Blogi: Hakkuisiin kohdistuva keskustelu ja kritiikki on paljolti tunteisiin ja mielipiteisiin perustuvaa. Faktat jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Metsäala on noussut kesän aikana ristiriitaisiin otsikoihin ja meno tuntuu kiihtyvän. Teollisuus tarvitsee enemmän puuta, metsänomistajat tekevät parhaan hoitaakseen metsiään monitavoitteisesti. Samaan aikaan kuitenkin avohakkuita vastustetaan kansalaisaloitteella.

Julkisessa keskustelussa myös tutkijat ja heidän työnsä jaetaan joko metsätalous- tai metsäluontomyönteisiksi. On tarve murtaa näkökulmia ja luoda kokonaiskuvaa metsässä tehtävien erilaisten toimien vaikutuksista.

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa tutkimusta, jossa metsien käyttöä ja sen vaikutuksia analysoidaan ilman arvolatausta. Metsäsäätiö uskoo, että jos päätöksentekoon ja väitteisiin on perusteltua tutkimustietoa, metsäelinkeino on vahvoilla sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Metsäsäätiön rahoittamassa tutkimusprojektissa Näyttöön perustuva metsätalous, toteuttaa tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön erikoistunut Metsäteho yhdessä Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimuskysymyksiä ovat, miten hakkuukierto ja metsien käsittelymallit vaikuttavat lajiston suojeluun. Tutkimusaiheita ovat myös metsien käytön kestävyysmielikuva ja vesiensuojeluohjeistuksien toimivuus. Tutkimuksessa perataan auki jo tehtyjä tutkimuksia sekä tehdään uutta tutkimusta.

Jatkossakin teollisuus tarvitsee enemmän puuta ja metsänomistajilla tulee olla oikeus hoitaa metsiään vastuullisesti, monitavoitteisesti ja kannattavasti.

Kirjoittanut Liisa Mäkijärvi

120 000 € Kainuun alueellisella keräyksellä Kuhmon puisen koulun käyttäjäkokemusten ja terveysvaikutusten selvittämiseen

Shekin luovutus Kuhmon kaupungille

Metsäsäätiön aluekeräyskohde Kuhmon Tuupalan puukoululle onnistui erinomaisesti.

Kuhmon kaupunki sai Metsäsäätiöltä 120 000 euron shekin koulun käyttäjäkokemusten tutkimukseen, terveysvaikutusten selvittämiseen ja puurakenteisesta koulusta viestimiseen. Varat luovutettiin Kuhmon kaupungille 12.6.2018.

”Käytämme varoja esimerkiksi puurakenteiden terveysvaikutusten selvittämiseen. Viestimme puukoulustamme kansallisesti, ja haluamme toimia esimerkkinä suomalaiselle puurakentamiselle”, kertoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Tuupalan koulu oli Metsäsäätiön alueellisen keräyksen kohde Kainuussa. Puukaupan yhteydessä kerätyt metsäsäätiömaksut kohdennettiin vuoden ajan Tuupalan koululle. Keräys päättyi 31.3.2018. Kainuun keräyksessä olivat mukana metsänomistajat, isot metsäyhtiöt: Metsä Group, Stora Enso, UPM ja sahoista Kuhmo Oy sekä Pölkky Oy. Puun myyjänä Metsähallitus oli myös merkittävällä summalla mukana.

Tuupalan koulu on kansainvälisesti hieno esimerkki terveellisen, luonnonläheisen ja oppimista edistävän oppimisympäristön luomisesta. ”Puukoulu on tärkeä referenssikohde myös paikallisille puutuoteyrittäjillemme”, lisää Tytti Määttä.

Kuhmo koululaisia

Kuhmon puurakenteinen koulu tarjoaa puisen, lämpimän ja rauhoittavan oppimisympäristön 350 oppilaalle. Kuva: Saara Heikkinen

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sauli Brander ja varapuheenjohtajana Juha Hakkarainen

Metsäsäätiön hallitus järjestäytyi kokouksessaan 30.5. Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä ja varapuheenjohtajana metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta. Hallituksen jäseninä jatkavat metsäjohtaja Juha Mäntylä (Metsä Group), aluejohtaja Esa Ojala (Stora Enso), puheenjohtaja Mikko Tiirola (MTK), johtaja Jussi Kumpula (Metsähallitus). Hallituksen asiantuntijajäsenet ovat puheenjohtaja Håkan Nystrand (METO – Metsäalan asiantuntijat ry) ja toimitusjohtaja Kai Merivuori (Sahateollisuus ry).

Miniseminaari Metsäsäätiön rahoittamista koululais- ja nuorisoprojekteista hallintoneuvoston kokouksen yhteydessä

Metsäyhdistyksen johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen korosti omassa esityksessään Metsäyhdistyksen tekemää vaikutustyötä Opetushallitukseen. Vaikuttamista tehdään yhdessä laajan kasvatusalan ammattilaisista koostuvan sidosryhmän kanssa. Tehdyn työn ansiosta vuonna 2016 voimaan tulleessa valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on mukana kestävä metsätalous ja biotalous sekä metsäekosysteemi ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Metsäyhdistyksen koulutiimi antaa myös opettajille täydennyskoulutusta ja pyrkii vaikuttamaan kouluissa käytettäviin metsäasioista kertovaan oppimateriaaleihin. Lisäksi koulutiimi järjestää mm. vuosittaisen Metsävisan ja Nuorten vaikuttajien metsäfoorumin.

Metsäkoordinaattori Jaakko Nippala kertoi Partion metsäohjelmasta ja siitä, miten metsäelinkeino näkyy partiolaisten tapahtumissa. Partio tuo metsäalan nuorten vapaa-aikaan, totesi Nippala ja oli myös hyvin tyytyväinen yhteistyöhön muiden metsäalan nuorisotyötä tekevien tahojen ja metsätoimijoiden kanssa.

4H-liiton Metsissä mahdollisuus -hanketta esitteli kehityspäällikkö Juha Ruuska. Hän korosti metsäsäätiömaksun tärkeyttä ja totesi Metsäsäätiön myöntämän kuljetusapurahan olevan metsätapahtumien edellytys. Kuluvana vuonna Metsäsäätiö rahoittaa myös 4H-nuorisotapahtumien kehittämistä ja laadullista yhtenäistämistä. Vuonna 2017 tapahtumiin osallistui noin 35 000 nuorta.

Bioaika-rekka kiertueesta tuli huippujuttu, kertoi Metsähallituksen yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala. Rekka oli metsäalan yhteinen Suomi 100 hanke, jonka järjestelyistä vastasi Metsähallituksen tiedekeskus Pilke. 99 pysähdyksen aikana rekka tavoitti 43 00 biotaloudesta kiinnostunutta eri puolilla Suomea. Metsäala oppi kiertueen aikana, että biotalous on yleisesti sekä nuoria, että aikuisia kiinnostava asia, vaikka biotalouden kokonaiskuva onkin valtaosalle melko hämärä. Biotalousrekka suuntaa syksyllä kertomaan 100-vuotisjuhlaansa viettävälle Virolle metsäbiotalouden mahdollisuuksista siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Virossa rekka kiertää virolaisen rahoituksen turvin.

Yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan, totesivat kaikki alustusten pitäjät ja yleisö tilaisuuden jälkeen. 

Terveisiä Metsäsäätiön hallintoneuvoston kokouksesta

Metsäsäätiön hallintoneuvosto kokoontui huhtikuun puolivälissä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja varapuheenjohtajana aluejohtaja Tero Nieminen UPM:stä.

Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi nimettiin METO – Metsäalan asiantuntijat ry:tä edustamaan varapuheenjohtaja Juha Hiltunen, Metsäalan kuljetusyrittäjiä edustamaan nimettiin varapuheenjohtaja Jarkko Vartiamäki ja Teollisuusliittoa edustaa sopimusasiantuntija Jari Sirviö. Hallintoneuvosto kokonaisuudessaan on nähtävillä Metsäsäätiön verkkosivuilla.

Hallituksen varsinaisissa jäsenissä ei tapahtunut muutoksia, mutta hallituksen puheenjohtajan Sauli Branderin varajäseneksi valittiin sidosryhmäjohtaja Sami Oksa UPM:stä. Hallituksen kokoonpano on nähtävissä verkkosivuilla.  

Metsäsäätiön toimintakertomuksen 2017 voit lukea verkkosivuilta.  Siellä on nähtävissä myöntöpäätökset ja säätiön uudet säännöt.

Tulossa: Suomi on metsäläinen -dokumenttisarja

Suomi on –sarjat saavat jatkoa, nyt tarkastelussa metsäläisyys

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kautta historian metsä on antanut elannon ja turvan. Kaikki tuntevat metsät jollakin tavalla omakseen, mitä osoittaa, että metsien käyttötavat nostavat tunteita ja metsäkiistat ovat ajoittain voimakkaita.

Metsät ovat niin kansantalouden kuin kansakunnan kulttuurin kulmakivi – ilman metsiä Suomea tuskin olisi sen enempää valtiona kuin kansakuntana. Vaikka metsäsuhde on erottamaton osa suomalaisuutta, niin kuitenkin metsäläisyys on sana, johon liittyy vähättelevä arvolataus.

Suomi on metsäläinen on jatkoa suosikkisarjoille Suomi on suomalainen, Suomi on venäläinen ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla palkittu Suomi on ruotsalainen. Kahdeksanosainen sarja jatkaa edellisistä sarjoista tutuiksi tulleilla linjoilla: juontaja Juhani Seppänen johdattaa katsojat matkalle metsäläisyyteen. Kullakin jaksolla on oma teemansa. Eri alojen haastateltavat kotimaasta ja ulkomailta valottavat metsäsuhteen monia näkökulmia.

Sarja lähetetään Ylen kanavalla vuonna 2019. Käsikirjoittajana jatkaa myös aiemmat Suomi on -sarjat käsikirjoittanut Marjo Vilkko. Sarjan tuottaa Intervisio Oy ja hanketta konsultoi metsänhoitaja, Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Metsämiesten Säätiö ja Suomen Metsäsäätiö ovat rahoittaneet hanketta.

Lisätietoja:

Ari Ylä-Anttila, Yle, 040 503 4549, ari.yla-anttila@yle.fiantti.seppanen@intervisio.fimikko.hayrynen@metsalehti.fi

Metsäsäätiömaksulla rahoitetaan partion metsäohjelmaa

Partiotoiminta on luonnossa liikkumista ja eräretkeilyä, mutta toiminnassa on luontevaa tutustua myös metsään elinkeinona. Metsäsäätiön rahoituksella on järjestetty monenlaisia tapahtumia, joissa partiolaiset ovat päässeet tutustumaan metsäalaan. Tämän lisäksi on päivitetty partion omia ohjelmamateriaaleja, jotta metsään tutustuminen olisi helppoa myös itsenäisesti ja lippukunnat myös ottaisivat yhteyttä metsäalan paikallisiin toimijoihin.

Esimerkkejä mitä Metsäsäätiön rahoituksella on saatu aikaan

Partiolaiset ovat tunnettuja taitomerkeistään. Uudistetun metsätaitomerkin avulla 10-12 -vuotiaat partiolaiset tutustuvat metsäalan ammatteihin, metsätalouteen ja metsästä saataviin tuotteisiin.

15-17 -vuotiaille suunnatun Metsäalan osaamismerkin avulla partiolaiset voivat osoittaa oppimiaan metsäalalla hyödyllisiä taitoja niin metsässä liikkumisen, metsäelinkeinon kuin monimuotoisuudenkin näkökulmasta.

12-15 -vuotiaille partiolaisille suunnattu Tarpojien taitopäivä järjestettiin yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun metsäopetuksen kanssa metsäteemalla. Päivän ohjelmassa harjoiteltiin metsän arvon määritystä yhdessä metsänomistajan kanssa, tutustuttiin metsäkoneeseen sekä harjoiteltiin metsäkoneen käsittelytaitoja simulaattorissa.

15-17 -vuotiaille partiolaisille suunnatussa Explo-tapahtumassa Salossa järjestettiin Mennään metsään -polku, jossa tutustuttiin metsäalan ammatteihin, harjoiteltiin metsänmittausta, tutustuttiin metsästä tuleviin tuotteisiin sekä opeteltiin lajituntemusta.

partio_metsä_osaamismerkki.skaalattu

Varojen keruun huiput huomioitavina Metsäpäivillä

Huomionosoitukset2017

Kuvassa Veikko Halmesaari, Hannu Hokkanen, Vesa Kutvonen, Jukka Pulkkinen ja Keijo Vartiainen. Kuva: Erkki Oksanen

Metsäsäätiö jakoi vuosittaiset huomionosoituksensa Metsäpäivien avajaisissa torstaina Messukeskuksessa. Tänä vuonna palkittiin metsäasiantuntijoita, jotka ovat koko työuransa ajan tehneet uutterasti työtä Metsäsäätiön esittelemiseksi metsänomistajalle.

Metsäsäätiön huomionosoituksen saivat: Veikko Halmesaari (Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo), Hannu Hokkanen (Stora Enso Metsä), Vesa Kutvonen (UPM Metsä), Jukka Pulkkinen (Kuhmo Oy) ja Keijo Vartiainen (Metsä Group).

Huomionosoituksen saaneet asiantuntijat jaksavat vuodesta toiseen innostavasti esitellä Metsäsäätiön metsänomistajalle, jonka jälkeen metsänomistaja tekee päätöksen osallistumisestaan metsäsäätiömaksuun. Oman varsinaisen tehtävänsä ohella he ovat nähneet tärkeänä Metsäsäätiön koko metsäalan yhteisenä asiana. Elämänurapalkittavat ovat ymmärtäneet, että tarvitaan omaa rahaa yhteisen viestin viemiseen ja että metsäalalla tarvitaan tulevaisuudessakin uusia osaajia. Metsäasiantuntijoiden työpanoksella ja metsänomistajien mukaan lähtemisellä Metsäsäätiön varojen keräykseen on mahdollistettu monta pientä ja isompaakin metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukevaa projektia.

– Huomionosoituksen saajat ovat ansainneet koko metsäalan raikuvat aplodit. Palkittu asiantuntija on todellisuudessa saattanut kerätä 10 vuoden aikana 50 000 euroa metsäsäätiömaksuja puun myyjäpuolelta, jonka puun ostaja on tuplannut 100 000 euroksi. Tämä työ on tehty jopa 1 500 puukaupan yhteydessä. Metsäsäätiön tarkoitus ja toiminta on siis kerrottu jopa 1 500 kertaa, kertoo Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi kiitollisena.

– Tällä yksittäisen toimihenkilön keräämällä rahalla on voitu viedä yli 10 000 koululaista tutustumaan metsätalouteen ja -teollisuuteen, rahoittaa merkittäväkin tutkimus tai viedä tietoa metsäalasta suurellekin joukolle vaikuttajia. Yksilöiden tekemällä työ on konkreettisesti mitattavissa, painottaa Liisa Mäkijärvi.

– Sama kiitos kuuluu myös metsäsäätiömaksun maksaneille metsänomistajille – päätös metsäsäätiömaksun maksamisesta on aina lopulta heidän päätöksensä. Yhteiseen rahojenkeruuseen osallistuu merkittävällä summalla vuosittain myös Metsähallitus, joka ansaitsee suuret kiitokset, jatkaa Liisa Mäkijärvi.

Huomionosoitukset luovuttivat Suomen Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta ja Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Leudot talvet lisäävät metsien tuulituhoriskiä – tutkimushankkeen tavoitteena myrskytuhoriskikartat

Metsien tuulituhot ajoittuvat pääasiassa kauteen, jolloin maa on sulana ja puut voivat kaatua juurineen. Märät, vähälumiset talvet lisäävät riskiä tuulituhoihin. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushanketta, jossa tavoitellaan koko Suomen kattavaa myrskytuhoriskikarttaa yhdistämällä monipuolisesti eri tietolähteitä.

Tutkimushankkeessa yhdistetään Luke:n metsävarakartat, yksityiskohtainen korkeusmalli, maaperäaineistot, tuuliaineistot sekä routaa kuvaavat mallit. Koostettavan laskentajärjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa korkean tuulituhoriskin metsäkohteet ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan puukauppaa ja hakkuutapoja. Tutkimushankkeen tulokset tulevat avoimesti jaettavaksi Luke:n www-sivujen kautta.

(Kuva: Erkki Oksanen, Luke)