Kuvassa Veikko Halmesaari, Hannu Hokkanen, Vesa Kutvonen, Jukka Pulkkinen ja Keijo Vartiainen. Kuva: Erkki Oksanen

Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa torstaina Messukeskuksessa. Tänä vuonna palkittiin metsäasiantuntijoita, jotka ovat koko työuransa ajan tehneet uutterasti työtä Metsäsäätiön esittelemiseksi metsänomistajalle.

Metsäsäätiön huomionosoituksen saivat: Veikko Halmesaari (Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo), Hannu Hokkanen (Stora Enso Metsä), Vesa Kutvonen (UPM Metsä), Jukka Pulkkinen (Kuhmo Oy) ja Keijo Vartiainen (Metsä Group).

Huomionosoituksen saaneet asiantuntijat jaksavat vuodesta toiseen innostavasti esitellä Metsäsäätiön metsänomistajalle, jonka jälkeen metsänomistaja tekee päätöksen osallistumisestaan metsäsäätiömaksuun. Oman varsinaisen tehtävänsä ohella he ovat nähneet tärkeänä Metsäsäätiön koko metsäalan yhteisenä asiana. Elämänurapalkittavat ovat ymmärtäneet, että tarvitaan omaa rahaa yhteisen viestin viemiseen ja että metsäalalla tarvitaan tulevaisuudessakin uusia osaajia. Metsäasiantuntijoiden työpanoksella ja metsänomistajien mukaan lähtemisellä Metsäsäätiön varojen keräykseen on mahdollistettu monta pientä ja isompaakin metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukevaa projektia.

– Huomionosoituksen saajat ovat ansainneet koko metsäalan raikuvat aplodit. Palkittu asiantuntija on todellisuudessa saattanut kerätä 10 vuoden aikana 50 000 euroa metsäsäätiömaksuja puun myyjäpuolelta, jonka puun ostaja on tuplannut 100 000 euroksi. Tämä työ on tehty jopa 1 500 puukaupan yhteydessä. Metsäsäätiön tarkoitus ja toiminta on siis kerrottu jopa 1 500 kertaa, kertoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi kiitollisena.

– Tällä yksittäisen toimihenkilön keräämällä rahalla on voitu viedä yli 10 000 koululaista tutustumaan metsätalouteen ja -teollisuuteen, rahoittaa merkittäväkin tutkimus tai viedä tietoa metsäalasta suurellekin joukolle vaikuttajia. Yksilöiden tekemällä työ on konkreettisesti mitattavissa, painottaa Liisa Mäkijärvi.

– Sama kiitos kuuluu myös metsäsäätiömaksun maksaneille metsänomistajille – päätös metsäsäätiömaksun maksamisesta on aina lopulta heidän päätöksensä. Yhteiseen rahojenkeruuseen osallistuu merkittävällä summalla vuosittain myös Metsähallitus, joka ansaitsee suuret kiitokset, jatkaa Liisa Mäkijärvi.

Huomionosoitukset luovuttivat Suomen Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta ja Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Metsien tuulituhot ajoittuvat pääasiassa kauteen, jolloin maa on sulana ja puut voivat kaatua juurineen. Märät, vähälumiset talvet lisäävät riskiä tuulituhoihin. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushanketta, jossa tavoitellaan koko Suomen kattavaa myrskytuhoriskikarttaa yhdistämällä monipuolisesti eri tietolähteitä.

Tutkimushankkeessa yhdistetään Luke:n metsävarakartat, yksityiskohtainen korkeusmalli, maaperäaineistot, tuuliaineistot sekä routaa kuvaavat mallit. Koostettavan laskentajärjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa korkean tuulituhoriskin metsäkohteet ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan puukauppaa ja hakkuutapoja. Tutkimushankkeen tulokset tulevat avoimesti jaettavaksi Luke:n www-sivujen kautta.

(Kuva: Erkki Oksanen, Luke)

Metsäpohjaisen biotalouden tarjoamia ratkaisuja esittelevä Bioaika-tiedekeskus aloitti syksyn koululaiskiertueensa Ivalosta 14. elokuuta. Syksyn aikana rekka vierailee yli 60 oppilaitoksella. Päivisin tiedekeskus-rekka on varattu täyteen koululuokkien vierailuja, mutta iltaisin ja viikonloppuisin rekkaan pääsevät tutustumaan kaikki muutkin kiinnostuneet.

Bioaika-rekan kesäkiertue saatiin päätökseen 13.8. Kesän aikana rekka vieraili mm. Mikkelin asuntomessuilla, Farmari-näyttelyssä Seinäjoella ja SuomiAreenalla Porissa. Bioaika-näyttelyssä kävi kesän aikana yli 14 000 vierasta.

Bioaika-kiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille.

Katso kiertueen aikataulut: bioaika.fi

(Kuvat: Rekka ulkoa Pekka Koski ja rekka sisältä: Heikki Hepoaho)

”Mihin puu pystyy” -näyttely oli esillä Euroopan parlamentissa syyskuussa viikon ajan. Näyttely antoi konkreettisia esimerkkejä puupohjaisista tuotteista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä lisäsi ymmärrystä puun käyttöön perustuvasta biotaloudesta. Esillä oli yli 50 puupohjaista pakkaus-, tekstiili-, kemian- ja lääketeollisuuden tuotetta ja uudenlaisia materiaaliratkaisuja yhteensä kahdeltakymmeneltä eri suomalaisyritykseltä ja toimijalta.

Näyttely houkutteli paikalle europarlamentaarikkoja ja muita vaikuttajia useista maista. Brittiläinen parlamentaarikko Paul Brannen totesi Uusi puu -hankkeen näyttelystä: ”Tämä näyttely saa ihmiset ymmärtämään sen avainasian, että se mikä tehdään nyt muovista, voidaan jatkossa tehdä puusta. Tämä läpimurto tulee saada aikaiseksi”.

Mihin puu pystyy -näyttely ajoittui metsävarojen käytön kannalta tärkeälle LULUCF-äänestysviikolle. Näyttelyn avasi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja emäntänä oli europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

(Kuva: Thierry Dauwe)

Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä. Päätös tehtiin maanantaina Metsäsäätiön hallituksen kokouksessa. Edellinen puheenjohtaja metsäjohtaja Jorma Länsitalo Stora Ensosta jätti Metsäsäätiön hallituksen uusien tehtävien myötä. Hänen tilalleen Stora Ensosta tuli ostojohtaja Esa Ojala ja varahenkilökseen metsäjohtaja Janne Partanen. Varapuheenjohtajana jatkaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.

Tuore puheenjohtaja Brander on ollut Metsäsäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2015.

– On ollut ilo saada olla mukana Metsäsäätiön hallituksen toiminnassa. Puheenjohtajana aion jatkaa Metsäsäätiön työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Uskon etenkin paikallisiin, kohdennettuihin keräyshankkeisiin, jossa metsät ja metsästä saatavat tuotteet ovat konkreettisesti esillä ja osana ihmisten arkea, kertoo Brander.

Metsäsäätiön varat kerätään vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, johon puuta myyvä metsänomistaja sekä puuta käyttävä teollisuus yhdessä osallistuvat.

– Konsepti on menestystarina. Haluan osaltani jatkaa ja edistää tätä hyvää yhteistyötä, sanoo Brander.

Bioaika-rekka starttasi kiertueensa Helsingin Rautatietorilta maanantaina 5.6. Kiertueen avasi ministeri Kimmo Tiilikainen. Tapahtumakiertue pysähtyy yhteensä sadalla paikkakunnalla kesän aikana yleisötapahtumissa ja syksyllä lukio-paikkakunnilla. Kiertue on Metsäsektorin yhteinen satavuotislahja Suomen nuorille. Rahoittajia on useita, mutta rahoituksen ytimen ja hankkeen mahdollistavat Metsäsäätiö ja Metsämiesten säätiö. Toteutuksesta vastaa Tiedekeskus Pilke.

Kiertueen ydin on rekassa liikkuva tiedekeskus ja Bioaikatori. Rekassa voi tutustua erilaisin laittein maailman kehityssuuntiin ja megatrendeihin sekä siihen, miten metsien kestävä käyttö voi ratkaista tulevaisuuden haasteita. Samalla voi tutustua metsätyömaahan ja metsäkoneeseen virtuaalisesti sekä ihmetellä, mitä kaikkea Suomessa jo osataan biotaloudesta.

Bioaika-rekka on historian suurin yksittäinen Metsäsäätiön rahoituskohde. Metsäsäätiön 300 000 euron rahoitusosuutta on ollut rahoittamassa 5 000 keskimääräistä puukauppa – yksittäistä metsänomistajaa tai perhettä. Suuri kiitos siitä kaikille myötä vaikuttaneille!

Tutustu Bioaika-rekkaan ja kiertueeseen tarkemmin osoitteessa www.bioaika.fi.

Kainuun kohdennettu keräys alkaa. Metsäsäätiölle Kainuussa vuoden aikana kerättävät varat kohdennetaan Tuupalan puukoulun terveysominaisuuksien mittaamiseen ja viestintään. Puukouluhankkeesta kerätään tietopaketti Terve talo -kriteeristöön nojaavasta rakentamisesta, joka kannustaa muitakin kuntia käyttämään puuta palvelurakentamisessa.

Kaikki alueen metsänomistajat voivat osallistua keräykseen maksamalla metsäsäätiömaksun suoran puukaupan tai metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan yhteydessä keräysaikana 1.4.2017–31.3.2018. Metsänomistajan osallistuessa keräykseen myös puuta ostava yhtiö osallistuu samalla summalla.

Kohdennetussa keräyksessä ovat mukana alueen puunmyyjät ja -ostajat: Metsänhoitoyhdistykset, MTK-metsänomistajat, Metsä Group, UPM, Stora Enso, Metsähallitus, Kuhmo Oy, Pölkky Oy ja Kuhmon kaupunki.

Kuhmon Tuupalan puukoulu

Kuhmossa rakennetaan Suomen ensimmäistä massiivipuista koulua CLT-elementeistä ja liimapuusta. Koulussa on kolme rakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä kooltaan 5500 m2. Kuhmon koulukeskus on tärkeä referenssikohde entistä terveellisemmän ja monin tavoin oppimista edistävän koulutusympäristön toteuttamisessa.

Katso video koulun rakentamisesta tästä.

Lue lisää:

Suomen Metsäsäätiön 21. toimintavuosi on takana ja tilikirjat toimintakertomus sinettejä vaille valmiit. Vuoden 2016 aikana kertyi puukauppojen yhteydessä kerättyinä lahjoituksina ”metsäsäätiömaksuina” 1,85 miljoonaa euroa. Yksityismetsien lahjoitusprosentti putosi hieman säilyen kuitenkin kohtuullisella tasolla, mutta selvästi alle 40%:n tavoitteen. Lisäksi Metsähallitus kantaa kortensa kekoon osallistumalla puukaupoissaan Metsäsäätiömaksuun.

Metsäsäätiön hallitus kokoontui kuluneena vuonna viisi kertaa ja apurahoja myönnettiin 1,46 miljoonaa euroa. Toiminnanjohtajan valtuuksilla myönnettiin 117 000 euroa pieniä apurahoja, jotka käytettiin pääasiassa koululaisten metsäpäivien matkakustannusten rahoittamiseen sekä ammattilaisten ja opiskelijoiden opiskelu- tai täydennyskoulutustapahtumiin ja matkoihin. Kassasta virtasi projekteihin kertomusvuoden aikana 1,5 miljoonaa euroa.

Talouden luvut ovat jo vuosia olleet hyvin saman kaltaisia. Varakassaa ei kuluneena vuonna juurikaan kartutettu, mutta potti pahanpäivän varoja on aiemmin sijoitettu matalalla riskillä Metsäsäätiön sijoitusstrategian mukaisesti.

Metsäsäätiön 21 toimintavuoden aikana on jaettu lähes 32 miljoonaa euroa elinkeinon elinvoimaisuuden edistämiseen ja näköalattomuuden torjuntaan. Voimme kaikki olla saavutuksesta ylpeitä. Metsäsäätiön henkilöstö ja hallinto kiittävät kaikkia yhteen hiileen puhaltaneita!

Lue lisää:

Rahoitusjakauma teemoittain 2014-2016

Kuvassa apurahojen myöntöpäätösten jakautuminen teemoittain vuosina 2014-2016.