VIERASKYNÄ: Päättäjien Metsäakatemia on vienyt yhteiskunnallisia vaikuttajia metsään jo 25 vuoden ajan

Yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu Päättäjien Metsäakatemia -kurssi täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut Metsäakatemian toimintaa sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 1996, yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Suomen Metsäyhdistys vastaa Metsäakatemian järjestämisestä.

Kutsumuotoisen kurssin ja keskustelufoorumin tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäalan ja muiden alojen vaikuttajien kesken.

Tavoitteena virittää keskusteluja metsien roolista hyvinvoinnin kasvattamisessa

Vuosien varrella kursseille on osallistunut jo yli 1 500 ”metsäakateemikkoa” monenlaisista yhteiskunnallisista taustoista. Jokaisella kurssilla on mukana edustajia niin politiikasta, elinkeinoelämästä, tieteestä, kansalais- ja etujärjestöistä kuin mediastakin. Juuri päättyneelle Metsäakatemian 50. kurssille osallistui 26 uutta metsäakateemikkoa.

Metsäakatemia koostuu taustoittavasta seminaaripäivästä sekä kolmipäiväisestä maastojaksosta, jolla tutustutaan monipuolisesti metsäalaan ja puun matkaan metsästä valmiiksi tuotteiksi ja vaikkapa puurakennuksiksi. Kurssin aikana metsää ja puun käyttöä pyritään lähestymään ennen kaikkea ratkaisuna.

Kohdevierailulla käydään keskusteluja muun muassa siitä, miten metsien suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa tehdään käytännössä, miten puunhankinta toimii, mikä on metsänomistajan ja koneyrittäjän rooli puunhankinnan ketjussa, ja millainen metsäalan rooli on aluetaloudessa ja hyvinvoinnin tuojana. Vierailuilla perehdytään myös alan liiketoimintaan sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.

Vaikuttajat taputtavat puhujalle metsässä.

Kuva: Sanna Vornanen

Juhlavuosi nostaa esiin metsien sosiaalista merkitystä

Päättäjien Metsäakatemian 25-juhlavuoden teemana on metsien sosiaalisen kestävyyden näkökulma. Viestimme muun muassa siitä, että metsäala tarjoaa koulutusta ja työmahdollisuuksia tuhansille uusille työntekijöille lähivuosina.

Juhlavuoden kuluessa olemme kannustaneet Metsäakatemiaan osallistuneita muun muassa kirjoittamaan Metsäakateemikon blogiin visioitaan metsäalan tulevaisuudesta sekä jakamaan metsämuistoistaan somessa tunnisteella #lempimetsä.

Metsäakatemia on myös suomalainen vientituote: konseptia on viety esimerkiksi Latviaan, Tansaniaan, Mosambikiin ja Costa Ricaan. Lisäksi yhteistyötä on tehty Ruotsin kanssa EU päättäjille suunnatun Metsäakatemian osalta.

https://smy.fi/paattajien-metsaakatemia

Kirjoittaja on Metsäakatemian johtaja Elina Antila.

2021_PMA50_Elina2

Kuva: Erkki Oksanen

VIERASKYNÄ: ”Oli tosi kivaa, hauskaa ja opettavaista” – Yrityskylässä kuudesluokkalaiset tutustuvat metsäelinkeinoon

Suomalaista yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman metsää, niin moneen asiaan se liittyy. Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia; metsissä voi virkistäytyä, niistä voi saada työn ja elannon ja metsät toimivat hiilinieluina ja monimuotoisen elämän kotina. Puusta valmistetaan arkeemme yhä monipuolisemmin tuotteita.

Siksi onkin erinomaista, että jokaisessa TATin Yrityskylä Alakoulun miniyhteiskunnassa ympäri Suomen pääsee työskentelemään Metsänhoitoyhdistyksissä ja tutustumaan arjen tuotteisiin, joita puusta valmistetaan. Otsikon sitaatti on yhden Metsänhoitoyhdistyksessä lukuvuonna 2020-21 työskennelleen oppilaan palaute päivästä.

Rinnakkain ympäri Suomen

Suomen Metsäsäätiö on ollut pitkäjänteisesti tukemassa Yrityskylien toimintaa ja laajentunut mukanamme uusille alueille. Tammikuussa avaamme uuden Yrityskylä Alakoulun, tällä kertaa Lahteen. Suomen Metsäsäätiön ja muiden kumppaneidemme ansiota on, että pääsemme tarjoamaan innostavaa työelämä-, talous- ja yrittäjyyskasvatusta taas tuhansille uusille kuudesluokkalaisille vuosittain.

Yhteensä Yrityskylä Alakoulussa vierailee tänä lukuvuonna jo 52 000 oppilasta eli peräti 83 % Suomen kuudesluokkalaisista! Yrityskylästä on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut kiinteä ja odotettu osa kuudesluokkalaisten kouluvuotta.

On aivan huikeaa, että Suomen Metsäsäätiö on ollut mukana matkassamme alusta saakka! Oppilaiden palautteista nousee hyvin esiin, miten tärkeää on, että työelämään ja eri aloihin pääsee tutustumaan itse tekemällä.

Työ oli erilaisempaa, mitä kuvittelin, mutta hyvällä tavalla. Oli hauskaa”, totesi eräs oppilas. Kaikille kuudesluokkalaisille metsäala ei ole kovin tuttua ja ymmärrys Metsänhoitoyhdistyksen työstä kasvaa, kun itse saa toimia metsäasiantuntijana tai -neuvojana. Oppilaat hyppäävät usein rooliinsa täysillä ja kokemus jää monella todella hyvin mieleen. Pelillisyys ja tekemällä oppiminen tekevät Yrityskylästä ainutlaatuisen.

Yrityskylä_iiroRautiainen

Kuva: Iiro Rautiainen

Monipuolisia oivalluksia metsästä

Oppilailta kysytään Yrityskylän jälkeen, mikä oli tärkein oppimasi asia yrityksestä, jossa työskentelit. Yhdelle tärkein oppi oli, ”miten puuta voi käyttää materiaalina” ja toiselle ”että luontoa on tärkeä suojella.” Yksi oivalsi, että ”Suomessa on paljon metsänomistajia.” Palautteiden mukaan työskentelyn kautta opitaan monipuolisesti metsistä.

Metsillä ja niiden käytöllä on iso rooli tulevaisuudenkin Suomessa ja me Yrityskylässä olemme iloisia, että voimme yhdessä Suomen Metsäsäätiön kanssa tuoda monipuolista kuvaa metsistä osana Yrityskylä-kokemusta.

Yhden oppilaan sanoin: ”Kiitos tästä mahtavasta päivästä, jonka sain kokea! Toivon että muutkin saavat tämän työelämän kokemuksen.

Kirjoittaja on TAT Yrityskylän johtaja Kaisa Koistinen.

KaisaKoistinen_kuvajRailiMykkänen

Kuva: Raili Mykkänen

INFOA YRITYSKYLISTÄ:[Yrityskylän Metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee oppilaita erilaisissa metsäalaan liittyvissä ammateissa. Metsäasiantuntija ja metsäneuvoja antavat Yrityskylän metsänomistajille neuvontaa metsänomistamiseen ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Tiiviissä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen kanssa toimii omalla toiminimellään työskentelevä metsäkoneenkuljettaja, joka vastaa Yrityskylän puunkaatotoimeksiannoista. Ammattien ja tehtävien tavoitteena on parantaa oppilaiden ymmärrystä metsäalasta, tehdä metsäalan työn merkittävyyttä näkyväksi sekä haastaa oppilaita pohtimaan omaa metsäsuhdettaan.]

Ilmianna teko metsäelinkeinon puolesta!

Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen metsäelinkeinon yhteinen puolestapuhuja. Metsäsäätiö haluaa tänä vuonna palkita metsäsäätiöteon, joka on tuonut merkittävää positiivista näkyvyyttä suomalaiselle metsälle tai puulle joko alueellisesti tai valtakunnallisesti.

Palkittava taho voi esimerkiksi olla työporukka, työryhmä, henkilö, tapahtuma, projekti tai vaikka lasten metsäretkellä syntynyt poikkeuksellinen oivallus.

Jätä ehdotus vapaamuotoisine perusteluineen 1.10. mennessä TÄÄLLÄ.

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

rastiruutuun

Kuntapäättäjille tietoa vähähiilisestä puurakentamisesta

Suomen Metsäsäätiö mukana hankkeessa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluville Hiilestä kiinni -viestintähankkeille. Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä. Hankerahoitusta myönnettiin muun muassa artikkelijulkaisun toteuttamiseen puurakentamisen merkityksestä hiilen sidonnassa ja varastoinnissa

Artikkelijulkaisu ”Kahdeksan kuvaa puusta ” suunnataan kuntasektorille edistämään tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista julkisessa rakentamisessa sekä puurakennusten ja metsien roolista hiilen sitojana ja hiilivarastoina. Julkaisun ”hyvän rakentamisen käytäntönä” ja esimerkkinä puun käytöstä rakentamisessa esitellään Kuhmon Tuupalan koulu, josta on tehty hiilijalanjäljen laskentaa sekä tutkittu Metsäsäätiön rahoittamana puun sisäilma- ja terveysvaikutuksia.

Tuupalan koulu

Tuupalan puukoulu Kuhmossa.

Julkisella puurakentamisella on todennettu tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja elinkaaren aikaisen hiilen sidonnan lisäksi myös metsä- ja aluetaloudelle sekä työllisyydelle. Artikkelijulkaisussa käsitellään koulurakentamisen arvoketjun lisäksi myös puurakentamisen vihreän rahoituksen mahdollisuuksia, puurakentamisen edistämisohjelmia, päästötietokannan käyttöönoton vaikutuksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähähiilisyyttä koskevien säädösten merkitystä puurakentamisen edistämisessä.

Hankkeen toteuttajana on Audiomedia Oy sekä muina hanketoimijoina ja rahoittajina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsäkeskus.

Lisätietoja:

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Metsäsäätiön hallinnossa muutoksia

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on hyväksynyt esitykset Metsäsäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston henkilövaihdoksista.

Metsäsäätiön hallituksessa aloittaa MTK:n metsäjohtajan tehtäviin siirtyvä Marko Mäki-Hakola. ”Suomen Metsäsäätiön tärkeä toiminta on tullut hyvin tutuksi aiemmissa työtehtävissäni, ja nyt on kiinnostavaa päästä säätiön hallituksen työhön, uusien metsäelinkeinoa edistävien hankkeiden ääreen”, Mäki-Hakola toteaa. ”Moni kyseenalaistaa tällä hetkellä metsien käytön laajoja hyötyjä, vaikka kestävä metsien käyttö voi pelastaa sekä ilmaston että talouden. Puun käytön hyväksyttävyyden turvaaminen ja puuraaka-aineen mahdollisuuksista muistuttaminen vaativat enemmän työtä kuin koskaan koko metsäsektorilta ja Metsäsäätiön hankkeet ovat tästä työstä konkreettinen esimerkki”, Mäki-Hakola jatkaa. Hallituksessa menestyksekkään työrupeaman vaikuttanut Juha Hakkarainen siirtyy pois ja Suomen Metsäsäätiö kiittää Hakkaraista pitkäjänteisestä työstään säätiön hallituksessa.

Suomen Metsäsäätiön hallitus järjestäytyi 3.5.2021 ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sauli Brander (UPM) ja varapuheenjohtajaksi Marko Mäki-Hakola (MTK ry).

Hallintoneuvostossa työnsä uusina aloittavat puun myyjien edustajien varsinaisena jäsenenä Jukka-Pekka Kataja (MTK ry) ja varajäseninä Tuomo Marttila (MTK ry), Asta Sarkki (MTK ry) sekä Tuomas Hallenberg (Metsähallitus). Puun ostajien puolelta puolestaan uutena varsinaisena jäsenenä aloittaa Janne Kiiliäinen (UPM), joka vaihtaa paikkaa varajäseneksi siirtyvän Erkki Metsolan (UPM) kanssa. Kannattajajäsenten edustajista Teollisuusliiton varajäsenenä aloittaa Marko Rosqvist.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila (MTK ry) ja varapuheenjohtajana aloittaa Jari Suominen (Stora Enso).

Suomen Metsäsäätiö kiittää kaikkia säätiön luottamustehtävistä pois siirtyviä ja toivottaa uudet henkilöt lämpimästi tervetulleeksi mukaan työhön suomalaisen puun puolesta!

Mäki-Hakola

Marko Mäki-Hakola aloittaa Metsäsäätiön hallituksessa.

ILMOITTAUDU! Metsäsäätiöwebinaari 28.4.

Tervetuloa kuulolle Suomen Metsäsäätiön webinaariin 28.4. klo 12-13! Napakassa tunnin webinaarissa tehdään säätiön työtä tutuksi ajankohtaisisten puurakentamishankkeiden kautta.

Webinaarissa kuullaan kolmesta hankkeesta. Professori Asta Salmi aloittaa Vaasan yliopiston lahjoitusprofessuurin kuulumisilla, projektipäällikkö Jussi Kahlos esittelee Heurekan SuperPUU-näyttelyä ja lopuksi tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen Oulun yliopistosta avaa Tuupalan puukoulun terveys- ja käyttäjätutkimusta.

Muista laittaa kalenteriin merkintä jo nyt!

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt, kiitos osallistuneille.

Lisätietoja: eetu.punkka@metsasaatio.fi

BLOGI: Joulutervehdys

Ensimmäinen kokonainen vuoteni Metsäsäätiön ruorissa on kohta takana. Kulunut 12 kuukautta on kouriintuntuvasti osoittanut, kuinka pienet teot kasvavat yhdessä merkityksellisiksi. Ihmisten pienet eleet ja muistamiset tuntuvat koronavuonna 2020 erityisen lämmittäviltä. Metsäsäätiölle puukauppojen yhteydessä lahjoitetut varat ovat mahdollistaneet merkittäviä suomalaisia metsäelinkeinoa edistäviä projekteja, kuten Metsien Suomi -viestintäkampanjan.

”Uuden normaalin” aikana säätiöiden merkitys on korostunut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti 15.12. Säätiöt ja rahastot ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa, kuinka ”säätiörahoitus mahdollistaa uusia avauksia ja tutkimuksia, joita ei välttämättä muilla tavoin koskaan olisi mahdollista tehdä”. Tämä lainaus on hyvä muistutus myös siitä, miksi Suomen Metsäsäätiö on olemassa.

Metsäelinkeino ei voi ulkoistaa vastuuta omasta menekinedistämisestään ja julkisesta kuvastaan. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista koko sektorilta. Yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan. Metsäsäätiön toiminnan tarve onkin täsmälleen yhtä perusteltua kuin Säätiön perustamisvaiheessa 25 vuotta sitten. Suomalainen metsäelinkeino tarvitsee yhteisen puolustajan aivan varmasti myös tulevaisuudessa.

Metsäalaan kohdistuu suuria odotuksia, paineita ja tunteita. Metsäelinkeinoon suuntautuu kritiikkiä ja Metsäsäätiön tehtävänä on nostaa esiin kaikki metsien mahdollisuudet. Tätä työtä on tehty tehokkaasti Säätiön toimistolla myös poikkeusvuonna 2020. Kasvokkaisten tilaisuuksien peruunnuttua olemme omaksuneet uusia työtapoja ja esimerkiksi päässeet hienosti etäyhteyksillä mukaan metsäammattilaisten tiimipalavereihin ympäri Suomen. Kiitos siitä! Metsäsäätiön esittelytilaisuuksia jatketaan myös ensi vuonna. Tulemme mielellämme kertomaan lisää tekemisistämme. Kutsua odotellaan!

Kiitos tästä vuodesta kaikille teille, niin varojen kerääjille kuin projektien toteuttajille! Olette tehneet arvokkaita Metsäsäätiötekoja. Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan.

Suomen Metsäsäätiö toivottaa rauhallista joulua ja valoisia näkymiä vuodelle 2021!

SS_20191028_Helsinki_Erno_Jarvinen_120311_9806

Erno Järvinen

toimitusjohtaja

Suomen Metsäsäätiö – 25 vuotta suomalaisen metsäelinkeinon puolesta

”Se, että kansakunta sattuu asumaan uusiutuvan raaka-aineen lähteellä, on etu, jota ei pidä jättää käyttämättä tulevaisuudessakaan”, totesi kirjailija Lasse Lehtinen 10 vuotta sitten julkaistussa Metsäsäätiön 15-vuotishistoriikissa. Toteamus ei ole vanhentunut päivääkään.

Lapset_ja_kone

Tänään 4.9.2020 Suomen Metsäsäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Säätiön toiminnalle asetetut tavoitteet koko suomalaisen metsäelinkeinon elinvoimaisuuden puolustamisesta sekä avoimesta ja läpinäkyvästä säätiötyöstä ovat kulkeneet punaisena lankana Metsäsäätiön neljännesvuosisadan pituisella matkalla. Nyt on aika hetkeksi katsoa olan yli ja muistella ylpeänä sitä, mitä on saatu aikaan.

Metsäsäätiömaksulla metsänomistajat ja puuta ostavat yritykset ovat keränneet puukauppojen yhteydessä noin 40 miljoonaa euroa, mikä on mahdollistanut yli 2 100 erilaista metsäelinkeinoa tukevaa hanketta ympäri Suomen ja kansainvälisesti. Rahoitetut hankkeet ovat tukeneet toiminnalle asetettuja tavoitteita hyvin. ”Metsäsäätiön rahoituskohteista voi jokainen löytää itseään kiinnostavia hankkeita”, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. Hankkeisiin voi tutustua erityisen kattavasti tänä syksynä, kun Metsäsäätiön juhlavuotta vietetään sosiaalisen median kanavissa. Syksyn aikana esitellään 25 kiinnostavaa ja erilaista rahoituskohdetta vuosien varrelta.

Metsäsäätiön lahjoitukset metsäalan elinvoimaisuutta parantaviin hankkeisin ovat puukauppoja tekevien metsänomistajien, puuta ostavien tahojen ja säätiön toiminnasta metsänomistajille kertovien metsäammattilaisten ansiota. Metsäsäätiön menestys perustuu sitoutuneisiin säätiön taustatahoihin, jotka koostuvat monipuolisista metsäelinkeinon toimijoista.

Kiitos kaikille lahjoituksen tehneille metsänomistajille ja Metsäsäätiön puolesta puhuneille metsäammattilaisille, että olette kulkeneet mukana Suomen Metsäsäätiön matkassa tänne asti. Suomalainen metsäelinkeino tarvitsee yhteisen puolestapuhujan, joka on toteamuksena yhtä ikiaikainen Lasse Lehtisen sitaatin kanssa. Metsäsäätiön toiminnalle on tarvetta täällä pohjoisen ”uusiutuvan raaka-aineen lähteellä” myös tulevaisuudessa.

Metsäsäätiön kesäterveiset

SAULI BRANDER JATKAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA

Suomen Metsäsäätiössä on tapahtunut henkilömuutoksia niin hallintoneuvoston, hallituksen kuin toimihenkilöiden riveissä. Hallituksessa pitkän työn tehnyt metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista luopui jäsenyydestä ja tervetulleeksi toivotettiin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sauli Brander ja varapuheenjohtajana Juha Hakkarainen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila MTK:sta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Metsola UPM:stä.

METSÄVISA TÄLTÄ VUODELTA KISATTU

Eelis Ojala Kirkkonummelta ansaitsi tietämyksellään vuoden 2020 Metsävisan voiton, toiseksi ylsi Noora Laakso Suonenjoelta ja kolmanneksi sijoittui Aili Jauhiainen Kiuruvedeltä. Metsävisan finaali kisattiin tänä vuonna nykyteknologiaa hyödyntäen mobiilisovelluksella ja kisaan osallistui myös YouTubessa uraa tekevä tubettaja HurHur. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi tervehtivät kilpailijoita videon välityksellä ja muistuttivat metsien merkittävästä asemasta sekä historiassamme että tulevaisuuden ongelmien ratkomisessa. Kilpailun päärahoittajana Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen sai kunniatehtävän julistaa tulokset ja pääsi tuoreeltaan haastattelemaan kovimman kolmikon tuntemuksia. Ensi vuonna Metsävisa järjestetään jo 40. kerran – toivottavasti metsässä. Harjoittelu voi alkaa!

Metsävisa5

METSÄSÄÄTIÖ ESILLÄ KUUTIO.FI:SSÄ

Metsäsäätiö on panostanut alkukesästä yhteistyöhön sähköisen puukauppapaikka Kuution kanssa. Metsäsäätiö näkyy Kuution verkkosivuilla laajasti ja esimerkiksi Kuution sähköisessä puukaupassa muistutetaan metsäsäätiömaksun merkityksestä. ”Metsäsäätiömaksun lahjoittaminen onnistuu luontevasti sähköisessä puukauppapaikka Kuutiossa. Sähköiset puukauppapalvelut yleistyvät tulevaisuudessa ja Metsäsäätiölle on tärkeää näkyä uusissa puukaupan asiointikanavissa”, kiteyttää Erno Järvinen Metsäsäätiöstä.

Metsäsäätiön webinaari 23.4.

Metsäsäätiö järjesti huhtikuun lopulla webinaarin rahoittamista hankkeistaan. Ihmiset hankkeiden takaa pääsivät kertomaan omin sanoin projektien kuulumisia. Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila toimi tilaisuuden vetäjänä ja pääset katsomaan webinaarin tallenteen TÄSTÄ.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö

Suomessa soita on ojitettu maa- ja metsätalouden käyttöön runsaasti. Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta oli avaamassa tutkimushanketta ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Tässä tutkimuksessa pureudutaan pohtimaan ojitettujen soiden mahdollisimman ekologista ja kestävää käyttöä. Tutkimuksessa mietitään ojitusten vaikutuksia vesistöön, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä erilaisten pelto- ja metsämaiden käyttötapojen eroavaisuuksia. Metsäojitettujen soiden käytön tulevaisuutta on syytä tarkastella juuri nyt, sillä aikanaan ojitetut suot tulevat pian päätehakkuuikään. Tälle tutkimustiedolle on selvä tarve ja valmiita raportteja saadaan lukea vuoden lopussa.

Paavon esityksestä nousi useita kysymyksiä esityksen aikana chatissa ja kaikkiin emme kerenneet vastata webinaarin aikana. Tässä kysymyksiä ja vastauksia Paavon esitykseen:

Heikkoravinteisen suon tuote, rahkasammal- sitä riittää ja uusiutuu nopeasti. Mihin sitä voisi käyttää?

– Karujen soiden rahkasammalista saadaan erinomaista kasvualustaa.

Voiko turvemaita salaojittaa? Biohajoavat tai ikuiset, keraamiset tiiliputket.

– Salaojitus on yleistä turvemaan pelloilla kuten muillakin pelloilla. Metsäojitusta on aikoinaan kokeiltu myös risuriukusalaojilla, mutta avo-ojat ovat vakiintunut ja toimiva käytäntö. Tietääkseni metsäojitettujen soiden salaojitusta ei ole tutkittu tai käytetty viime vuosikymmeninä.

Oliko turvemaiden päästöt netto eli mukana maaperän päästöt ja puuston nielut? Hyvä huomata jako eri maankäyttöluokkien päästöihin.

– Kuvassa on maaperän päästöt. Niiden lisäksi ojitettujen turvemaiden puuston hiilinielu on ollut noin 10 Mt CO2-ekv./vuosi viime vuosina. Puuston nielu vaihtelee vuodesta toiseen hakkuista riippuen, eikä tarkkoja arvioita ole tehty. Virallisissa kasvihuonekaasuraporteissa olevat luvut sisältävät myös ojittamattomien soiden metsät.

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

”Nuorten mielikuvat metsistä ovat yleisesti positiivisia, mutta monelle nuorelle metsäala on silti vieras”, totesi Vilma Issakainen, joka esitteli Metsäsäätiön rahoittamaa nuorten vaikuttajien metsäfoorumia. Metsäfoorumin ideana on sekä saada nuorten nykyisistä metsämietteistä kiinni sekä avata heidän silmiään metsäalan moninaisuudesta. Foorumiin kutsutaan metsäalan tulevia ammattilaisia, nuorisopolitiikan, -järjestöjen, ympäristöjärjestöjen edustajia sekä sosiaalisen median vaikuttajia, jotka tutustuvat metsien ja puun kestävään käyttöön tuotantoketjun alusta loppuun. Metsäfoorumi ei halua tuputtaa, vaan ajatuksensa on kuplien törmäyttäminen ja keskustelun herättäminen. Sen lisäksi, että nuoret saavat vapaasti kysyä ja kuulla metsäalan toimijoilta, niin vastavuoroisesti metsäala saa mahdollisuuden kuulla, mitä nuoret heistä ajattelevat. Syksyllä nuorten metsäfoorumi suuntaa Etelä-Karjalaan.

Metsien Suomi

Metsien Suomi -viestintähanke näkyy ja kuuluu toukokuussa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, sosiaalisessa mediassa, bussipysäkeillä, muissa ulkomainoksissa, siemenkiekoissa ja jopa t-paidoissa. Projektin markkinointipäällikkö Markus Heinonen selvitti koko metsäalasta viestivää suurta ja näkyvää ponnistusta, jonka tarkoituksena on monipuolistaa metsistä käytävää keskustelua koko kansan voimin. Kampanja haluaa kertoa, että metsässä on ratkaisu moneen ja että metsä on kaikessa mukana. Ideana on herättää tunteita, saada samaistumispintaa ja toisaalta päivittää osin puutunutta kuvaa metsäalasta nostamalla uusia innovaatioita esiin. Metsien Suomi on näyttävä ja visuaalinen hanke, johon voi tutustua osoitteessa metsiensuomi.fi.