Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla1. Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Metsää omistavien yksityishenkilöiden määrä ja osuus metsäpinta-alasta ovat Suomessa maailman suurimpia. Valtaosa teollisuuden käyttämästä puusta korjataan näistä metsistä. Pellervon taloustutkimus PTT on selvittänyt, millaisia yksityisomistajat ovat, ja miten he jakautuvat eri ryhmiin metsätaloudellisen aktiivisuutensa ja metsäomistuksen tavoitteiden suhteen. Tutkimustiedon tarpeen taustalla ovat muun muassa Suomen biotaloustavoitteet, investoinnit ja niiden myötä lisääntyvä puun käyttö. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.
Tutkimuksessa yksityiset metsänomistajat – eli perheomistajat, kuolinpesät ja verotusyhtymät – on jaettu kahteen ryhmään: hiljaisiin ja aktiivisiin. Yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta hiljaisilla omistajilla on noin 10 prosenttia ja käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista 13 prosenttia (kuva 1). Hiljaisiksi on tässä tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen.
Hiljaisilla ja aktiivisilla metsänomistajilla on suurelta osin erilaiset tavoitteet metsänomistukselle. Kyselytutkimuksen mukaan aktiivisista metsänomistajista suurin osa kuuluu ns. taloudellisesti suuntautuneiden monitavoitteisten ryhmään, kun taas hiljaisilla suurin ryhmä on luontoa ja ympäristöä korostavat (kuva 2). Myös tavoitteistaan epätietoisia on hiljaisissa omistajissa enemmän.
Monipuolinen omistus edellyttää monipuolisia keinoja ja palveluita
Puukaupan ja metsänhoidon aktivoimiseen tutkimus suosittelee useita erilaisia keinoja, koska metsänomistajatkin ovat hyvin monenlaisia. Kaikkien metsäasioiden hoitaminen – miten saadaan palveluita, teetetään metsänhoitotöitä tai haetaan tukia – pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Tämä vaatii neuvonnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Toisaalta pitää parantaa metsävaratietojen ja omistajien yhteystietojen saatavuutta, jotta neuvontaa ja räätälöityä palvelutarjontaa voidaan kohdistaa oikein. Digitalisaation keinot ja toimenpiteiden visualisointi päätöksentekovaiheessa ovat tulevaisuuden suuria mahdollisuuksia.
”Monilla omistajilla yleinen rajoite metsänhoidon suhteen on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja asiakaskohtainen joustavuus ovat tärkeitä asioita”, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia sanoo.
Metsäammattilaisille tehty kyselytutkimus osoittaa, että palveluja tarjoavat organisaatiot voisivat tunnistaa ja huomioida entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Kuolinpesistä noin kolmasosa kuuluu hiljaisiin omistajiin. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan hiljaisissa kuolinpesissä usein hankalaksi, eikä päätöksenteon periaatteista ole usein sovittu. Kuolinpesien henkilökohtaisen neuvonnan esteenä on tiedonpuute osakkaista ja heidän yhteystiedoistaan. Ratkaisuksi tutkimus ehdottaa muun muassa, että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi.
Tutkimus perustui laajaan ja monipuoliseen aineistoon, joka koostui Suomen metsäkeskuksen kokoamasta tietokanta-aineistosta ja metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyistä kyselytutkimuksista. Raportti ”Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen”, PTT raportteja 255, ja hankkeen muut julkaisut ovat luettavissa PTT:n verkkosivuilta.
Kuva 1: Erilaisten yksityismetsänomistajien osuudet yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta.
Kuva 2: Yksin ja puolison kanssa metsää omistavien jakautuminen tavoiteryhmiin.
