Kainuun kohdennettu keräys alkaa. Metsäsäätiölle Kainuussa vuoden aikana kerättävät varat kohdennetaan Tuupalan puukoulun terveysominaisuuksien mittaamiseen ja viestintään. Puukouluhankkeesta kerätään tietopaketti Terve talo -kriteeristöön nojaavasta rakentamisesta, joka kannustaa muitakin kuntia käyttämään puuta palvelurakentamisessa.
Kaikki alueen metsänomistajat voivat osallistua keräykseen maksamalla metsäsäätiömaksun suoran puukaupan tai metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan yhteydessä keräysaikana 1.4.2017–31.3.2018. Metsänomistajan osallistuessa keräykseen myös puuta ostava yhtiö osallistuu samalla summalla.
Kohdennetussa keräyksessä ovat mukana alueen puunmyyjät ja -ostajat: Metsänhoitoyhdistykset, MTK-metsänomistajat, Metsä Group, UPM, Stora Enso, Metsähallitus, Kuhmo Oy, Pölkky Oy ja Kuhmon kaupunki.
Kuhmon Tuupalan puukoulu
Kuhmossa rakennetaan Suomen ensimmäistä massiivipuista koulua CLT-elementeistä ja liimapuusta. Koulussa on kolme rakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä kooltaan 5500 m2. Kuhmon koulukeskus on tärkeä referenssikohde entistä terveellisemmän ja monin tavoin oppimista edistävän koulutusympäristön toteuttamisessa.
Suomen Metsäsäätiön 21. toimintavuosi on takana ja tilikirjat toimintakertomus sinettejä vaille valmiit. Vuoden 2016 aikana kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” 1,85 miljoonaa euroa. Yksityismetsien lahjoitusprosentti putosi hieman säilyen kuitenkin kohtuullisella tasolla, mutta selvästi alle 40%:n tavoitteen. Lisäksi Metsähallitus kantaa kortensa kekoon osallistumalla puukaupoissaan Metsäsäätiömaksuun.
Metsäsäätiön hallitus kokoontui kuluneena vuonna viisi kertaa ja apurahoja myönnettiin 1,46 miljoonaa euroa. Toiminnanjohtajan valtuuksilla myönnettiin 117 000 euroa pieniä apurahoja, jotka käytettiin pääasiassa koululaisten metsäpäivien matkakustannusten rahoittamiseen sekä ammattilaisten ja opiskelijoiden opiskelu- tai täydennyskoulutustapahtumiin ja matkoihin. Kassasta virtasi projekteihin kertomusvuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa.
Talouden luvut ovat jo vuosia olleet hyvin saman kaltaisia. Varakassaa ei kuluneena vuonna juurikaan kartutettu, mutta potti pahanpäivän varoja on aiemmin sijoitettu matalalla riskillä Metsäsäätiön sijoitusstrategian mukaisesti.
Metsäsäätiön 21 toimintavuoden aikana on jaettu lähes 32 miljoonaa euroa elinkeinon elinvoimaisuuden edistämiseen ja näköalattomuuden torjuntaan. Voimme kaikki olla saavutuksesta ylpeitä. Metsäsäätiön henkilöstö ja hallinto kiittävät kaikkia yhteen hiileen puhaltaneita!
Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla1. Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Metsää omistavien yksityishenkilöiden määrä ja osuus metsäpinta-alasta ovat Suomessa maailman suurimpia. Valtaosa teollisuuden käyttämästä puusta korjataan näistä metsistä. Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt, millaisia yksityisomistajat ovat, ja miten he jakautuvat eri ryhmiin metsätaloudellisen aktiivisuutensa ja metsäomistuksen tavoitteiden suhteen. Tutkimustiedon tarpeen taustalla ovat muun muassa Suomen biotaloustavoitteet, investoinnit ja niiden myötä lisääntyvä puun käyttö. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.
Tutkimuksessa yksityiset metsänomistajat – eli perheomistajat, kuolinpesät ja verotusyhtymät – on jaettu kahteen ryhmään: hiljaisiin ja aktiivisiin. Yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta hiljaisilla omistajilla on noin 10 prosenttia ja käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista 13 prosenttia (kuva 1). Hiljaisiksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen.
Hiljaisilla ja aktiivisilla metsänomistajilla on suurelta osin erilaiset tavoitteet metsänomistukselle. Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisista metsänomistajista suurin osa kuuluu ns. taloudellisesti suuntautuneiden monitavoitteisten ryhmään, kun taas hiljaisilla suurin ryhmä on luontoa ja ympäristöä korostavat (kuva 2). Myös tavoitteistaan epätietoisia on hiljaisissa omistajissa enemmän.
Monipuolinen omistus edellyttää monipuolisia keinoja ja palveluita
Puukaupan ja metsänhoidon aktivoimiseen tutkimus suosittelee useita erilaisia keinoja, koska metsänomistajatkin ovat hyvin monenlaisia. Kaikkien metsäasioiden hoitaminen – miten saadaan palveluita, teetetään metsänhoitotöitä tai haetaan tukia – pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Tämä vaatii neuvonnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Toisaalta pitää parantaa metsävaratietojen ja omistajien yhteystietojen saatavuutta, jotta neuvontaa ja räätälöityä palvelutarjontaa voidaan kohdistaa oikein. Digitalisaation keinot ja toimenpiteiden visualisointi päätöksentekovaiheessa ovat tulevaisuuden suuria mahdollisuuksia.
”Monilla omistajilla yleinen rajoite metsänhoidon suhteen on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja asiakaskohtainen joustavuus ovat tärkeitä asioita”, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia sanoo.
Metsäammattilaisille tehty kyselytutkimus osoittaa, että palveluja tarjoavat organisaatiot voisivat tunnistaa ja huomioida entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Kuolinpesistä noin kolmasosa kuuluu hiljaisiin omistajiin. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan hiljaisissa kuolinpesissä usein hankalaksi, eikä päätöksenteon periaatteista ole usein sovittu. Kuolinpesien henkilökohtaisen neuvonnan esteenä on tiedonpuute osakkaista ja heidän yhteystiedoistaan. Ratkaisuksi tutkimus ehdottaa muun muassa, että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi.
Tutkimus perustui laajaan ja monipuoliseen aineistoon, joka koostui Suomen metsäkeskuksen kokoamasta tietokanta-aineistosta ja metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyistä kyselytutkimuksista. Raportti ”Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen”, PTT raportteja 255, ja hankkeen muut julkaisut ovat luettavissa PTT:n verkkosivuilta.
Kuva 1: Erilaisten yksityismetsänomistajien osuudet yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta.
Kuva 2: Yksin ja puolison kanssa metsää omistavien jakautuminen tavoiteryhmiin.
PTT:n tutkimuksen Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen tulokset julkaistaan seminaarissa keskiviikkona 8.2.2017 kello 9.00–11. Seminaari järjestetään Helsingissä Finlandia-talolla, osoitteessa Mannerheimintie 13b. Kahvitarjoilu alkaa kello 8.30. Seminaari on myös webinaari, ja seurattavissa verkossa. Osallistu webinaariin linkistä alla.
Seminaarissa julkaistavan tutkimuksen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.
PTT on tutkinut metsätaloudellisesti aktiivisten ja hiljaisten metsänomistajien taustapiirteitä, näkemyksiä ja metsätilojen ominaisuuksia. Hiljaisilla metsänomistajilla tarkoitetaan metsänomistajia, jotka eivät ole tehneet puukauppaa tai hakeneet tukea metsänhoitotöihin viimeiseen kymmeneen vuoteen. Lisäksi hankkeessa on selvitetty metsäammattilaisten näkemyksiä passiivisista metsänomistajista.
Seminaarissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita:
– Kuinka suuri osa metsänomistajista on aktiivisia ja kuinka suuri osa hiljaisia? – Eroavatko aktiiviset ja hiljaiset metsänomistajat toisistaan tavoitteissaan, suhtautumisessaan metsän käsittelytapoihin ja ammattilaisilta saatavaan apuun?
Ohjelma 8.2.2017
Seminaarin avaa MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, jonka jälkeen PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia esittelee tutkimuksen ” Hiljaiset metsänomistajat – miksi metsien taloudelliset mahdollisuudet jätetään käyttämättä”. Tutkimustuloksia kommentoi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Lisäksi kommenttipuheenvuoron pitävät metsänomistaja Toni Tuomala, metsäasiantuntija Jukka Haataja (Mhyp), johtaja Pekka Rajala (UPM) ja metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen (Suomen Metsäkeskus). Seminaarin puheenjohtajana toimii metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry.
Tutkimusraportit ovat ladattavissa julkistamistilaisuuden jälkeen PTT:n verkkosivuilta.
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt. Lisätietoja webinaarista ja seminaarin varasijoista info(at)metsasaatio.fi.
Tervetuloa!
Liisa MäkijärviIiro Jussila
toiminnanjohtaja toimitusjohtaja Suomen Metsäsäätiö PTT
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder esitti Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 28.12.), että Suomen Metsäsäätiö voisi laajentaa toimintaansa metsien suojeluun ja ostaa suojeltavia metsiä.
Suomen Metsäsäätiön säädekirjassa todetaan, että ”Säätiön tarkoituksena on metsätalouden tieteellisen tutkimuksen tukeminen, metsän ja sen tuotteiden, erityisesti puusta valmistettujen tuotteiden käytön edistäminen sekä Suomen metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen.”
Metsäsäätiön säädekirjan mukaista tehtävää, kuten muidenkaan säätiöiden, ei voi säätiölain mukaan muuttaa. Tehtävien rajoja ei voi myöskään liiaksi venyttää.
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa monipuolisesti metsäelinkeinoa edistävää toimintaa. Rahoituskohteita ovat esimerkiksi tutkimus, koululais- ja nuorisotyö, puurakentamisen koulutus sekä ajankohtainen viestintä uusista biopohjaisista tuotteista.
Metsäsäätiö on sitoutunut avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja rahoituskohteet ovat nähtävillä Metsäsäätiön verkkosivuilla.
Suomen Metsäsäätiö on ennen kaikkea metsänomistajien ja puupohjaisen teollisuuden yhteinen ponnistus ja luottamuksen osoitus. Metsänomistajat ovat kuluneen 21 vuoden aikana halunneet tukea tätä työtä. Heidän tulee voida jatkossakin luottaa siihen, että puukaupan yhteydessä vapaaehtoisesti lahjoitettu metsäsäätiömaksu käytetään säätiön tarkoituksen mukaisesti.
Metsien suojelu ansaitsee oman laajapohjaisen rahoituksensa. Toivottavasti mahdollisimman hyvä ratkaisu saadaan aikaan.
Liisa Mäkijärvi
toiminnanjohtaja Suomen Metsäsäätiö
Kommentti julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta-palstalla 2.1.2017
Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti kokoaa ensimmäistä kertaa aluetilinpidosta saatavat maakunnittaiset metsäbiotalouden tunnusluvut yhtenäiseksi tietopaketiksi. Raportti osoittaa selkeästi metsäbiotalouden merkittävyyden kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen.
Tänään julkaistussa raportissa kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Suomi jakautuu metsätalousmaakuntiin, massa- ja paperiteollisuuden maakuntiin ja puutuoteteollisuuden maakuntiin. Uusimaa nousee monella mittarilla kärkeen, mikä johtuu etenkin tutkimuksen, hallinnon ja pääkonttoreiden keskittymisestä alueelle.
Käytössä on ollut Tilastokeskuksen tuorein aluetilinpidon aineisto vuosilta 2011–2013. Raportin on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö ja toteuttanut Tapio Oy.
– Maakuntahallinto uudistuu rajusti lähivuosina samalla kun panostukset metsäbiotalouden kehittämiseen ovat kasvussa. Ymmärrys metsäbiotalouden kokonaisuudesta, merkityksestä ja rakenteesta maakunnissa on tärkeää, jotta alan kehittymisen edellytyksistä osataan huolehtia. Raportin sisältö on olennaista tietoa kansalaisille erityisesti maakunnissa sekä poliittisille päättäjille, sanoo Tapion toimitusjohtaja Panu Kallio.
– Raportin lisäksi on tuotettu valmiit maakuntakohtaiset esitykset metsäbiotalouden merkittävyydestä. Uskon, että niille on paljon käyttöä, toteaa Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.
Biotalous ja erityisesti metsäbiotalous ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä toimialoja. Kotimaisen puun käytön lisääminen on yksi hallitusohjelman tavoitteita. Kansallisen biotalousstrategian yhtenä johtoajatuksena on, että sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille synnytetään uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö, puh. 040 750 1801 toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio Oy, puh. 040 700 5405
Suomen Metsäsäätiö on metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukeva apurahasäätiö.
Tapio Oy on metsiin perustuvan biotalouden asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvia tuotteita, luotettavaa tietoa ja tehokkaita ratkaisuja metsäbiotalouteen.
Muokattu 12.12.2016: lisättiin seminaarin tallenteen linkki.
Metsäbiotalouden merkitys suhteessa tuotokseen -kuva Tapio Oy:n tekemästä raportista Metsäbiotalouden arvoketjut (2016).
Metsäsäätiön hallitus myönsi vuoden viimeisessä kokouksessa 28.11. apurahoja yhteensä 612 000 euroa. Suurimman rahoituksen sai Suomen Metsäyhdistys, jonka viestintäprojekteille myönnettiin yhteensä 435 000 euroa. Suomen Metsäyhdistys toteuttaa koulu- ja nuorisoviestintää (Metsävisa, pääkaupunkiseudun metsäpäivät, opettajien materiaalit), metsäalan yleistä viestintää (forest.fi-sivusto, kansainvälinen ympäristöluotaus) ja vaikuttajaviestintää (Päättäjien Metsäakatemia).
Uusi puu -hanke kertoo mihin puu pystyy. Hanke edistää puun käyttöön perustuvaa biotaloutta ja kertoo puupohjaisten tuotteiden merkityksestä yhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille. Hankkeelle myönnettiin 90 000 euroa.
Puuinfolle myönnettiin Paloturvallinen puukerrostalo -suunnitteluohjekirjan tekemiseen ja julkaisemiseen 57 000 euroa. Tällä halutaan edistää suurimittakaavaista puurakentamista, antaa tietoa rakentajille ja niiden suunnittelijoille sekä materiaalivalintojen päätöksentekijöille.
Suomi on 100-vuotisjuhlavuonnaan kansainvälisen PEFC-yleiskokouksen isäntämaa. Siihen sekä PEFC Suomen markkinointitoimenpiteisiin myönnettiin yhteensä 30 000 euroa.
Kokouksessa päätettiin myös Kuhmon puuelementtirakenteiselle koulukeskukselle järjestettävästä Metsäsäätiön kohdennetusta keräyksestä.
Metsäsäätiön hallitus kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja käsittelee jokaisessa kokouksessa apurahahakemukset. Seuraava kokous on 6.3.2017.
Suomen Metsäsäätiön hallitus päätti kokouksessaan 28.11.2016 Kuhmon koulukeskukselle järjestettävästä alueellisesta kohdennetusta keräyksestä. Keräys toteutetaan Kainuun alueella ja aloitetaan ensi keväänä huhtikuussa.
Kuhmon Tuupalassa rakenteilla oleva koulukeskus on merkittävä massiivipuisen palvelurakentamisen kohde Suomessa. Metsäsäätiö haluaa tukea kouluhanketta ja lahjoittaa keräyksen tuotot koulukeskuksen rakennusprosessin dokumentointiin, siihen liittyviin mittauksiin ja viestintään. Keräykseen osallistuvat kaikki Kainuun alueella keräysaikana 1.4.2017–31.3.2018 metsäsäätiömaksun maksavat. Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajat, mukaan lukien Metsähallitus, ovat mukana keräyksessä.
Metsäsäätiömaksu on vapaaehtoinen, puukaupan yhteydessä maksettava lahjoitus. Jos metsänomistaja päättää lahjoittaa metsäsäätiönmaksun, myös puuta ostava yritys maksaa saman summan Metsäsäätiölle. Metsäsäätiömaksu on 0,2% puukaupan arvosta puun myyjältä ja sama 0,2% puun ostajalta. Keskimääräisessä puukaupassa metsänomistajan lahjoitus on noin 25 euroa.
Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -seminaaria 7.12. pääsee seuraamaan myös verkossa! Seminaarista järjestetään Skype webinaari. Alla webinaariin liittymisohjeet.
Kysymykset ja jälki-ilmoittautumiset sähköpostilla info(a)metsasaatio.fi.
Ohjeet Webinaariin osallistumiseen
Webinaari avataan 7.12.2016 klo 12.45. Liity Skype webinaariin TÄSTÄ.
Jos sinulla ei ole Skype for Businesstä tai Skype työpöytäsovellusta, niin voit liittyä webinaariin selaimella.
1. Avaa webinaarin linkki
2. Linkki avautuu selaimeen
3. Kirjoita nimesi kirjautumisruutuun ja valitse Liity kokoukseen.
4. Tarvittaessa noudata selaimen Skype for Business Web App -laajennuksen asennusohjeita. 5. Jos sinulla on ongelmia liittyä kokoukseen, saat lisäohjeita täältä.
Seminaari: Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain
Tervetuloa seminaariin Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain keskiviikkona 7.12.2016 kello 13.00–15.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.15. Seminaari järjestetään Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa, osoitteessa Runeberginkatu 2.
Seminaarissa esitellään Suomen Metsäsäätiön rahoittaman ”Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain” -hankkeen tulokset. Hankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys Suomessa ja erityisesti maakuntatasolla.
Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit ja työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi – suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.
Ohjelma
klo 12.15 Kahvitarjoilu
klo 13.00 Seminaarin avaus
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
Tulosten esittely
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio
Kommenttipuheenvuorot
maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry
Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
klo 15.00 Seminaari päättyy
Tervetuloa!
Liisa Mäkijärvi
Toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö
Panu Kallio
toimitusjohtaja
Tapio Oy
Uutinen päivitetty 2.12.2016 ilmoittautumisen osalta. Ennakkoilmoittautuminen päättyi 30.11.2016.
Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa torstaina Messukeskuksessa. Huomionosoituksen saivat Pohjanmaan kohdennetun keräyksen toteuttajat. Pohjanmaan kohdennetulla keräyksellä kerättiin varoja Vaasan yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan puurakentamisen liiketoimintaprofessuurille.
Kohdennettuun keräykseen osallistuivat kaikki puukaupan toimijat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Keräys onnistui hienosti ja professuurille lahjoitettiin 120 000 euroa toimintarahaa.
– Kohdennetun keräyksen onnistuminen on vahvasti paikallisista toimijoista kiinni. Hyvä yhteistyö ja laaja sitoutuminen keräykseen toivat onnistuneen lopputuloksen, sanoi toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi puheessaan.
Kohdennetut keräykset ovat ainutlaatuinen tapa tuoda Metsäsäätiö lähelle metsänomistajia eri puolella Suomea. Aiemmin varoja on kerätty alueellisesti muun muassa Savonlinna-salin rakentamiseen ja Tiedekeskus Pilkkeen pohjoisten metsien kestävästä käytöstä kertovaan näyttelyyn Rovaniemellä.
Jussi Parviainen toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Lakeus
Tomi Saine piiripäällikkö, Metsä Group
Mikko Syri kenttäpäällikkö, MTK
Yrjö Ylkänen elinkeinopäällikkö, Suomen metsäkeskus
Keräykseen osallistuivat myös itsenäiset sahat Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäen johdolla. Lisäksi kohdennetulle keräykselle tukensa antoivat Stora Enso ja Metsähallitus.
