Suomalaisista 90 prosenttia pitää metsäsektorin toimintaa vähintään melko vastuullisena. Yli kolmasosa suomalaisista kokee sektorin selkeästi vastuulliseksi, selviää tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta.

Vastuullisimmin metsäsektorin koetaan toimivan puun alkuperän varmistamisessa. Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsäsektoriin myönteisesti myös tuotannon kestävyyden, energian käytön ja tuotannon, ilmastonmuutoksen torjunnan, vesistön suojelun ja työnantajavastuun suhteen.

Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin. Puurakentamiseen suhtautuu vähintään melko myönteisesti yli 90 prosenttia vastaajista, samoin esimerkiksi kartonki- ja pahvipakkauksiin sekä hygieniatuotteisiin kuten pehmopapereihin. Puupohjaisiin biopolttoaineisiin suhtautuu vähintään melko myönteisesti yli 80 prosenttia vastaajista.

Eniten puupohjaisista tuotteista pitävät yli 55-vuotiaat. Myös niistä kymmenestä prosentista vastaajista, jotka pitävät metsäsektorin toimintaa vastuuttomana, yli 80 prosenttia suhtautuu myönteisesti puurakentamiseen ja puupohjaisiin pakkausmateriaaleihin.

Uusiutumattomien materiaalien korvaamiseen suuremmalla puunkäytöllä suhtauduttiin myönteisesti. Myönteisimmin siihen suhtautuivat 45–64-vuotiaat vastaajat. Erityisesti muovia halutaan korvata puupohjaisilla vaihtoehdoilla: erittäin myönteisenä sitä pitää 45 ja vähintään melko myönteisenä 79 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni näyttää vihreää valoa kaupan muovikassien korvaamiselle.

Avohakkuita kannattaa useampi kuin vastustaa

Suomalaisista 31 prosenttia suhtautuu myönteisesti avohakkuisiin. Kielteinen kanta on 15 prosentilla vastaajista, ja 9 prosenttia ilmoittaa olevansa jyrkästi avohakkuita vastaan. 36 prosenttia vastaajista sijoittuu myönteisen ja kielteisen mielipiteen väliin. 10 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole asiaan mielipidettä. Suurimmat syyt avohakkuukriittisyyteen olivat huoli eri lajeista (65 %) sekä maiseman muuttumisesta kymmeniksi vuoksi (47 %).

Noin kuusi kymmenestä piti metsätaloutta vähintään melko vastuullisena luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien turvaamisen suhteen. Metsien suojelua lisäisi hieman yli puolet suomalaisista. Suojelun lisäämistä kannattavat muita enemmän 18–24-vuotiaat nuoret (62 %) sekä eteläsuomalaiset (56 %). 

Ilmastonmuutoksen hillitsemistä pidetään metsäsektorin suurimpana haasteena. Näin ajattelee metsätalouden suhteen joka toinen vastaaja. Lähes kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että metsätalouden tulisi tulevaisuudessa panostaa eniten luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen.

Kyselyn on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö. Se suunniteltiin yhteistyössä Pohjoisranta Burson-Marstellerin kanssa ja toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa kesällä 2018. Kyselyyn vastasi tuhat 18–70-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on enintään 1,4 prosenttia.

Metsäsäätiö ja puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio.fi tiivistävät yhteistyötään. Metsänomistajalla on nyt mahdollisuus jo tarjouspyyntöä Kuutioon jättäessään ilmoittaa halunsa osallistua metsäsäätiömaksuun tai ilmoittaa haluavansa lisätietoa. Metsänomistajan tahto välittyy näin puunostajalle.

– On tärkeää, että Metsäsäätiö on mukana metsänomistajien sähköisissä palveluissa, kuten koko metsäalan yhteisessä ja kaikille avoimessa Kuutiossa. Sähköiset asiointikanavat ovat yhä tärkeämpi väylä metsänomistajien tavoittamiseen. Metsäasiantuntijan rooli on edelleen tärkeä kertoessaan mikä Metsäsäätiö on ja mitä metsäsäätiömaksulla saadaan aikaan, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Kuutiossa metsänomistaja voi tehdä puukaupan tarjouspyynnön leimikostaan suoraan puunostajille, tai halutessaan käyttää asiantuntijapalveluita apuna puukaupassa. Kuution kautta metsänomistaja tavoittaa suurimman osan metsänhoitoyhdistyksistä ja yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Reilun vuoden toimineen Kuution käytön aktiivisuus on ollut kasvussa. Kuutiossa yli 30 % metsänomistajista ilmoittaa rekisteröitymisen yhteydessä olevansa uusi metsänomistaja. Kuution kautta Metsäsäätiö tavoittaa siis myös tärkeän kokemattomien metsänomistajien kohderyhmän.

– Metsäsäätiö tekee arvokasta työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kuutio on neutraali taho, jonka kautta säätiö tavoittaa jatkuvasti laajenevan metsänomistajien ryhmän ja parantaa siten kohderyhmän ymmärrystä metsäsäätiömaksun syistä ja tarpeellisuudesta, kommentoi Kuution taustayhtiön Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä.

Metsäsäätiön aluekeräyskohde Kuhmon Tuupalan puukoululle onnistui erinomaisesti.

Kuhmon kaupunki sai Metsäsäätiöltä 120 000 euron shekin koulun käyttäjäkokemusten tutkimukseen, terveysvaikutusten selvittämiseen ja puurakenteisesta koulusta viestimiseen. Varat luovutettiin Kuhmon kaupungille 12.6.2018.

”Käytämme varoja esimerkiksi puurakenteiden terveysvaikutusten selvittämiseen. Viestimme puukoulustamme kansallisesti, ja haluamme toimia esimerkkinä suomalaiselle puurakentamiselle”, kertoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Tuupalan koulu oli Metsäsäätiön alueellisen keräyksen kohde Kainuussa. Puukaupan yhteydessä kerätyt metsäsäätiömaksut kohdennettiin vuoden ajan Tuupalan koululle. Keräys päättyi 31.3.2018. Kainuun keräyksessä olivat mukana metsänomistajat, isot metsäyhtiöt: Metsä Group, Stora Enso, UPM ja sahoista Kuhmo Oy sekä Pölkky Oy. Puun myyjänä Metsähallitus oli myös merkittävällä summalla mukana.

Tuupalan koulu on kansainvälisesti hieno esimerkki terveellisen, luonnonläheisen ja oppimista edistävän oppimisympäristön luomisesta. ”Puukoulu on tärkeä referenssikohde myös paikallisille puutuoteyrittäjillemme”, lisää Tytti Määttä.

Kuhmon puurakenteinen koulu tarjoaa puisen, lämpimän ja rauhoittavan oppimisympäristön 350 oppilaalle. Kuva: Saara Heikkinen

Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen korosti omassa esityksessään Metsäyhdistyksen tekemää vaikutustyötä Opetushallitukseen. Vaikuttamista tehdään yhdessä laajan kasvatusalan ammattilaisista koostuvan sidosryhmän kanssa. Tehdyn työn ansiosta vuonna 2016 voimaan tulleessa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on mukana kestävä metsätalous ja biotalous sekä metsäekosysteemi ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Metsäyhdistyksen koulutiimi antaa myös opettajille täydennyskoulutusta ja pyrkii vaikuttamaan kouluissa käytettäviin metsäasioista kertovaan oppimateriaaleihin. Lisäksi koulutiimi järjestää mm. vuosittaisen Metsävisan ja Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin.

Metsäkoordinaattori Jaakko Nippala kertoi Partion metsäohjelmasta ja siitä, miten metsäelinkeino näkyy partiolaisten tapahtumissa. Partio tuo metsäalan nuorten vapaa-aikaan, totesi Nippala ja oli myös hyvin tyytyväinen yhteistyöhön muiden metsäalan nuorisotyötä tekevien tahojen ja metsätoimijoiden kanssa.

4H-liiton Metsissä mahdollisuus -hanketta esitteli kehityspäällikkö Juha Ruuska. Hän korosti metsäsäätiömaksun tärkeyttä ja totesi Metsäsäätiön myöntämän kuljetusapurahan olevan metsätapahtumien edellytys. Kuluvana vuonna Metsäsäätiö rahoittaa myös 4H-nuorisotapahtumien kehittämistä ja laadullista yhtenäistämistä. Vuonna 2017 tapahtumiin osallistui noin 35 000 nuorta.

Bioaika-rekka kiertueesta tuli huippujuttu, kertoi Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala. Rekka oli metsäalan yhteinen Suomi 100 hanke, jonka järjestelyistä vastasi Metsähallituksen tiedekeskus Pilke. 99 pysähdyksen aikana rekka tavoitti 43 00 biotaloudesta kiinnostunutta eri puolilla Suomea. Metsäala oppi kiertueen aikana, että biotalous on yleisesti sekä nuoria, että aikuisia kiinnostava asia, vaikka biotalouden kokonaiskuva onkin valtaosalle melko hämärä. Biotalousrekka suuntaa syksyllä kertomaan 100-vuotisjuhlaansa viettävälle Virolle metsäbiotalouden mahdollisuuksista siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Virossa rekka kiertää virolaisen rahoituksen turvin.

Yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan, totesivat kaikki alustusten pitäjät ja yleisö tilaisuuden jälkeen.

Metsäsäätiö rahoitti vuoden 2017 aikana metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,41 miljoonalla eurolla. Metsäsäätiömaksulla rahoitettavat projektit jakautuvat alla olevan kuvaajan mukaisesti. Kuvassa on esimerkkejä viime vuosina rahoitetuista projekteista.

Partiotoiminta on luonnossa liikkumista ja eräretkeilyä, mutta toiminnassa on luontevaa tutustua myös metsään elinkeinona. Metsäsäätiön rahoituksella on järjestetty monenlaisia tapahtumia, joissa partiolaiset ovat päässeet tutustumaan metsäalaan. Tämän lisäksi on päivitetty partion omia ohjelmamateriaaleja, jotta metsään tutustuminen olisi helppoa myös itsenäisesti ja lippukunnat myös ottaisivat yhteyttä metsäalan paikallisiin toimijoihin.

Esimerkkejä mitä Metsäsäätiön rahoituksella on saatu aikaan

Partiolaiset ovat tunnettuja taitomerkeistään. Uudistetun metsätaitomerkin avulla 10-12 -vuotiaat partiolaiset tutustuvat metsäalan ammatteihin, metsätalouteen ja metsästä saataviin tuotteisiin.

15-17 -vuotiaille suunnatun Metsäalan osaamismerkin avulla partiolaiset voivat osoittaa oppimiaan metsäalalla hyödyllisiä taitoja niin metsässä liikkumisen, metsäelinkeinon kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta.

12-15 -vuotiaille partiolaisille suunnattu Tarpojien taitopäivä järjestettiin yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetuksen kanssa metsäteemalla. Päivän ohjelmassa harjoiteltiin metsän arvon määritystä yhdessä metsänomistajan kanssa, tutustuttiin metsäkoneeseen sekä harjoiteltiin metsäkoneen käsittelytaitoja simulaattorissa.

15-17 -vuotiaille partiolaisille suunnatussa Explo-tapahtumassa Salossa järjestettiin Mennään metsään -polku, jossa tutustuttiin metsäalan ammatteihin, harjoiteltiin metsänmittausta, tutustuttiin metsästä tuleviin tuotteisiin sekä opeteltiin lajituntemusta.