Puurakentaminen ja puurakennukset ovat hyväntekijöitä. Niiden avulla metsän sitoma hiili pidetään poissa ilmakehästä vuosikymmeniä, työpaikkoja saadaan harvaan asutuillekin seuduille, puupinnat ovat silmää miellyttäviä ja puurakennukset saattavat edistää hyvinvointia myös konkreettisesti: puuta sisältävissä tiloissa oleskelu laskee tutkimuksien mukaan stressiä ja ainakin tuoreen puun pinnalla mikrobit viihtyvät huonosti.

Asiat tapahtuvat yleensä vähitellen

Suomen Metsäsäätiö päätti kesällä 2018 luovuttaa Kainuun alueellisen keräyksen tuoton Kuhmon kaupungille Tuupalan uuden puukoulun käyttäjäkokemusten tutkimukseen, terveysvaikutusten selvittämiseen ja puurakenteisesta koulusta viestimiseen. Kuhmon kaupungin johto sopi tapaamisen Kajaanin yliopistokeskuksen asiantuntijoiden, eli meidän kanssamme. Huomasimme, että puurakentamisen hyvinvointivaikutuksien tutkimisessa tarvitaan osaamista stressistä, luonnonyhdisteiden hyvinvointivaikutuksista ja sensoriteknologista olosuhdeseurantaa varten. Nuo kaikki kuuluivat yliopistokeskuksen painopistealoihin, vaikka puurakentamisen kanssa emme töitä olleet tehneetkään.

Tutkimusidea esiteltiin Maaseuturahastosta vastaavalle virkamiehelle Kainuun ELY-keskuksessa. Tämä kertoi puurakentamisen olevan heille erittäin tärkeä tuettava asia, ja että Metsäsäätiön rahoitus käy välttämättömäksi palaseksi, yksityiseksi rahoitukseksi, jota hankkeella pitää olla viidesosa. Suunnittelun, hakemisen, suunnitelman muokkauksen ja myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hanketta päästiin aloittamaan loppuvuodesta 2019.

Tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2021. Ne on esitelty Puulehden julkaisemassa artikkelissa ja tarkemmin hankkeen loppuraportissa. Saimme tehdä töitä erittäin kiinnostavan tutkimuskohteen kanssa ja hankkeen aikana ymmärsimme koko ajan selvemmin, että teemme sellaista mitä missään muualla ei aiemmin ole tehty.

Kainuusta kansainväliseksi tutkimusverkostoksi

Päätimme, että kasaisimme tekemistä jatkamaan kansainvälisen verkoston. Teimme sen ja syksyllä 2021 saimme rahoituksen ERA-Net ForestValue-ohjelman hankkeelle Wood for Health, joka pyrkii tutkimuksella edistämään puun käyttöä terveydenhuollon rakennuksissa. Meitä pyydettiin mukaan myös laajaan norjalaisten kansalliseen verkostoon, joka hakee rahoitusta puurakentamisen tutkimukselle. Tutkimuksen tuloksien levittämisessä ovat auttaneet Metsäsäätiö, sekä Maa- ja Metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelman ammattitiedottajille myöntämä erillinen tiedotushanke ”Kahdeksan kuvaa puusta”. Olemme toimineet myös asiantuntijoina Valtion kestävän kehityksen yhtiölle, Motiva Oy:lle.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että perinteisen kainuulaisen toimialan tueksi olemme perustaneet Kainuuseen uuden tutkimusaiheen, jonka kumppanuus kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella. Sen mahdollisti alkusysäyksenä Metsäsäätiön rahoitus Kuhmon kaupungille. Siitä käynnistyi tapahtumaketju, jossa eri toimijoiden innostunut ja ennakkoluuloton toiminta on vienyt tekemistä eteenpäin ja avannut aina uusia mahdollisuuksia. Tärkeintä kuitenkin on, että itse työn tekeminen on ollut erittäin kiinnostavaa ja innostavaa.

Kirjoittaja Pekka Kilpeläinen toimii tutkimuspäällikkönä Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikössä Kajaanin yliopistokeskuksessa

Kuva: Pekka Kilpeläinen

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa kesäkaudella maksuttomia, opastettuja kävelykierroksia Punkaharjun Tutkimuspuistossa. Metsäopastusten toteutuksesta vastaavat Suomen Metsämuseo Lusto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tunnin mittaisia opastuksia tarjotaan 15.6.-31.7.2022 maanantaista lauantaihin kolme kertaa päivässä, ja opastuksiin voi osallistua vapaasti, ilman erillistä varausta. Opastetuilla kävelykierroksilla tutustutaan ainutlaatuiseen puistoalueeseen ja tarjotaan tietoa puulajeista, alueen historiasta, metsäntutkimuksesta, metsätaloudesta ja kestävästä kehityksestä. Oppaina toimivat metsäalan korkeakouluopiskelijat Silja Tuomisto, Elina Virtanen ja Venla Siltovuori.

Tutkimuspuisto tutuksi

Luken Punkaharjun Tutkimuspuisto sijaitsee Punkaharjun Laukansaaressa. Se on perustettu vuonna 1924, ja alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Puiston ydintoimintaa on alueella tehtävä metsäntutkimus, ja se on myös erinomainen näyteikkuna metsäalan eri toiminnoille – tutkimuspuiston tiedeviestintään on panostettu viimevuosina voimakkaasti. Puistoon on vapaa pääsy kaikilla.

– Puiston kohteet ovat hyvin saavutettavia. Puisto on mahdollista kokea myös virtuaalisesti, sillä alueesta on toteutettu virtuaalimaailma verkkoympäristöön, kertoo Luken erikoistutkija Petteri Vanninen.

Tutkimuspuiston yhteydessä on noin seitsemän hehtaarin ja yli sadan lajin Puulajipuisto, arboretum sekä monipuolisesti erilaisia retkeilyreittejä. Alueen kupeessa sijaitsee Kokonharjun aarnimetsäalue. Kokonharjun retkeilyreitin varrella on 140 vuotta sitten istutettu lehtikuusikko, josta löytyy myös Suomen pisin puu, noin 47 metrin pituinen euroopanlehtikuusi.

– Tutkimuspuisto antaa hyvät puitteet käydä keskustelua metsäntutkimuksesta ennen ja nyt. On hienoa, että metsäalan opiskelijat kertovat kesän ajan vierailijoille tämän päivän metsäalasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tutkimuspuiston historian lisäksi, kiittää Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Suomen Metsäsäätiö on hankkeen rahoittaja. Toteutuksesta vastaavat Suomen Metsämuseo Lusto ja Luke. Hankkeen tavoitteena on tehdä tunnetuksi paitsi Punkaharjun Tutkimuspuistoa myös koko metsäalaa: syventymällä tarkemmin metsäntutkimukseen ja metsätalouteen, erityisesti metsäbiotalouden näkökulmasta.

—

Lyhyesti:

Metsäopastukset Punkaharjun Tutkimuspuistossa

Opastukset kävellen 15.6.-31.7.2022 maanantaista lauantaihin.

• Lähtö klo 10: Punkaharjun Wanhan koulun piha, tutkimuspuiston opastuspaikka
• Lähtö klo 13: Punkaharjun Wanhan koulun piha, tutkimuspuiston opastuspaikka
• Lähtö klo 15: Karjalan kallio, esteetön kierros

Opastuksen kesto noin tunti, ei ennakkoilmoittautumista.

Punkaharjun tutkimuspuiston osoite: Puistometsäntie 14, Punkaharju

—

Lisätietoja:

Niina Uronen, toimitusjohtaja, Suomen Metsämuseo Lusto

040 742 8470, niina.uronen@lusto.fi

Petteri Vanninen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

029 532 2154, petteri.vanninen@luke.fi

Suomen Metsäsäätiön toimintakertomus viime vuodelta on julkaistu. Vuonna 2021 apurahoja jaettiin noin sataan metsäelinkeinoa vahvistavaan hankkeeseen.

Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret pääsivät Metsäsäätiön kuljetusapurahojen ansiosta bussikyydillä metsään. Uusia apurahahankkeita ovat esimerkiksi Taskumetsä-mobiilipeli sekä Punkaharjun metsäopastukset, joista kuullaan tämän vuoden puolella lisää.

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston kokous sekä säätiön hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin maaliskuussa. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja hallituksen puheenjohtajana UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Hallintoneuvostoon valittiin Ari Teittinen (METO – Metsäalan Asiantuntijat ry). Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanot löytyvät verkkosivuilta ”Metsäsäätiö”-valikon alta samoin kuin toimintakertomus 2021.

Hallintoneuvoston kokous ja seminaari järjestettiin maaliskuussa. (Kuva: Eetu Punkka)

Suomen Metsäsäätiön hallitus on nimittänyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi MMM Martta Fredriksonin.

Martta Fredriksonilla on aiemmista työtehtävistään vahva metsäelinkeinotausta. Hän siirtyy Metsäsäätiöön Metsäteollisuus ry:n viestintäasiantuntijan paikalta. Lisäksi Fredrikson on työskennellyt maa- ja metsätalousministeriössä, Metsähallituksessa sekä useamman vuoden Metsäsäätiössä projektipäällikkönä.

”Haluan tehdä vaikuttavaa työtä suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Suomen Metsäsäätiö on näkyvä metsäelinkeinon puolestapuhuja ja sen rahoittamilla hankkeilla on metsäalan laaja tuki. Metsäsäätiömaksujen kerääminen vaatii tiivistä yhteistyötä puukaupan osapuolten kanssa, ja siihen työhön olen erittäin motivoitunut tarttumaan”, toteaa Fredrikson.

Martta Fredrikson (Kuva: Nina Rouhiainen)

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Sauli Brander toivottaa Fredriksonin lämpimästi tervetulleeksi Metsäsäätiön toimitusjohtajaksi: ”Martan laaja kokemus viestinnän eri tehtävistä antaa hyvät valmiudet viedä Suomen Metsäsäätiötä eteenpäin metsäalan muuttuvassa toimintaympäristössä.”

”Haluan myös kiittää Suomen Metsäsäätiön taustatahojen puolesta nykyistä toimitusjohtajaa Erno Järvistä säätiön määrätietoisesta ja tuloksekkaasta kehittämisestä viimeisen kahden vuoden aikana”, Brander jatkaa.

Fredrikson aloittaa työnsä säätiössä maaliskuun loppupuolella. Erno Järvinen siirtyy 1.4. alkaen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolle metsä- ja bioenergiayksikön päälliköksi.

Lisätietoja:

Sauli Brander, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, p. 040 567 4155

Martta Fredrikson, p. 040 687 1686

r

Tervetuloa kuulemaan tietoiskuja Metsäsäätiön ajankohtaisista hankkeista!

Aika: 14.3.2022 klo 12-13

Tapahtuma toteutetaan hybriditilaisuutena Sokos Hotel Presidentistä Helsingistä etäosallistumismahdollisuudella

TERVETULOA!

11:00 -12:00 Buffet-lounas 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle

12:00 Seminaari / webinaari: Suomalaisen metsän ja puun puolesta: tietoiskuja Suomen Metsäsäätiön kärkihankkeista

– Tilaisuuden avaa ja juontaa Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja JUHA MARTTILA

–Metsäala 11 vuotta tutuksi Yrityskylissä, aluepäällikkö HELKA OTSOLAMPI, Talous ja nuoret TAT

– Saako Taskumetsä mobiilipeli suomalaiset lapset ja nuoret innostumaan metsästä ja puusta? tuottaja TEEMU KONTTILA, Black Mamba Agency Oy

– Metsien Suomi – metsäalan yhteisen viestintähankkeen vaikutus suomalaisten mielipiteisiin metsäalasta, projektipäällikkö KAARINA ARO, Suomen Metsäyhdistys ry

13:00 Avoin tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu Päättäjien Metsäakatemia -kurssi täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut Metsäakatemian toimintaa sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 1996, yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Suomen Metsäyhdistys vastaa Metsäakatemian järjestämisestä.

Kutsumuotoisen kurssin ja keskustelufoorumin tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäalan ja muiden alojen vaikuttajien kesken.

Tavoitteena virittää keskusteluja metsien roolista hyvinvoinnin kasvattamisessa

Vuosien varrella kursseille on osallistunut jo yli 1 500 ”metsäakateemikkoa” monenlaisista yhteiskunnallisista taustoista. Jokaisella kurssilla on mukana edustajia niin politiikasta, elinkeinoelämästä, tieteestä, kansalais- ja etujärjestöistä kuin mediastakin. Juuri päättyneelle Metsäakatemian 50. kurssille osallistui 26 uutta metsäakateemikkoa.

Metsäakatemia koostuu taustoittavasta seminaaripäivästä sekä kolmipäiväisestä maastojaksosta, jolla tutustutaan monipuolisesti metsäalaan ja puun matkaan metsästä valmiiksi tuotteiksi ja vaikkapa puurakennuksiksi. Kurssin aikana metsää ja puun käyttöä pyritään lähestymään ennen kaikkea ratkaisuna.

Kohdevierailulla käydään keskusteluja muun muassa siitä, miten metsien suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa tehdään käytännössä, miten puunhankinta toimii, mikä on metsänomistajan ja koneyrittäjän rooli puunhankinnan ketjussa, ja millainen metsäalan rooli on aluetaloudessa ja hyvinvoinnin tuojana. Vierailuilla perehdytään myös alan liiketoimintaan sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kuva: Sanna Vornanen

Juhlavuosi nostaa esiin metsien sosiaalista merkitystä

Päättäjien Metsäakatemian 25-juhlavuoden teemana on metsien sosiaalisen kestävyyden näkökulma. Viestimme muun muassa siitä, että metsäala tarjoaa koulutusta ja työmahdollisuuksia tuhansille uusille työntekijöille lähivuosina.

Juhlavuoden kuluessa olemme kannustaneet Metsäakatemiaan osallistuneita muun muassa kirjoittamaan Metsäakateemikon blogiin visioitaan metsäalan tulevaisuudesta sekä jakamaan metsämuistoistaan somessa tunnisteella #lempimetsä.

Metsäakatemia on myös suomalainen vientituote: konseptia on viety esimerkiksi Latviaan, Tansaniaan, Mosambikiin ja Costa Ricaan. Lisäksi yhteistyötä on tehty Ruotsin kanssa EU päättäjille suunnatun Metsäakatemian osalta.

https://smy.fi/paattajien-metsaakatemia

Kirjoittaja on Metsäakatemian johtaja Elina Antila.

Kuva: Erkki Oksanen

Suomalaista yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman metsää, niin moneen asiaan se liittyy. Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia; metsissä voi virkistäytyä, niistä voi saada työn ja elannon ja metsät toimivat hiilinieluina ja monimuotoisen elämän kotina. Puusta valmistetaan arkeemme yhä monipuolisemmin tuotteita.

Siksi onkin erinomaista, että jokaisessa TATin Yrityskylä Alakoulun miniyhteiskunnassa ympäri Suomen pääsee työskentelemään Metsänhoitoyhdistyksissä ja tutustumaan arjen tuotteisiin, joita puusta valmistetaan. Otsikon sitaatti on yhden Metsänhoitoyhdistyksessä lukuvuonna 2020-21 työskennelleen oppilaan palaute päivästä.

Rinnakkain ympäri Suomen

Suomen Metsäsäätiö on ollut pitkäjänteisesti tukemassa Yrityskylien toimintaa ja laajentunut mukanamme uusille alueille. Tammikuussa avaamme uuden Yrityskylä Alakoulun, tällä kertaa Lahteen. Suomen Metsäsäätiön ja muiden kumppaneidemme ansiota on, että pääsemme tarjoamaan innostavaa työelämä-, talous- ja yrittäjyyskasvatusta taas tuhansille uusille kuudesluokkalaisille vuosittain.

Yhteensä Yrityskylä Alakoulussa vierailee tänä lukuvuonna jo 52 000 oppilasta eli peräti 83 % Suomen kuudesluokkalaisista! Yrityskylästä on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut kiinteä ja odotettu osa kuudesluokkalaisten kouluvuotta.

On aivan huikeaa, että Suomen Metsäsäätiö on ollut mukana matkassamme alusta saakka! Oppilaiden palautteista nousee hyvin esiin, miten tärkeää on, että työelämään ja eri aloihin pääsee tutustumaan itse tekemällä.

”Työ oli erilaisempaa, mitä kuvittelin, mutta hyvällä tavalla. Oli hauskaa”, totesi eräs oppilas. Kaikille kuudesluokkalaisille metsäala ei ole kovin tuttua ja ymmärrys Metsänhoitoyhdistyksen työstä kasvaa, kun itse saa toimia metsäasiantuntijana tai -neuvojana. Oppilaat hyppäävät usein rooliinsa täysillä ja kokemus jää monella todella hyvin mieleen. Pelillisyys ja tekemällä oppiminen tekevät Yrityskylästä ainutlaatuisen.

Kuva: Iiro Rautiainen

Monipuolisia oivalluksia metsästä

Oppilailta kysytään Yrityskylän jälkeen, mikä oli tärkein oppimasi asia yrityksestä, jossa työskentelit. Yhdelle tärkein oppi oli, ”miten puuta voi käyttää materiaalina” ja toiselle ”että luontoa on tärkeä suojella.” Yksi oivalsi, että ”Suomessa on paljon metsänomistajia.” Palautteiden mukaan työskentelyn kautta opitaan monipuolisesti metsistä.

Metsillä ja niiden käytöllä on iso rooli tulevaisuudenkin Suomessa ja me Yrityskylässä olemme iloisia, että voimme yhdessä Suomen Metsäsäätiön kanssa tuoda monipuolista kuvaa metsistä osana Yrityskylä-kokemusta.

Yhden oppilaan sanoin: ”Kiitos tästä mahtavasta päivästä, jonka sain kokea! Toivon että muutkin saavat tämän työelämän kokemuksen.”

Kirjoittaja on TAT Yrityskylän johtaja Kaisa Koistinen.

Kuva: Raili Mykkänen

INFOA YRITYSKYLISTÄ:[Yrityskylän Metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee oppilaita erilaisissa metsäalaan liittyvissä ammateissa. Metsäasiantuntija ja metsäneuvoja antavat Yrityskylän metsänomistajille neuvontaa metsänomistamiseen ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Tiiviissä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen kanssa toimii omalla toiminimellään työskentelevä metsäkoneenkuljettaja, joka vastaa Yrityskylän puunkaatotoimeksiannoista. Ammattien ja tehtävien tavoitteena on parantaa oppilaiden ymmärrystä metsäalasta, tehdä metsäalan työn merkittävyyttä näkyväksi sekä haastaa oppilaita pohtimaan omaa metsäsuhdettaan.]

Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen metsäelinkeinon yhteinen puolestapuhuja. Metsäsäätiö haluaa tänä vuonna palkita metsäsäätiöteon, joka on tuonut merkittävää positiivista näkyvyyttä suomalaiselle metsälle tai puulle joko alueellisesti tai valtakunnallisesti.

Palkittava taho voi esimerkiksi olla työporukka, työryhmä, henkilö, tapahtuma, projekti tai vaikka lasten metsäretkellä syntynyt poikkeuksellinen oivallus.

Jätä ehdotus vapaamuotoisine perusteluineen 1.10. mennessä TÄÄLLÄ.

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

Suomen Metsäsäätiö mukana hankkeessa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluville Hiilestä kiinni -viestintähankkeille. Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä. Hankerahoitusta myönnettiin muun muassa artikkelijulkaisun toteuttamiseen puurakentamisen merkityksestä hiilen sidonnassa ja varastoinnissa

Artikkelijulkaisu ”Kahdeksan kuvaa puusta ” suunnataan kuntasektorille edistämään tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista julkisessa rakentamisessa sekä puurakennusten ja metsien roolista hiilen sitojana ja hiilivarastoina. Julkaisun ”hyvän rakentamisen käytäntönä” ja esimerkkinä puun käytöstä rakentamisessa esitellään Kuhmon Tuupalan koulu, josta on tehty hiilijalanjäljen laskentaa sekä tutkittu Metsäsäätiön rahoittamana puun sisäilma- ja terveysvaikutuksia.

Tuupalan puukoulu Kuhmossa.

Julkisella puurakentamisella on todennettu tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja elinkaaren aikaisen hiilen sidonnan lisäksi myös metsä- ja aluetaloudelle sekä työllisyydelle. Artikkelijulkaisussa käsitellään koulurakentamisen arvoketjun lisäksi myös puurakentamisen vihreän rahoituksen mahdollisuuksia, puurakentamisen edistämisohjelmia, päästötietokannan käyttöönoton vaikutuksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähähiilisyyttä koskevien säädösten merkitystä puurakentamisen edistämisessä.

Hankkeen toteuttajana on Audiomedia Oy sekä muina hanketoimijoina ja rahoittajina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsäkeskus.

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on hyväksynyt esitykset Metsäsäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston henkilövaihdoksista.

Metsäsäätiön hallituksessa aloittaa MTK:n metsäjohtajan tehtäviin siirtyvä Marko Mäki-Hakola. ”Suomen Metsäsäätiön tärkeä toiminta on tullut hyvin tutuksi aiemmissa työtehtävissäni, ja nyt on kiinnostavaa päästä säätiön hallituksen työhön, uusien metsäelinkeinoa edistävien hankkeiden ääreen”, Mäki-Hakola toteaa. ”Moni kyseenalaistaa tällä hetkellä metsien käytön laajoja hyötyjä, vaikka kestävä metsien käyttö voi pelastaa sekä ilmaston että talouden. Puun käytön hyväksyttävyyden turvaaminen ja puuraaka-aineen mahdollisuuksista muistuttaminen vaativat enemmän työtä kuin koskaan koko metsäsektorilta ja Metsäsäätiön hankkeet ovat tästä työstä konkreettinen esimerkki”, Mäki-Hakola jatkaa. Hallituksessa menestyksekkään työrupeaman vaikuttanut Juha Hakkarainen siirtyy pois ja Suomen Metsäsäätiö kiittää Hakkaraista pitkäjänteisestä työstään säätiön hallituksessa.

Suomen Metsäsäätiön hallitus järjestäytyi 3.5.2021 ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sauli Brander (UPM) ja varapuheenjohtajaksi Marko Mäki-Hakola (MTK ry).

Hallintoneuvostossa työnsä uusina aloittavat puun myyjien edustajien varsinaisena jäsenenä Jukka-Pekka Kataja (MTK ry) ja varajäseninä Tuomo Marttila (MTK ry), Asta Sarkki (MTK ry) sekä Tuomas Hallenberg (Metsähallitus). Puun ostajien puolelta puolestaan uutena varsinaisena jäsenenä aloittaa Janne Kiiliäinen (UPM), joka vaihtaa paikkaa varajäseneksi siirtyvän Erkki Metsolan (UPM) kanssa. Kannattajajäsenten edustajista Teollisuusliiton varajäsenenä aloittaa Marko Rosqvist.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila (MTK ry) ja varapuheenjohtajana aloittaa Jari Suominen (Stora Enso).

Suomen Metsäsäätiö kiittää kaikkia säätiön luottamustehtävistä pois siirtyviä ja toivottaa uudet henkilöt lämpimästi tervetulleeksi mukaan työhön suomalaisen puun puolesta!

Marko Mäki-Hakola aloittaa Metsäsäätiön hallituksessa.