Metsäbiotalouden arvoketjut -raportti kokoaa ensimmäistä kertaa aluetilinpidosta saatavat maakunnittaiset metsäbiotalouden tunnusluvut yhtenäiseksi tietopaketiksi. Raportti osoittaa selkeästi metsäbiotalouden merkittävyyden kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen.

Tänään julkaistussa raportissa kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi –  suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Suomi jakautuu metsätalousmaakuntiin, massa- ja paperiteollisuuden maakuntiin ja puutuoteteollisuuden maakuntiin. Uusimaa nousee monella mittarilla kärkeen, mikä johtuu etenkin tutkimuksen, hallinnon ja pääkonttoreiden keskittymisestä alueelle.

Käytössä on ollut Tilastokeskuksen tuorein aluetilinpidon aineisto vuosilta 2011–2013. Raportin on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö ja toteuttanut Tapio Oy.

– Maakuntahallinto uudistuu rajusti lähivuosina samalla kun panostukset metsäbiotalouden kehittämiseen ovat kasvussa. Ymmärrys metsäbiotalouden kokonaisuudesta, merkityksestä ja rakenteesta maakunnissa on tärkeää, jotta alan kehittymisen edellytyksistä osataan huolehtia. Raportin sisältö on olennaista tietoa kansalaisille erityisesti maakunnissa sekä poliittisille päättäjille, sanoo Tapion toimitusjohtaja Panu Kallio.

– Raportin lisäksi on tuotettu valmiit maakuntakohtaiset esitykset metsäbiotalouden merkittävyydestä. Uskon, että niille on paljon käyttöä, toteaa Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Biotalous ja erityisesti metsäbiotalous ovat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä toimialoja. Kotimaisen puun käytön lisääminen on yksi hallitusohjelman tavoitteita. Kansallisen biotalousstrategian yhtenä johtoajatuksena on, että sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille synnytetään uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Raportti on ladattavissa: http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/
Maakuntakohtaiset esitykset ladattavissa: www.metsasaatio.fi/metsabiotalous
Seminaarin tallenne on katsottavissa youtubessa.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Suomen Metsäsäätiö, puh. 040 750 1801
toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio Oy, puh. 040 700 5405

Suomen Metsäsäätiö on metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukeva apurahasäätiö.

Tapio Oy on metsiin perustuvan biotalouden asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvia tuotteita, luotettavaa tietoa ja tehokkaita ratkaisuja metsäbiotalouteen.  

Muokattu 12.12.2016: lisättiin seminaarin tallenteen linkki.

Suomen Metsäsäätiön hallitus päätti kokouksessaan 28.11.2016 Kuhmon koulukeskukselle järjestettävästä alueellisesta kohdennetusta keräyksestä. Keräys toteutetaan Kainuun alueella ja aloitetaan ensi keväänä huhtikuussa.

Kuhmon Tuupalassa rakenteilla oleva koulukeskus on merkittävä massiivipuisen palvelurakentamisen kohde Suomessa. Metsäsäätiö haluaa tukea kouluhanketta ja lahjoittaa keräyksen tuotot koulukeskuksen rakennusprosessin dokumentointiin, siihen liittyviin mittauksiin ja viestintään. Keräykseen osallistuvat kaikki Kainuun alueella keräysaikana 1.4.2017–31.3.2018 metsäsäätiömaksun maksavat. Kaikki alueen puunostajat ja metsänomistajat, mukaan lukien Metsähallitus, ovat mukana keräyksessä.

Metsäsäätiömaksu on vapaaehtoinen, puukaupan yhteydessä maksettava lahjoitus. Jos metsänomistaja päättää lahjoittaa metsäsäätiönmaksun, myös puuta ostava yritys maksaa saman summan Metsäsäätiölle. Metsäsäätiömaksu on 0,2% puukaupan arvosta puun myyjältä ja sama 0,2% puun ostajalta. Keskimääräisessä puukaupassa metsänomistajan lahjoitus on noin 25 euroa.

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -seminaaria 7.12. pääsee seuraamaan myös verkossa! Seminaarista järjestetään Skype webinaari. Alla webinaariin liittymisohjeet.

Kysymykset ja jälki-ilmoittautumiset sähköpostilla info(a)metsasaatio.fi.

Ohjeet Webinaariin osallistumiseen

Webinaari avataan 7.12.2016 klo 12.45. Liity Skype webinaariin TÄSTÄ.

Jos sinulla ei ole Skype for Businesstä tai Skype työpöytäsovellusta, niin voit liittyä webinaariin selaimella.
1.    Avaa webinaarin linkki
2.    Linkki avautuu selaimeen
3.    Kirjoita nimesi kirjautumisruutuun ja valitse Liity kokoukseen.
4.    Tarvittaessa noudata selaimen Skype for Business Web App -laajennuksen asennusohjeita.
5.    Jos sinulla on ongelmia liittyä kokoukseen, saat lisäohjeita täältä.

Seminaari: Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain

Tervetuloa seminaariin Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain keskiviikkona 7.12.2016 kello 13.00–15.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.15. Seminaari järjestetään Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa, osoitteessa Runeberginkatu 2.

Seminaarissa esitellään Suomen Metsäsäätiön rahoittaman ”Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain” -hankkeen tulokset. Hankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys Suomessa ja erityisesti maakuntatasolla.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit ja työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi –  suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma

klo 12.15           Kahvitarjoilu

klo 13.00           Seminaarin avaus
                        metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso

                        Tulosten esittely
                        toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
                        projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

                        Kommenttipuheenvuorot
                        maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala 
                        edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry

Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15.00           Seminaari päättyy

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi
Toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio                                                    
toimitusjohtaja                                             
Tapio Oy                                                         

Uutinen päivitetty 2.12.2016 ilmoittautumisen osalta. Ennakkoilmoittautuminen päättyi 30.11.2016.

Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa torstaina Messukeskuksessa. Huomionosoituksen saivat Pohjanmaan kohdennetun keräyksen toteuttajat. Pohjanmaan kohdennetulla keräyksellä kerättiin varoja Vaasan yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan puurakentamisen liiketoimintaprofessuurille.

Kohdennettuun keräykseen osallistuivat kaikki puukaupan toimijat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Keräys onnistui hienosti ja professuurille lahjoitettiin 120 000 euroa toimintarahaa.

– Kohdennetun keräyksen onnistuminen on vahvasti paikallisista toimijoista kiinni. Hyvä yhteistyö ja laaja sitoutuminen keräykseen toivat onnistuneen lopputuloksen, sanoi toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi puheessaan.

Kohdennetut keräykset ovat ainutlaatuinen tapa tuoda Metsäsäätiö lähelle metsänomistajia eri puolella Suomea. Aiemmin varoja on kerätty alueellisesti muun muassa Savonlinna-salin rakentamiseen ja Tiedekeskus Pilkkeen pohjoisten metsien kestävästä käytöstä kertovaan näyttelyyn Rovaniemellä.

Metsäsäätiön huomionosoituksen, Vappu Johanssonin grafiikantyön, saivat:

Janne Kiiliäinen
aluejohtaja, UPM Metsä

Jussi Parviainen
toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Lakeus

Tomi Saine
piiripäällikkö, Metsä Group

Mikko Syri
kenttäpäällikkö, MTK

Yrjö Ylkänen
elinkeinopäällikkö, Suomen metsäkeskus

Keräykseen osallistuivat myös itsenäiset sahat Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäen johdolla. Lisäksi kohdennetulle keräykselle tukensa antoivat Stora Enso ja Metsähallitus.

Suomen riistakeskuksen uusilla videoilla kuvataan riistametsänhoidon menetelmiä. Videoissa esitellään taimikonhoitoa ja harvennusta, alikasvoksen merkitystä ja riistallisia erityiskohteita. Videot ovat kaikkien vapaasti saatavilla osoitteessa riistametsa.fi. Metsäsäätiö on videoprojektin päärahoittaja.

Riistametsänhoito on tavallisten talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon. Menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Käytännönläheiset menetelmät on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa.

Kolme lyhyttä videota tiivistävät riistametsänhoidon pääperiaatteet ja konkretisoivat sen käytännön toteutusta. Videot on tarkoitettu kaikille metsänhoidosta, luonnonhoidosta tai riistan elinympäristöistä kiinnostuneille. Niistä löytyy vinkkejä metsänhoidon menetelmien hienosäätöön jokaiselle metsäammattilaiselle ja metsänomistajalle.

Projekti jatkaa vuonna 2015 tehdyn riistametsänhoidon viestintäkampanjan jalanjäljillä.

Katso videot tästä.

Metsäsäätiön kohdennettu keräys tuotti Pohjanmaalla 120 000 euroa puurakentamisen liiketoiminnan professuurille Vaasan yliopistoon. Lahjoitukseen osallistuivat Pohjanmaan metsänomistajat ja puunostajat. Shekki luovutettiin Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella perjantaina. Seminaarissa kuultiin myös professoriksi valitun Katja Lähtisen luento.

Vaasan yliopistolle luovutettiin 120 000 euron lahjoitus Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella perjantaina 28.10. Shekin luovutti Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi yhdessä keräyksen toteuttajien kanssa. Shekin vastaanotti Vaasan yliopiston vararehtori, Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Vesalainen.

– Tutkimuksen pitää nykymaailmassa pystyä vastaamaan yhteiskunnallisiin ja yritysten haasteisiin. Ulkopuoliset lahjoitukset ovat yliopistoille todella tärkeitä ja mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön valitulla alalla. Tämän lahjoituksen avulla Vaasan yliopisto voi suunnata toimintaa alueelle, jossa on yhteiskunnan näkökulmasta tutkimuksen ja kehittämisen tarpeita, sanoi Vesalainen.

Metsäsäätiön kohdennetun keräyksen toteuttivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajat, puunostajat ja Suomen metsäkeskus 2015–2016 aikana. Toteuttajia edustivat tilaisuudessa Tomi Saine, Metsä Group; Juho Honkela, UPM; Mikko Syri, MTK; Jussi Parviainen, Metsänomistajat (Metsänhoitoyhdistys Lakeus), Esa Hakamäki, Sahateollisuus (Isojoen Saha) ja Jorma Vierula, Suomen metsäkeskus.

Seminaarissa kuultiin syyskuussa puurakentamisen professorina aloittaneen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Katja Lähtisen luento puurakentamisen kasvun lähteistä. Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

Suomessa on positiivinen vire suuren mittakaavan puurakentamisessa. Uusien rakennushankkeiden elinehto on osaavat ammattilaiset ja ajantasainen tutkimustieto. Metsäsäätiö rahoittaa Vaasan yliopiston professuurin lisäksi puurakennetekniikan professuuria Aalto-yliopistossa. Professorina Otaniemessä aloitti vuoden alusta itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink. Myös rakennesuunnittelijoiden koulutukseen on panostettu. Puuinfo toteutti vaativien puisten rakenteiden ja puukerrostalojen suunnittelijoiden pätevöityskoulutuksen vuonna 2015 Metsäsäätiön rahoituksella.

Lue lisää:
Professori: Puumiljöistä kunnan uusi myyntivaltti?

Kuvia Kasvun lähteet -seminaarista

Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnittain -tutkimushankkeella halutaan tuoda esiin metsäbiotalouden merkitys erityisesti maakuntatasolla. Metsäsäätiön rahoittaman hankkeen tulokset esitellään seminaarissa keskiviikkona 7.12.2016 kello 13–15 Helsingissä Kampissa, Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritiloissa.

Seminaarissa kuvataan metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä, investoinnit, työllistävyys valtakunnan ja maakuntien tasolla. Lisäksi kuvataan metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puutuotteet ja massa ja paperi –  suhteellinen merkitys kussakin maakunnassa. Tapion toteuttaman hankkeen tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan aluetilinpidon aineistoon vuosilta 2011–2013.

Ohjelma 7.12.2016

klo 12.15  Kahvitarjoilu

klo 13       Seminaarin avaus
                                        metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso
                Tulosten esittely
                                        toimitusjohtaja Panu Kallio, Tapio
                                        projektipäällikkö Jouko Lehtoviita, Tapio

                Kommenttipuheenvuorot
                                        maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala
                                        edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen, Metsäteollisuus ry 

                Seminaarin puheenjohtajana Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

klo 15       Seminaari päättyy

Sijainti

Radisson Blu Royal Hotellin seminaaritilat. Osoite: Runeberginkatu 2, Helsinki.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan seminaariin tästä. Ilmoittautumiset 18.11.2016 mennessä. Seminaariin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Liisa Mäkijärvi 
toiminnanjohtaja
Suomen Metsäsäätiö

Panu Kallio
toimitusjohtaja 
Tapio Oy

Pääkaupunkiseudulla on tutkittu loppukesän ja syksyn aikana millaiset luontoympäristöt elvyttävät. Tutkimus on MMM Jenni Simkinin väitöskirjatyö, ja liittyy Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen ”Vihreän ympäristön hyvinvointivaikutukset ja virkistyskäyttömahdollisuudet”. Väitöskirjan ohjaa professori Liisa Tyrväinen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Metsäsäätiö ja Koneen Säätiö.

Suomi on hyvin metsäinen maa, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla kaupunkirakenteen tiivistämisen myötä osa viheralueista otetaan rakentamiskäyttöön. Kasvukeskuksissa väestömäärän kasvaessa ja lisääntyvän rakentamisen myötä asukkaiden viheralueiden saavutettavuus ja laatu virkistys- ja luontoympäristönä voi heikentyä. Luontoa on perinteisesti suojeltu lähinnä ekologisin perustein, mutta viime aikoina on keskusteltu myös luontoympäristöjen merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille. Luontoympäristö palauttaa nopeasti stressistä. Helposti saavutettavat luontoympäristöt edistävät myös liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttavat sitä kautta terveyteen.

Luontoa voidaan hyödyntää määrätietoisemmin työstressistä palautumiseen tai hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Vielä ei tiedetä tarkalleen, millaisia eroja luontoympäristöjen elvyttävyyden välillä on tai mitkä ominaisuudet tekevät luonnosta ihmiselle elvyttävän. Tässä tutkimuksessa selvitetään näitä kysymyksiä koejärjestelyllä, jossa vapaaehtoisia kaupunkilaisia viedään erilaisille kohteille.  Ensimmäiset tulokset valmistuvat vuoden 2017 lopulla. Tulokset lisäävät tietoa maankäytönsuunnittelun ja metsänhoidon suunnittelun tueksi.

Suomen luontoympäristöjen terveyshyötyihin liittyvän tutkimustiedon kartuttaminen auttaa kehittämään luonnon aineettomiin hyötyihin perustuvia uusia palveluja. Myös metsien käyttöä ja hoitoa voidaan ohjata niin, että metsistä saadaan sekä aineellista hyötyä, mutta myös luodaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ympäristöjä. 

Lisätietoja:
Jenni Simkin, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 050 522 50 65
Liisa Tyrväinen, professori, Luonnonvarakeskus p. 050 3914553