ja metsäomistuksen tavoitteiden suhteen. Tutkimustiedon tarpeen taustalla ovat muun muassa Suomen biotaloustavoitteet, investoinnit ja niiden myötä lisääntyvä puun käyttö. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.
Tutkimuksessa yksityiset metsänomistajat – eli perheomistajat, kuolinpesät ja verotusyhtymät – on jaettu kahteen ryhmään: hiljaisiin ja aktiivisiin. Yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta hiljaisilla omistajilla on noin 10 prosenttia ja käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista 13 prosenttia (kuva 1). Hiljaisiksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen.
Hiljaisilla ja aktiivisilla metsänomistajilla on suurelta osin erilaiset tavoitteet metsänomistukselle. Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisista metsänomistajista suurin osa kuuluu ns. taloudellisesti suuntautuneiden monitavoitteisten ryhmään, kun taas hiljaisilla suurin ryhmä on luontoa ja ympäristöä korostavat (kuva 2). Myös tavoitteistaan epätietoisia on hiljaisissa omistajissa enemmän.
Monipuolinen omistus edellyttää monipuolisia keinoja ja palveluita
Puukaupan ja metsänhoidon aktivoimiseen tutkimus suosittelee useita erilaisia keinoja, koska metsänomistajatkin ovat hyvin monenlaisia. Kaikkien metsäasioiden hoitaminen – miten saadaan palveluita, teetetään metsänhoitotöitä tai haetaan tukia – pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Tämä vaatii neuvonnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Toisaalta pitää parantaa metsävaratietojen ja omistajien yhteystietojen saatavuutta, jotta neuvontaa ja räätälöityä palvelutarjontaa voidaan kohdistaa oikein. Digitalisaation keinot ja toimenpiteiden visualisointi päätöksentekovaiheessa ovat tulevaisuuden suuria mahdollisuuksia.
”Monilla omistajilla yleinen rajoite metsänhoidon suhteen on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja asiakaskohtainen joustavuus ovat tärkeitä asioita”, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia sanoo.
Metsäammattilaisille tehty kyselytutkimus osoittaa, että palveluja tarjoavat organisaatiot voisivat tunnistaa ja huomioida entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Kuolinpesistä noin kolmasosa kuuluu hiljaisiin omistajiin. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan hiljaisissa kuolinpesissä usein hankalaksi, eikä päätöksenteon periaatteista ole usein sovittu. Kuolinpesien henkilökohtaisen neuvonnan esteenä on tiedonpuute osakkaista ja heidän yhteystiedoistaan. Ratkaisuksi tutkimus ehdottaa muun muassa, että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi.
Tutkimus perustui laajaan ja monipuoliseen aineistoon, joka koostui Suomen metsäkeskuksen kokoamasta tietokanta-aineistosta ja metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyistä kyselytutkimuksista. Raportti ”Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen”, PTT raportteja 255, ja hankkeen muut julkaisut ovat luettavissa PTT:n verkkosivuilta.
Kuva 1: Erilaisten yksityismetsänomistajien osuudet yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta.
Kuva 2: Yksin ja puolison kanssa metsää omistavien jakautuminen tavoiteryhmiin.
PTT:n tutkimuksen Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen tulokset julkaistaan seminaarissa keskiviikkona 8.2.2017 kello 9.00–11. Seminaari järjestetään Helsingissä Finlandia-talolla, osoitteessa Mannerheimintie 13b. Kahvitarjoilu alkaa kello 8.30. Seminaari on myös webinaari, ja seurattavissa verkossa. Osallistu webinaariin linkistä alla.
Seminaarissa julkaistavan tutkimuksen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.
PTT on tutkinut metsätaloudellisesti aktiivisten ja hiljaisten metsänomistajien taustapiirteitä, näkemyksiä ja metsätilojen ominaisuuksia. Hiljaisilla metsänomistajilla tarkoitetaan metsänomistajia, jotka eivät ole tehneet puukauppaa tai hakeneet tukea metsänhoitotöihin viimeiseen kymmeneen vuoteen. Lisäksi hankkeessa on selvitetty metsäammattilaisten näkemyksiä passiivisista metsänomistajista.
Seminaarissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
– Kuinka suuri osa metsänomistajista on aktiivisia ja kuinka suuri osa hiljaisia? – Eroavatko aktiiviset ja hiljaiset metsänomistajat toisistaan tavoitteissaan, suhtautumisessaan metsän käsittelytapoihin ja ammattilaisilta saatavaan apuun?
Ohjelma 8.2.2017
Seminaarin avaa MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, jonka jälkeen PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia esittelee tutkimuksen ” Hiljaiset metsänomistajat – miksi metsien taloudelliset mahdollisuudet jätetään käyttämättä”. Tutkimustuloksia kommentoi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Lisäksi kommenttipuheenvuoron pitävät metsänomistaja Toni Tuomala, metsäasiantuntija Jukka Haataja (Mhyp), johtaja Pekka Rajala (UPM) ja metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen (Suomen Metsäkeskus). Seminaarin puheenjohtajana toimii metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry.
Tutkimusraportit ovat ladattavissa julkistamistilaisuuden jälkeen PTT:n verkkosivuilta.
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt. Lisätietoja webinaarista ja seminaarin varasijoista info(at)metsasaatio.fi.
Tervetuloa!
Liisa MäkijärviIiro Jussila
toiminnanjohtaja toimitusjohtaja Suomen Metsäsäätiö PTT
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder esitti Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 28.12.), että Suomen Metsäsäätiö voisi laajentaa toimintaansa metsien suojeluun ja ostaa suojeltavia metsiä.
Suomen Metsäsäätiön säädekirjassa todetaan, että ”Säätiön tarkoituksena on metsätalouden tieteellisen tutkimuksen tukeminen, metsän ja sen tuotteiden, erityisesti puusta valmistettujen tuotteiden käytön edistäminen sekä Suomen metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen.”
Metsäsäätiön säädekirjan mukaista tehtävää, kuten muidenkaan säätiöiden, ei voi säätiölain mukaan muuttaa. Tehtävien rajoja ei voi myöskään liiaksi venyttää.
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa monipuolisesti metsäelinkeinoa edistävää toimintaa. Rahoituskohteita ovat esimerkiksi tutkimus, koululais- ja nuorisotyö, puurakentamisen koulutus sekä ajankohtainen viestintä uusista biopohjaisista tuotteista.
Metsäsäätiö on sitoutunut avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja rahoituskohteet ovat nähtävillä Metsäsäätiön verkkosivuilla.
Suomen Metsäsäätiö on ennen kaikkea metsänomistajien ja puupohjaisen teollisuuden yhteinen ponnistus ja luottamuksen osoitus. Metsänomistajat ovat kuluneen 21 vuoden aikana halunneet tukea tätä työtä. Heidän tulee voida jatkossakin luottaa siihen, että puukaupan yhteydessä vapaaehtoisesti lahjoitettu metsäsäätiömaksu käytetään säätiön tarkoituksen mukaisesti.
Metsien suojelu ansaitsee oman laajapohjaisen rahoituksensa. Toivottavasti mahdollisimman hyvä ratkaisu saadaan aikaan.
Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja Suomen Metsäsäätiö
Kommentti julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta-palstalla 2.1.2017
Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti kokoaa ensimmäistä kertaa aluetilinpidosta saatavat maakunnittaiset metsäbiotalouden tunnusluvut yhtenäiseksi tietopaketiksi. Raportti osoittaa selkeästi metsäbiotalouden merkittävyyden kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen.
Tänään julkaistussa raportissa kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Suomi jakautuu metsätalousmaakuntiin, massa- ja paperiteollisuuden maakuntiin ja puutuoteteollisuuden maakuntiin. Uusimaa nousee monella mittarilla kärkeen, mikä johtuu etenkin tutkimuksen, hallinnon ja pääkonttoreiden keskittymisestä alueelle.
Käytössä on ollut Tilastokeskuksen tuorein aluetilinpidon aineisto vuosilta 2011–2013. Raportin on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö ja toteuttanut Tapio Oy.
– Maakuntahallinto uudistuu rajusti lähivuosina samalla kun panostukset metsäbiotalouden kehittämiseen ovat kasvussa. Ymmärrys metsäbiotalouden kokonaisuudesta, merkityksestä ja rakenteesta maakunnissa on tärkeää, jotta alan kehittymisen edellytyksistä osataan huolehtia. Raportin sisältö on olennaista tietoa kansalaisille erityisesti maakunnissa sekä poliittisille päättäjille, sanoo Tapion toimitusjohtaja Panu Kallio.
– Raportin lisäksi on tuotettu valmiit maakuntakohtaiset esitykset metsäbiotalouden merkittävyydestä. Uskon, että niille on paljon käyttöä, toteaa Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.
Biotalous ja erityisesti metsäbiotalous ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä toimialoja. Kotimaisen puun käytön lisääminen on yksi hallitusohjelman tavoitteita. Kansallisen biotalousstrategian yhtenä johtoajatuksena on, että sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille synnytetään uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö, puh. 040 750 1801 toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio Oy, puh. 040 700 5405
Suomen Metsäsäätiö on metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukeva apurahasäätiö.
Tapio Oy on metsiin perustuvan biotalouden asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvia tuotteita, luotettavaa tietoa ja tehokkaita ratkaisuja metsäbiotalouteen.
Muokattu 12.12.2016: lisättiin seminaarin tallenteen linkki.
Metsäbiotalouden merkitys suhteessa tuotokseen -kuva Tapio Oy:n tekemästä raportista Metsäbiotalouden arvoketjut (2016).
Metsäsäätiön hallitus myönsi vuoden viimeisessä kokouksessa 28.11. apurahoja yhteensä 612 000 euroa. Suurimman rahoituksen sai Suomen Metsäyhdistys, jonka viestintäprojekteille myönnettiin yhteensä 435 000 euroa. Suomen Metsäyhdistys toteuttaa koulu- ja nuorisoviestintää (Metsävisa, pääkaupunkiseudun metsäpäivät, opettajien materiaalit), metsäalan yleistä viestintää (forest.fi-sivusto, kansainvälinen ympäristöluotaus) ja vaikuttajaviestintää (Päättäjien Metsäakatemia).
Uusi puu -hanke kertoo mihin puu pystyy. Hanke edistää puun käyttöön perustuvaa biotaloutta ja kertoo puupohjaisten tuotteiden merkityksestä yhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille. Hankkeelle myönnettiin 90 000 euroa.
Puuinfolle myönnettiin Paloturvallinen puukerrostalo -suunnitteluohjekirjan tekemiseen ja julkaisemiseen 57 000 euroa. Tällä halutaan edistää suurimittakaavaista puurakentamista, antaa tietoa rakentajille ja niiden suunnittelijoille sekä materiaalivalintojen päätöksentekijöille.
Suomi on 100-vuotisjuhlavuonnaan kansainvälisen PEFC-yleiskokouksen isäntämaa. Siihen sekä PEFC Suomen markkinointitoimenpiteisiin myönnettiin yhteensä 30 000 euroa.
Kokouksessa päätettiin myös Kuhmon puuelementtirakenteiselle koulukeskukselle järjestettävästä Metsäsäätiön kohdennetusta keräyksestä.
Metsäsäätiön hallitus kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja käsittelee jokaisessa kokouksessa apurahahakemukset. Seuraava kokous on 6.3.2017.
