Metsäsäätiö rahoitti vuoden 2017 aikana metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,41 miljoonalla eurolla. Metsäsäätiömaksulla rahoitettavat projektit jakautuvat alla olevan kuvaajan mukaisesti. Kuvassa on esimerkkejä viime vuosina rahoitetuista projekteista.
Partiotoiminta on luonnossa liikkumista ja eräretkeilyä, mutta toiminnassa on luontevaa tutustua myös metsään elinkeinona. Metsäsäätiön rahoituksella on järjestetty monenlaisia tapahtumia, joissa partiolaiset ovat päässeet tutustumaan metsäalaan. Tämän lisäksi on päivitetty partion omia ohjelmamateriaaleja, jotta metsään tutustuminen olisi helppoa myös itsenäisesti ja lippukunnat myös ottaisivat yhteyttä metsäalan paikallisiin toimijoihin.
Esimerkkejä mitä Metsäsäätiön rahoituksella on saatu aikaan
Partiolaiset ovat tunnettuja taitomerkeistään. Uudistetun metsätaitomerkin avulla 10-12 -vuotiaat partiolaiset tutustuvat metsäalan ammatteihin, metsätalouteen ja metsästä saataviin tuotteisiin.
15-17 -vuotiaille suunnatun Metsäalan osaamismerkin avulla partiolaiset voivat osoittaa oppimiaan metsäalalla hyödyllisiä taitoja niin metsässä liikkumisen, metsäelinkeinon kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta.
12-15 -vuotiaille partiolaisille suunnattu Tarpojien taitopäivä järjestettiin yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetuksen kanssa metsäteemalla. Päivän ohjelmassa harjoiteltiin metsän arvon määritystä yhdessä metsänomistajan kanssa, tutustuttiin metsäkoneeseen sekä harjoiteltiin metsäkoneen käsittelytaitoja simulaattorissa.
15-17 -vuotiaille partiolaisille suunnatussa Explo-tapahtumassa Salossa järjestettiin Mennään metsään -polku, jossa tutustuttiin metsäalan ammatteihin, harjoiteltiin metsänmittausta, tutustuttiin metsästä tuleviin tuotteisiin sekä opeteltiin lajituntemusta.
Kuvassa Veikko Halmesaari, Hannu Hokkanen, Vesa Kutvonen, Jukka Pulkkinen ja Keijo Vartiainen. Kuva: Erkki Oksanen
Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa torstaina Messukeskuksessa. Tänä vuonna palkittiin metsäasiantuntijoita, jotka ovat koko työuransa ajan tehneet uutterasti työtä Metsäsäätiön esittelemiseksi metsänomistajalle.
Metsäsäätiön huomionosoituksen saivat: Veikko Halmesaari (Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo), Hannu Hokkanen (Stora Enso Metsä), Vesa Kutvonen (UPM Metsä), Jukka Pulkkinen (Kuhmo Oy) ja Keijo Vartiainen (Metsä Group).
Huomionosoituksen saaneet asiantuntijat jaksavat vuodesta toiseen innostavasti esitellä Metsäsäätiön metsänomistajalle, jonka jälkeen metsänomistaja tekee päätöksen osallistumisestaan metsäsäätiömaksuun. Oman varsinaisen tehtävänsä ohella he ovat nähneet tärkeänä Metsäsäätiön koko metsäalan yhteisenä asiana. Elämänurapalkittavat ovat ymmärtäneet, että tarvitaan omaa rahaa yhteisen viestin viemiseen ja että metsäalalla tarvitaan tulevaisuudessakin uusia osaajia. Metsäasiantuntijoiden työpanoksella ja metsänomistajien mukaan lähtemisellä Metsäsäätiön varojen keräykseen on mahdollistettu monta pientä ja isompaakin metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukevaa projektia.
– Huomionosoituksen saajat ovat ansainneet koko metsäalan raikuvat aplodit. Palkittu asiantuntija on todellisuudessa saattanut kerätä 10 vuoden aikana 50 000 euroa metsäsäätiömaksuja puun myyjäpuolelta, jonka puun ostaja on tuplannut 100 000 euroksi. Tämä työ on tehty jopa 1 500 puukaupan yhteydessä. Metsäsäätiön tarkoitus ja toiminta on siis kerrottu jopa 1 500 kertaa, kertoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi kiitollisena.
– Tällä yksittäisen toimihenkilön keräämällä rahalla on voitu viedä yli 10 000 koululaista tutustumaan metsätalouteen ja -teollisuuteen, rahoittaa merkittäväkin tutkimus tai viedä tietoa metsäalasta suurellekin joukolle vaikuttajia. Yksilöiden tekemällä työ on konkreettisesti mitattavissa, painottaa Liisa Mäkijärvi.
– Sama kiitos kuuluu myös metsäsäätiömaksun maksaneille metsänomistajille – päätös metsäsäätiömaksun maksamisesta on aina lopulta heidän päätöksensä. Yhteiseen rahojenkeruuseen osallistuu merkittävällä summalla vuosittain myös Metsähallitus, joka ansaitsee suuret kiitokset, jatkaa Liisa Mäkijärvi.
Huomionosoitukset luovuttivat Suomen Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta ja Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.
Metsien tuulituhot ajoittuvat pääasiassa kauteen, jolloin maa on sulana ja puut voivat kaatua juurineen. Märät, vähälumiset talvet lisäävät riskiä tuulituhoihin. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushanketta, jossa tavoitellaan koko Suomen kattavaa myrskytuhoriskikarttaa yhdistämällä monipuolisesti eri tietolähteitä.
Tutkimushankkeessa yhdistetään Luke:n metsävarakartat, yksityiskohtainen korkeusmalli, maaperäaineistot, tuuliaineistot sekä routaa kuvaavat mallit. Koostettavan laskentajärjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa korkean tuulituhoriskin metsäkohteet ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan puukauppaa ja hakkuutapoja. Tutkimushankkeen tulokset tulevat avoimesti jaettavaksi Luke:n www-sivujen kautta.
(Kuva: Erkki Oksanen, Luke)
Metsäsäätiö ja sähköinen puukauppapaikka Kuutio ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Sopimus takaa Metsäsäätiön näkymisen metsänomistajalle myös hänen tehdessään puukauppaa sähköisesti ja antaa hänelle mahdollisuuden päättää osallistumisestaan metsäsäätiömaksuun.
Metsäsäätiö on tehnyt yhteistyösopimuksen myös Metsänomistajien Palvelutoimisto MHYP:n kanssa, jotta metsänomistajat saavat tietoa Metsäsäätiöstä tutustuessaan metsänhoitoyhdistysten palveluihin ja puukauppaan.
– Metsäasiantuntijalla on edelleen erittäin tärkeä rooli Metsäsäätiön esittelyssä metsänomistajille. Tulevaisuudessa näkyminen eri kanavissa on entistä tärkeämpää ja se tulee toivottavasti helpottamaan metsäasiantuntijan tekemää esittelytyötä, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.
Metsäpohjaisen biotalouden tarjoamia ratkaisuja esittelevä Bioaika-tiedekeskus aloitti syksyn koululaiskiertueensa Ivalosta 14. elokuuta. Syksyn aikana rekka vierailee yli 60 oppilaitoksella. Päivisin tiedekeskus-rekka on varattu täyteen koululuokkien vierailuja, mutta iltaisin ja viikonloppuisin rekkaan pääsevät tutustumaan kaikki muutkin kiinnostuneet.
Bioaika-rekan kesäkiertue saatiin päätökseen 13.8. Kesän aikana rekka vieraili mm. Mikkelin asuntomessuilla, Farmari-näyttelyssä Seinäjoella ja SuomiAreenalla Porissa. Bioaika-näyttelyssä kävi kesän aikana yli 14 000 vierasta.
Bioaika-kiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille.
Katso kiertueen aikataulut: bioaika.fi
(Kuvat: Rekka ulkoa Pekka Koski ja rekka sisältä: Heikki Hepoaho)
”Mihin puu pystyy” -näyttely oli esillä Euroopan parlamentissa syyskuussa viikon ajan. Näyttely antoi konkreettisia esimerkkejä puupohjaisista tuotteista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä lisäsi ymmärrystä puun käyttöön perustuvasta biotaloudesta. Esillä oli yli 50 puupohjaista pakkaus-, tekstiili-, kemian- ja lääketeollisuuden tuotetta ja uudenlaisia materiaaliratkaisuja yhteensä kahdeltakymmeneltä eri suomalaisyritykseltä ja toimijalta.
Näyttely houkutteli paikalle europarlamentaarikkoja ja muita vaikuttajia useista maista. Brittiläinen parlamentaarikko Paul Brannen totesi Uusi puu -hankkeen näyttelystä: ”Tämä näyttely saa ihmiset ymmärtämään sen avainasian, että se mikä tehdään nyt muovista, voidaan jatkossa tehdä puusta. Tämä läpimurto tulee saada aikaiseksi”.
Mihin puu pystyy -näyttely ajoittui metsävarojen käytön kannalta tärkeälle LULUCF-äänestysviikolle. Näyttelyn avasi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja emäntänä oli europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
(Kuva: Thierry Dauwe)
Metsäsäätiön valtuuskunta muuttuu uudistuneen säätiölain ja sitä seuranneen sääntöuudistuksen myötä hallintoneuvostoksi. Hallintoneuvostoon valittiin yksi uusi jäsen, pääjohtaja Pentti Hyttinen Metsähallituksesta. Hallintoneuvoston uusina varajäseninä aloittavat Leena Neitiniemi-Upola MTK:sta, Tapio Pouta Metsähallituksesta, Johanna Hristov Loimusta ja Puuliittoa edustava Pekka Juusola.
– Metsäsäätiö on hyvin positiivinen ilmestys metsäsektorin kokonaisuudessa. Olen kohdannut Metsäsäätiön eri tilanteissa, muun muassa Päättäjien Metsäakatemian ensimmäistä kurssia johtaessani. Lämmittää mieltä, että Metsäsäätiö rahoittaa Metsäakatemiaa edelleen, sanoo Hyttinen.
– Myös Metsähallituksella on monia yhteisiä intressejä Metsäsäätiön kanssa, muun muassa metsien roolin esiintuominen maakuntien tasolla.
Uuden säätiölain ja Metsäsäätiön uusien sääntöjen mukana toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvestä tulee hallituksen päätöksellä Metsäsäätiön toimitusjohtaja.
Lue lisää:
Metsäsäätiön hallintoneuvosto
Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä. Päätös tehtiin maanantaina Metsäsäätiön hallituksen kokouksessa. Edellinen puheenjohtaja metsäjohtaja Jorma Länsitalo Stora Ensosta jätti Metsäsäätiön hallituksen uusien tehtävien myötä. Hänen tilalleen Stora Ensosta tuli ostojohtaja Esa Ojala ja varahenkilökseen metsäjohtaja Janne Partanen. Varapuheenjohtajana jatkaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.
Tuore puheenjohtaja Brander on ollut Metsäsäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2015.
– On ollut ilo saada olla mukana Metsäsäätiön hallituksen toiminnassa. Puheenjohtajana aion jatkaa Metsäsäätiön työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksien parantamiseksi. Uskon etenkin paikallisiin, kohdennettuihin keräyshankkeisiin, jossa metsät ja metsästä saatavat tuotteet ovat konkreettisesti esillä ja osana ihmisten arkea, kertoo Brander.
Metsäsäätiön varat kerätään vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, johon puuta myyvä metsänomistaja sekä puuta käyttävä teollisuus yhdessä osallistuvat.
– Konsepti on menestystarina. Haluan osaltani jatkaa ja edistää tätä hyvää yhteistyötä, sanoo Brander.
Bioaika-rekka starttasi kiertueensa Helsingin Rautatietorilta maanantaina 5.6. Kiertueen avasi ministeri Kimmo Tiilikainen. Tapahtumakiertue pysähtyy yhteensä sadalla paikkakunnalla kesän aikana yleisötapahtumissa ja syksyllä lukio-paikkakunnilla. Kiertue on Metsäsektorin yhteinen satavuotislahja Suomen nuorille. Rahoittajia on useita, mutta rahoituksen ytimen ja hankkeen mahdollistavat Metsäsäätiö ja Metsämiesten säätiö. Toteutuksesta vastaa Tiedekeskus Pilke.
Kiertueen ydin on rekassa liikkuva tiedekeskus ja Bioaikatori. Rekassa voi tutustua erilaisin laittein maailman kehityssuuntiin ja megatrendeihin sekä siihen, miten metsien kestävä käyttö voi ratkaista tulevaisuuden haasteita. Samalla voi tutustua metsätyömaahan ja metsäkoneeseen virtuaalisesti sekä ihmetellä, mitä kaikkea Suomessa jo osataan biotaloudesta.
Bioaika-rekka on historian suurin yksittäinen Metsäsäätiön rahoituskohde. Metsäsäätiön 300 000 euron rahoitusosuutta on ollut rahoittamassa 5 000 keskimääräistä puukauppa – yksittäistä metsänomistajaa tai perhettä. Suuri kiitos siitä kaikille myötä vaikuttaneille!
Tutustu Bioaika-rekkaan ja kiertueeseen tarkemmin osoitteessa www.bioaika.fi.