Metsäsäätiö tukee tavoitteidensa mukaisesti puun ja puupohjaisten tuotteiden menekkiä ja jakaa tietoa niistä. Uusi puu -hankkeessa on mukana 24 puupohjaisten biotuotteiden kanssa työskentelevää toimijaa.

Metsäsäätiö on ollut alusta asti Uusi puu -hankkeen toiminnan mahdollistaja ja merkittävin rahoittaja.

Puu kasvaa hyvää ja suomalaiset puupohjaiset tuotteet herättävät kiinnostusta kaikkialla, missä Uusi puu näyttely on esillä. Puupohjaisten tuotteiden mahdollisuudet korvata fossiilisia raaka-aineita on juuri nyt varsin ajankohtainen asia. Uusi puu -näyttelyn voima on siinä, että se esittelee konkreettisia vastauksia tähän haasteeseen.

Kulunut syksy on ollut Uusi puu -näyttelylle erityisen vilkas. Näyttely on ollut esillä

• valtakunnallisilla Kuntamarkkinoilla
• Euroopan unionin jäsenmaiden metsäjohtajien kokouksessa
• EU-puheenjohtajuuskauden avanneessa Bioscene-seminaarissa
• Päättäjien Metsäakatemiassa
• Puumessuilla Jyväskylässä
• Koli Forum biotalous konferenssissa
• Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa (keväällä 2019)

”Puun mahdollisuuksia konkretisoivalle viestinnän kysyntä jatkuu. On toimialamme velvollisuus vastata tähän kutsuun ja kertoa yhdessä, mihin puu pystyy.” toteaa hankkeen toiminnanjohtaja Eveliina Pokela.

Lue lisää www.uusipuu.fi ja somessa #uusipuu @UusiPuu

Susanna Rahikkala Asikkalasta ja Antti Anttonen Hollolasta kiinnostuivat puupohjaisista kosmetiikkarasioista ja kahvikapselista. Molemmat kunnat ovat mukana Hinku-hankkeessa.

Franck Wolter Luxemburgista (vas.), Claire Morlot Raskasta ja Aljoscha Requard Saksasta tutustuivat näyttelyyn ja yllättyivät puuraaka-aineen monikäyttöisyydestä.

Vuonna 2019 tähän mennessä rahoitettuihin hankkeisiin kuuluu esimerkiksi tutkimuksia, metsäalan viestintähankkeita ja koululaisten tutustuttamista metsään ja metsäalaan.

Suomen Metsäyhdistys: Metsäalan yhteinen viestintäkampanja
Viestintäkampanja koostuu viidestä osahankkeesta, joiden tarkoituksena on aktivoida metsäsektorin omaa viestintää, lisätä metsäsektorin arvostusta sekä kertoa metsäsektorin tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Kampanja pyrkii monipuolistamaan metsiin liittyvää keskustelua metsäsektoriin kohdistuneen kriittisen keskustelun vastapainoksi. Koko viestintäkampanjan ja sen osahankkeiden pääviesti on, että metsien käyttö on ratkaisu.
Hankkeelle myönnetty 310 000€.

Helsingin yliopiston metsäteknologian ja logistiikan professuuri
Neljälle vuodelle jakautuvalla summalla kerätään varoja Helsingin yliopiston rahastoon. Professuurin tarkoituksena on turvata ja vahvistaa metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan tutkimusta, opetusta ja osaamiskapasiteettia Suomessa. Lisäksi professuuri toimii vuorovaikutuksessa metsäalan käytännön kanssa puunhankinnan ja metsäteknologian kehittämistyössä.
Hankkeelle myönnetty 100 000€.

Suomalainen metsänomistaja 2020
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella metsänomistuksen rakenne- ja tavoitemuutosten vaikutuksia metsätaloudelliseen käyttäytymiseen sekä selvittää metsätalouden tilakohtaisen kannattavuuden mittaamista ja parantamista. Tutkimuksesta on tarkoitus saada alustavia tuloksia vuoden 2019 marras-joulukuussa ja loppuraportti vuonna 2021.
Hankkeelle myönnetty 91 700€.

4H Metsissä Mahdollisuus
4H-yhdistysten järjestämiin koululaisten metsäpäiviin osallistuu vuosittain 35 000 koululaista, jotka pääsevät paikalle pitkälti säätiön myöntämien kuljetusapurahojen ansiosta. Metsäpäivien tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva metsäluonnosta ja metsätaloudesta sekä tutustuttaa heidät metsäalan ammatteihin ja metsätalouden merkitykseen Suomen elinkeinolle.
Hankkeelle myönnetty 80 000€.

Yrityskylä alakoulu
Yrityskylä on oppimisympäristö, jossa kuudesluokkalaiset työskentelevät omassa ammatissaan osana koululaisten muodostamaa yhteiskuntaa. Kaikista kahdeksasta Yrityskylästä löytyy pankin, kaupungintalon ja ruokakauppojen ohella myös metsäalan yrityksiä, joiden avulla koululaiset oppivat metsäalan olevan tärkeä osa suomalaista työmaailmaa.
Hankkeelle myönnetty 30 000€.

Puuproffa.fi -sivuston uudistus
Pro Puu -yhdistys ylläpitää puutietouden palvelusivustoa, joka on kaikkien käytettävissä. Sekä suomeksi että englanniksi tarjolla olevaa sisältöä hyödyntävät niin opiskelijat kuin metsäalan ammattilaisetkin. Sivusto painottaa erityisesti puusepänalaa ja puuarkkitehtuuria.
Hankkeelle myönnetty 15 000€.

Lumilautailija Roope Tonterin Menestystä Metsästä -projekti
Projekti viestii suomalaisesta hyvästä metsänhoidosta ja vastuullisesta metsätaloudesta. Kohderyhmää ovat kaikki metsästä kiinnostuneet, mutta erityisesti projekti tähtää herättämään nuorten kiinnostusta metsästä sekä kertomaan metsänomistajille metsänhoidon tärkeydestä ja metsän monipuolisesta hyödyntämisestä.
Hankkeelle myönnetty 12 400€.

Tiistaina 9.4. järjestettiin Metsäsäätiö tutkimuksen tukena -seminaari, jossa esiteltiin Metsäsäätiön avustamia hankkeita. Vuonna 2018 apurahat painottuivat tutkimuksiin – 30 % säätiön myöntämistä apurahoista myönnettiin tutkimushankkeille – ja seminaarissa esiteltiin näistä tutkimuksista kolme. Lopuksi kuultiin myös Metsäsäätiön tukemasta Uusi Puu -hankkeesta. Seminaaria seuraamaan saapui yli 40 henkeä.

Susanna Winqvist kertomassa Uusi Puu -hankkeesta. Kuva: Vilma Issakainen

Ensimmäisessä esityksessä professori Aleksi Lehtonen kertoi Luonnonvarakeskuksen MyrskyPuu-tutkimuksesta, jonka tavoitteena on kerätä dataa tuulen aiheuttamista tuhoista ja tuottaa korkean resoluution tuulituhoriskikartat Suomelle. Tutkimus herätti yleisössä niin paljon kysymyksiä, että tilaisuuden puheenjohtajana toimineen Liisa Mäkijärven oli lopulta keskeytettävä kysymysten virta, jotta seminaari saataisiin jatkumaan aikataulussa.

Toinen esitys oli Helsingin yliopiston Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimus, jota esittelemään saapui jo kolmatta metsänomistajatutkimustaan tekevä professori Heimo Karppinen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella metsänomistuksen rakenne- ja tavoitemuutosten vaikutuksia metsätaloudelliseen käyttäytymiseen sekä selvittää metsätalouden tilakohtaisen kannattavuuden mittaamista ja parantamista. Tutkimuksesta on tarkoitus saada alustavia tuloksia vuoden 2019 marras-joulukuussa ja loppuraportti vuonna 2021.

Kolmas käsiteltävä tutkimus oli Metsätehon, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhdessä tekemä Näyttöön perustuva metsätalous ja siitä kertoi tohtori Anna Johansson. Tutkimuksessa selvitetään talousmetsän luonnonhoitotoimien vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi pyritään kartoittamaan olemassa olevan tutkimustiedon määrää, saada tietoa eri interventioiden vaikuttavuudesta sekä paljastaa tutkimuksessa olevat tietoaukot. Tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2019 kesäkuussa.

Seminaarin lopuksi Uusi Puu -hankkeen projektipäällikkö Susanna Winqvist kertoi, että mistä hankkeessa oikein on kyse. Hankkeen slogan, Uusi puu kertoo mihin puu pystyy, tiivistää idean hyvin. 20 suomalaisen organisaation tavoitteena on lisätä puupohjaisten tuotteiden käyttöä lisäämällä päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä puun käyttöön perustuvasta bio- ja kiertotaloudesta. Yleisö sai paitsi nähdä kuvia, myös tutustua paikan päällä seminaarisalissa puupohjaisiin arkipäivän tuotteisiin, kuten pakkauksiin, vaatteisiin ja lavuaareihin.

Seminaarin saamasta suosiosta voi päätellä, että metsiin liittyvä tutkimus kiinnostaa. Tutkimuksista ja Uusi Puusta kertovat esitykset voi ladata tämän tekstin lopusta.

Käytä kolme minuuttia videon katsomiseen ja tiedät mitä metsäsäätiömaksulla saadaan aikaan. Video Metsäsäätiön rahoittamista projekteista on Metsäsäätiön verkkosivuilla.

Videolle on koottu metsänomistajia eniten kiinnostavat esimerkit Metsäsäätiön rahoittamista aiheista. Koululaisille ja nuorille suunnatut projektit pääsevät esiin, kun Suomen Metsäyhdistyksen Sirpa Kärkkäisen ja Partiolaisten Jaakko Nippalan kertomana. Professori Katja Lähtinen Vaasan yliopistosta sekä Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola kertovat tutkimuksen ja koulutuksen merkityksestä puurakentamisen kehittämiseksi. Päättäjien metsäakatemian johtaja Elina Antila tuo esille päättäjille ja vaikuttajille suunnatun viestinnän tärkeyden ja vastaavasti Metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta korostaa Metsäsäätiön rahoittaman tutkimuksen roolia päätöksen teon pohjana.

Metsäasiantuntija, ota video käyttöösi puukauppaa tai puunmyyntisuunnitelmaa tehdessäsi. Videon voi ladata tietokoneelle, tabletille tai muulle mobiililaitteelle valmiiksi tai katsoa verkossa.

Metsäsäätiön esittelyn tueksi on myös verkkosivuilta tulostettavat projektikortit :

– Suomen 4H-liiton Metsissä mahdollisuus -hanke
– Yrityskylä
– Partion metsäohjelma
– Puurakentamisen professuuri Aalto-yliopistossa
– Päättäjien metsäakatemia
– Näyttöön perustuva metsätalous -tutkimushanke

Suomalaisista 90 prosenttia pitää metsäsektorin toimintaa vähintään melko vastuullisena. Yli kolmasosa suomalaisista kokee sektorin selkeästi vastuulliseksi, selviää tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta.

Vastuullisimmin metsäsektorin koetaan toimivan puun alkuperän varmistamisessa. Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsäsektoriin myönteisesti myös tuotannon kestävyyden, energian käytön ja tuotannon, ilmastonmuutoksen torjunnan, vesistön suojelun ja työnantajavastuun suhteen.

Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin. Puurakentamiseen suhtautuu vähintään melko myönteisesti yli 90 prosenttia vastaajista, samoin esimerkiksi kartonki- ja pahvipakkauksiin sekä hygieniatuotteisiin kuten pehmopapereihin. Puupohjaisiin biopolttoaineisiin suhtautuu vähintään melko myönteisesti yli 80 prosenttia vastaajista.

Eniten puupohjaisista tuotteista pitävät yli 55-vuotiaat. Myös niistä kymmenestä prosentista vastaajista, jotka pitävät metsäsektorin toimintaa vastuuttomana, yli 80 prosenttia suhtautuu myönteisesti puurakentamiseen ja puupohjaisiin pakkausmateriaaleihin.

Uusiutumattomien materiaalien korvaamiseen suuremmalla puunkäytöllä suhtauduttiin myönteisesti. Myönteisimmin siihen suhtautuivat 45–64-vuotiaat vastaajat. Erityisesti muovia halutaan korvata puupohjaisilla vaihtoehdoilla: erittäin myönteisenä sitä pitää 45 ja vähintään melko myönteisenä 79 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni näyttää vihreää valoa kaupan muovikassien korvaamiselle.

Avohakkuita kannattaa useampi kuin vastustaa

Suomalaisista 31 prosenttia suhtautuu myönteisesti avohakkuisiin. Kielteinen kanta on 15 prosentilla vastaajista, ja 9 prosenttia ilmoittaa olevansa jyrkästi avohakkuita vastaan. 36 prosenttia vastaajista sijoittuu myönteisen ja kielteisen mielipiteen väliin. 10 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole asiaan mielipidettä. Suurimmat syyt avohakkuukriittisyyteen olivat huoli eri lajeista (65 %) sekä maiseman muuttumisesta kymmeniksi vuoksi (47 %).

Noin kuusi kymmenestä piti metsätaloutta vähintään melko vastuullisena luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien turvaamisen suhteen. Metsien suojelua lisäisi hieman yli puolet suomalaisista. Suojelun lisäämistä kannattavat muita enemmän 18–24-vuotiaat nuoret (62 %) sekä eteläsuomalaiset (56 %). 

Ilmastonmuutoksen hillitsemistä pidetään metsäsektorin suurimpana haasteena. Näin ajattelee metsätalouden suhteen joka toinen vastaaja. Lähes kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että metsätalouden tulisi tulevaisuudessa panostaa eniten luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen.

Kyselyn on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö. Se suunniteltiin yhteistyössä Pohjoisranta Burson-Marstellerin kanssa ja toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa kesällä 2018. Kyselyyn vastasi tuhat 18–70-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on enintään 1,4 prosenttia.

Metsäsäätiö ja puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio.fi tiivistävät yhteistyötään. Metsänomistajalla on nyt mahdollisuus jo tarjouspyyntöä Kuutioon jättäessään ilmoittaa halunsa osallistua metsäsäätiömaksuun tai ilmoittaa haluavansa lisätietoa. Metsänomistajan tahto välittyy näin puunostajalle.

– On tärkeää, että Metsäsäätiö on mukana metsänomistajien sähköisissä palveluissa, kuten koko metsäalan yhteisessä ja kaikille avoimessa Kuutiossa. Sähköiset asiointikanavat ovat yhä tärkeämpi väylä metsänomistajien tavoittamiseen. Metsäasiantuntijan rooli on edelleen tärkeä kertoessaan mikä Metsäsäätiö on ja mitä metsäsäätiömaksulla saadaan aikaan, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi.

Kuutiossa metsänomistaja voi tehdä puukaupan tarjouspyynnön leimikostaan suoraan puunostajille, tai halutessaan käyttää asiantuntijapalveluita apuna puukaupassa. Kuution kautta metsänomistaja tavoittaa suurimman osan metsänhoitoyhdistyksistä ja yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Reilun vuoden toimineen Kuution käytön aktiivisuus on ollut kasvussa. Kuutiossa yli 30 % metsänomistajista ilmoittaa rekisteröitymisen yhteydessä olevansa uusi metsänomistaja. Kuution kautta Metsäsäätiö tavoittaa siis myös tärkeän kokemattomien metsänomistajien kohderyhmän.

– Metsäsäätiö tekee arvokasta työtä metsäelinkeinon elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kuutio on neutraali taho, jonka kautta säätiö tavoittaa jatkuvasti laajenevan metsänomistajien ryhmän ja parantaa siten kohderyhmän ymmärrystä metsäsäätiömaksun syistä ja tarpeellisuudesta, kommentoi Kuution taustayhtiön Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä.