Suomen Metsäsäätiö – 25 vuotta suomalaisen metsäelinkeinon puolesta

”Se, että kansakunta sattuu asumaan uusiutuvan raaka-aineen lähteellä, on etu, jota ei pidä jättää käyttämättä tulevaisuudessakaan”, totesi kirjailija Lasse Lehtinen 10 vuotta sitten julkaistussa Metsäsäätiön 15-vuotishistoriikissa. Toteamus ei ole vanhentunut päivääkään.

 

Tänään 4.9.2020 Suomen Metsäsäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Säätiön toiminnalle asetetut tavoitteet koko suomalaisen metsäelinkeinon elinvoimaisuuden puolustamisesta sekä avoimesta ja läpinäkyvästä säätiötyöstä ovat kulkeneet punaisena lankana Metsäsäätiön neljännesvuosisadan pituisella matkalla. Nyt on aika hetkeksi katsoa olan yli ja muistella ylpeänä sitä, mitä on saatu aikaan.

Metsäsäätiömaksulla metsänomistajat ja puuta ostavat yritykset ovat keränneet puukauppojen yhteydessä noin 40 miljoonaa euroa, mikä on mahdollistanut yli 2 100 erilaista metsäelinkeinoa tukevaa hanketta ympäri Suomen ja kansainvälisesti. Rahoitetut hankkeet ovat tukeneet toiminnalle asetettuja tavoitteita hyvin. ”Metsäsäätiön rahoituskohteista voi jokainen löytää itseään kiinnostavia hankkeita”, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. Hankkeisiin voi tutustua erityisen kattavasti tänä syksynä, kun Metsäsäätiön juhlavuotta vietetään sosiaalisen median kanavissa. Syksyn aikana esitellään 25 kiinnostavaa ja erilaista rahoituskohdetta vuosien varrelta.

Metsäsäätiön lahjoitukset metsäalan elinvoimaisuutta parantaviin hankkeisin ovat puukauppoja tekevien metsänomistajien, puuta ostavien tahojen ja säätiön toiminnasta metsänomistajille kertovien metsäammattilaisten ansiota. Metsäsäätiön menestys perustuu sitoutuneisiin säätiön taustatahoihin, jotka koostuvat monipuolisista metsäelinkeinon toimijoista.

Kiitos kaikille lahjoituksen tehneille metsänomistajille ja Metsäsäätiön puolesta puhuneille metsäammattilaisille, että olette kulkeneet mukana Suomen Metsäsäätiön matkassa tänne asti. Suomalainen metsäelinkeino tarvitsee yhteisen puolestapuhujan, joka on toteamuksena yhtä ikiaikainen Lasse Lehtisen sitaatin kanssa. Metsäsäätiön toiminnalle on tarvetta täällä pohjoisen ”uusiutuvan raaka-aineen lähteellä” myös tulevaisuudessa.

Metsäsäätiön kesäterveiset

SAULI BRANDER JATKAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA

Suomen Metsäsäätiössä on tapahtunut henkilömuutoksia niin hallintoneuvoston, hallituksen kuin toimihenkilöiden riveissä. Hallituksessa pitkän työn tehnyt metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista luopui jäsenyydestä ja tervetulleeksi toivotettiin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sauli Brander ja varapuheenjohtajana Juha Hakkarainen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila MTK:sta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Metsola UPM:stä.

METSÄVISA TÄLTÄ VUODELTA KISATTU

Eelis Ojala Kirkkonummelta ansaitsi tietämyksellään vuoden 2020 Metsävisan voiton, toiseksi ylsi Noora Laakso Suonenjoelta ja kolmanneksi sijoittui Aili Jauhiainen Kiuruvedeltä. Metsävisan finaali kisattiin tänä vuonna nykyteknologiaa hyödyntäen mobiilisovelluksella ja kisaan osallistui myös YouTubessa uraa tekevä tubettaja HurHur. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi tervehtivät kilpailijoita videon välityksellä ja muistuttivat metsien merkittävästä asemasta sekä historiassamme että tulevaisuuden ongelmien ratkomisessa. Kilpailun päärahoittajana Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen sai kunniatehtävän julistaa tulokset ja pääsi tuoreeltaan haastattelemaan kovimman kolmikon tuntemuksia. Ensi vuonna Metsävisa järjestetään jo 40. kerran – toivottavasti metsässä. Harjoittelu voi alkaa!

Metsävisa5

METSÄSÄÄTIÖ ESILLÄ KUUTIO.FI:SSÄ

Metsäsäätiö on panostanut alkukesästä yhteistyöhön sähköisen puukauppapaikka Kuution kanssa. Metsäsäätiö näkyy Kuution verkkosivuilla laajasti ja esimerkiksi Kuution sähköisessä puukaupassa muistutetaan metsäsäätiömaksun merkityksestä. ”Metsäsäätiömaksun lahjoittaminen onnistuu luontevasti sähköisessä puukauppapaikka Kuutiossa. Sähköiset puukauppapalvelut yleistyvät tulevaisuudessa ja Metsäsäätiölle on tärkeää näkyä uusissa puukaupan asiointikanavissa”, kiteyttää Erno Järvinen Metsäsäätiöstä.

Metsäsäätiön webinaari 23.4.

Metsäsäätiö järjesti huhtikuun lopulla webinaarin rahoittamista hankkeistaan. Ihmiset hankkeiden takaa pääsivät kertomaan omin sanoin projektien kuulumisia. Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila toimi tilaisuuden vetäjänä ja pääset katsomaan webinaarin tallenteen TÄSTÄ.

Ojitettujen soiden kestävä käyttö

Suomessa soita on ojitettu maa- ja metsätalouden käyttöön runsaasti. Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta oli avaamassa tutkimushanketta ojitettujen soiden kestävästä käytöstä. Tässä tutkimuksessa pureudutaan pohtimaan ojitettujen soiden mahdollisimman ekologista ja kestävää käyttöä. Tutkimuksessa mietitään ojitusten vaikutuksia vesistöön, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä erilaisten pelto- ja metsämaiden käyttötapojen eroavaisuuksia. Metsäojitettujen soiden käytön tulevaisuutta on syytä tarkastella juuri nyt, sillä aikanaan ojitetut suot tulevat pian päätehakkuuikään. Tälle tutkimustiedolle on selvä tarve ja valmiita raportteja saadaan lukea vuoden lopussa.

Paavon esityksestä nousi useita kysymyksiä esityksen aikana chatissa ja kaikkiin emme kerenneet vastata webinaarin aikana. Tässä kysymyksiä ja vastauksia Paavon esitykseen:

Heikkoravinteisen suon tuote, rahkasammal- sitä riittää ja uusiutuu nopeasti. Mihin sitä voisi käyttää?

–          Karujen soiden rahkasammalista saadaan erinomaista kasvualustaa.

Voiko turvemaita salaojittaa? Biohajoavat tai ikuiset, keraamiset tiiliputket.

–          Salaojitus on yleistä turvemaan pelloilla kuten muillakin pelloilla. Metsäojitusta on aikoinaan kokeiltu myös risuriukusalaojilla, mutta avo-ojat ovat vakiintunut ja toimiva käytäntö. Tietääkseni metsäojitettujen soiden salaojitusta ei ole tutkittu tai käytetty viime vuosikymmeninä.

Oliko turvemaiden päästöt netto eli mukana maaperän päästöt ja puuston nielut? Hyvä huomata jako eri maankäyttöluokkien päästöihin.

–          Kuvassa on maaperän päästöt. Niiden lisäksi ojitettujen turvemaiden puuston hiilinielu on ollut noin 10 Mt CO2-ekv./vuosi viime vuosina. Puuston nielu vaihtelee vuodesta toiseen hakkuista riippuen, eikä tarkkoja arvioita ole tehty. Virallisissa kasvihuonekaasuraporteissa olevat luvut sisältävät myös ojittamattomien soiden metsät. 

Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi

”Nuorten mielikuvat metsistä ovat yleisesti positiivisia, mutta monelle nuorelle metsäala on silti vieras”, totesi Vilma Issakainen, joka esitteli Metsäsäätiön rahoittamaa nuorten vaikuttajien metsäfoorumia. Metsäfoorumin ideana on sekä saada nuorten nykyisistä metsämietteistä kiinni sekä avata heidän silmiään metsäalan moninaisuudesta. Foorumiin kutsutaan metsäalan tulevia ammattilaisia, nuorisopolitiikan, -järjestöjen, ympäristöjärjestöjen edustajia sekä sosiaalisen median vaikuttajia, jotka tutustuvat metsien ja puun kestävään käyttöön tuotantoketjun alusta loppuun. Metsäfoorumi ei halua tuputtaa, vaan ajatuksensa on kuplien törmäyttäminen ja keskustelun herättäminen. Sen lisäksi, että nuoret saavat vapaasti kysyä ja kuulla metsäalan toimijoilta, niin vastavuoroisesti metsäala saa mahdollisuuden kuulla, mitä nuoret heistä ajattelevat. Syksyllä nuorten metsäfoorumi suuntaa Etelä-Karjalaan.

Metsien Suomi

Metsien Suomi -viestintähanke näkyy ja kuuluu toukokuussa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, sosiaalisessa mediassa, bussipysäkeillä, muissa ulkomainoksissa, siemenkiekoissa ja jopa t-paidoissa. Projektin markkinointipäällikkö Markus Heinonen selvitti koko metsäalasta viestivää suurta ja näkyvää ponnistusta, jonka tarkoituksena on monipuolistaa metsistä käytävää keskustelua koko kansan voimin. Kampanja haluaa kertoa, että metsässä on ratkaisu moneen ja että metsä on kaikessa mukana. Ideana on herättää tunteita, saada samaistumispintaa ja toisaalta päivittää osin puutunutta kuvaa metsäalasta nostamalla uusia innovaatioita esiin. Metsien Suomi on näyttävä ja visuaalinen hanke, johon voi tutustua osoitteessa metsiensuomi.fi.

Metsäsäätiön kevään rahoituskohteita

Yrityskylä Keski-Suomeen

Yrityskylä-oppimisympäristö tarjoaa lapsille ja nuorille valtakunnallisesti näyttävän ja luontevan reitin tutustua metsäalan arkeen toiminnan kautta. Konseptin monistamista jatketaan nyt Jyväskylään. Yrityskylässä metsäalalla on mahdollisuus näyttäytyä merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa minikokoisten Metsänhoitoyhdistysten kautta, joita Metsäsäätiö rahoittaa. Alakoulujen toimintapäivien on tarkoitus alkaa Keski-Suomen yrityskylässä helmikuussa 2021. Yrityskylien kuulumisia voi seurata https://yrityskyla.fi/ -verkkosivujen kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Palaute oppilailta on ollut positiivista ja kommentit osuvia: ”Opin paljon asioita esim mihin kaikkeen puuta voi käyttää ja ajanhallintaa ja miten paljon tiimityötä tarvitsee erilaisissa töissä. Opin myös mitä on jokamiehen oikeudet.”

4H-järjestön Metsissä Mahdollisuus -metsätapahtumat

Paikallisiin metsätapahtumiin osallistuu vuosittain noin 35 000 lasta ja nuorta ja Metsäsäätiö on tänäkin vuonna tukemassa hanketta kuljetusten muodossa. Tapahtumien kantavina taustateemoina ovat paikallisuus ja henkilökohtainen metsäsuhde. Tapahtumia ovat esimerkiksi koululaisten metsäpäivät, tutustumisretket puunjalostuslaitoksiin sekä metsäteemaiset kerhot. Metsäsäätiö on mahdollistanut tapahtumien onnistumisen kuljetusapurahojen turvin jo useamman vuoden ajan.

4h-metsätapahtuma

Kuva: 4H/Photokrafix

Metsänomistaja 2020

Metsäsäätiön merkittävästi rahoittama ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -hanke kartoittaa laaja-alaisesti metsäelinkeinon tulevaisuuden kuvaa ennen kaikkea metsänomistajarakenteen ja metsätalouden näkökulmasta. Hanke on aloitettu jo vuonna 2018 ja tutkimukselle on nyt myönnetty jatkotukea. Tutkimuksen pohjana ovat erilaiset rekisteriaineistot sekä postikysely, joiden perusteella pyritään arvioimaan mm. metsänomistajakunnassa tapahtuvien arvojen ja käytösilmapiirin muutoksia. Metsien asemaa arvioidaan suhteessa koko yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Kyselytutkimuksen tärkeydestä kertoo 6 550 vastausta, mikä ylitti odotukset vastausaktiivisuudesta. Hankkeen perusteellinen viestiminen  jo aineiston keruuvaiheessa kuuluu työn kokonaisuuteen ja näin ollen koko metsäalan, median ja päättäjien toivotaan hyötyvän tutkimustuloksista. Tulosten julkaisuseminaari on tarkoitus pitää syksyn 2020 aikana. Tutkimuksen ajankohtaiseen tilanteeseen voi tutustua osoitteessa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/metsanomistaja-2020.

Eetu Punkka Suomen Metsäsäätiön viestintäasiantuntijaksi

Suomen Metsäsäätiön viestintäasiantuntijaksi on valittu metsänhoitaja Eetu Punkka.

”Eetu Punkan viestintäosaaminen, metsäsektorin tuntemus ja luonteen piirteensä antavat erinomaiset mahdollisuudet kehittää Metsäsäätiön viestintää.” Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen toteaa. ”Olen erittäin iloinen saadessani nimittää Punkan Suomen Metsäsäätiön viestintäasiantuntijaksi.”

Eetu Punkka on valmistunut metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. Hänellä on monipuolista kokemusta erilaisista metsäalan tehtävistä muun muassa Lustossa, MTK:ssa ja Biolanilla.

”Suomen Metsäsäätiön viestintäasiantuntijana pääsen hyödyntämään laajaa metsäosaamistani ja viestintäkokemustani suomalaisen metsäelinkeinon kehittämiseksi”, Punkka sanoo. ”Suomen Metsäsäätiö on näköalapaikka suomalaiseen metsäalaan ja pystyn siellä monipuolisella viestintäosaamisellani ja nykyaikaisilla sosiaalisen median taidoillani lisäämään Metsäsäätiön näkyvyyttä sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten keskuudessa.”

Eetu Punkka aloittaa tehtävässään 16.3.2020.

Lisätietoa:
Erno Järvinen, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja, p. 040 351 7978

Lumilautailija Roope Tonteri, ”Menestystä Metsästä-sarja” rennosti mutta asiantuntevasti

Lajinsa kolminkertainen maailman mestari, lumilautailija Roope Tonteri, teki vuosi sitten uuden aluevaltauksen ryhtymällä kymenlaaksolaiseksi metsänomistajaksi.

Sosiaalinen media ja videoiden tuottaminen kuuluvat lumilautailijan arkeen. Yhteiskunnallinen keskustelu metsistä sai Tonterin pohtimaan, kuinka voisi edesauttaa suomalaisten tietämystä metsistä ja metsätaloudesta. Silloin syntyi ajatus seitsemän osaisesta sarjasta Menestystä Metsästä.

Metsäsäätiö rahoitti Lumilautailija Roope Tonterin Menestystä Metsästä -projektia yhdessä muiden metsäalan toimijoiden kanssa kesällä ja syksyllä 2019. Tavoitteena oli kertoa Roopen suulla ja hänen tekemisensä kautta hänen näkemyksiään Suomalaisesta hyvästä ja vastuullisesta metsätaloudesta.

Projektissa onnistuttiin hyvin tuomaan nuoren metsänomistajan näkemystä metsän hankinnasta, hoidosta ja virkistyskäytöstä rennolla tavalla laajan katsojakunnan nähtäviksi. Mukana oli laaja asiantuntijajoukko ja ammattilaisvieraat toivat tietoa monipuolisesti metsänhoidosta ja sen ammattimaisesta vastuullisuudesta Suomessa.

Videot on nähnyt Roope Tonterin laaja seuraajajoukko sosiaalisessa mediassa ja INEZ median ja Alfa TV:n kanavilla. Kaikkiaan videot on nähnyt jo nyt yli miljoona katsojaa.

Videot löytyvät Youtubesta hakusanoilla Roope Tonteri Menestystä Metsästä.

RoopeTonteri

Kuvassa lumilautailija Roope Tonteri, valokuvaaja Sanna Vornanen

Tiedekeskus Heurekaan tuleva SuperPUU-näyttely murtaa materiaaliin liittyviä ennakkoluuloja ja myyttejä

Parhaillaan rakenteilla oleva SuperPUU-näyttely Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa kertoo puun uskomattoman hienoista ominaisuuksista ja monipuolisista mahdollisuuksista. ”Tutuksi ja perinteiseksi koettu mekaanisesti jalostettu puu nostetaan ansaitsemalleen jalustalle ja esitellään todellisena supermateriaalina, jota se on.” sanoo näyttelypäällikkö Jussi Kahlos Heurekasta.

Näyttelystä tulee moniaistinen kokemus, joka pohjaa tieteeseen, huippumoderniin puun työstöön ja suunnitteluun sekä arkkitehtuuriin. Näyttelyssä tuodaan myös tieteen keinoin esille metsien ja puutuotteiden merkitys hiilen sidonnassa ja varastoinnissa.

Näyttely avautuu Heurekassa pitkäperjantaina 10.4.2020 ja on auki lähes vuoden. Kyseessä on Heurekan vaihtuva päänäyttely, jonka koko on 600 neliömetriä. SuperPUU-näyttelyn on tarkoitus matkata Heurekasta myös tiedekeskuksiin eri puolilla maailmaa. Heurekan ulkomaille viemillä näyttelyillä on ollut noin 20 miljoonaa kävijää. Heurekan kotimaan näyttelyyn odotetaan noin 250 000 kävijää.

Heurekan PUU-näyttelystä on saatu ennakkomaistiaisia Berliinissä kesän aikana. Pohjoismaiden lähetystökompleksissa esillä ollut Wild Wild Wood sai kävijöiltä erittäin positiivista palautetta ja ylitti kävijäennätyksiä. Näyttely liittyi Suomen EU puheenjohtajuuteen.

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa näyttelyä 180 000 eurolla. Metsäsäätiön kumppanina hankkeessa on Puutuoteteollisuus ry. Näyttelyn toinen päärahoittaja on Ympäristöministeriön Puurakentamisen toimenpideohjelma. Muita yhteistyökumppaneita ovat Stora Enso, Metsä Group, UPM Plywood, Versowood, Isku ja Novart.

PUU-näyttely

Metsien Suomi -viestintäkampanja nostaa yhdessä metsän mahdollisuudet esiin

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa Metsien Suomi -hanketta tänä vuonna ja ensi vuoden alussa 310 000 eurolla. Viestintähankkeen tavoitteena on monipuolistaa metsiin liittyvää keskustelua, lisätä metsäsektorin arvostusta sekä kertoa metsäsektorin tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Se muistuttaa, että metsä on Suomessa kaikessa mukana.

Ensi keväänä Metsien Suomi näkyy laajasti tiedotusvälineissä, ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Hanke herättelee yleisöä huomamaan, kuinka metsä on Suomessa kaikessa mukana. Keväällä hankkeelle avataan verkkosivut ja viestinnän tueksi julkaistaan tietopaketti metsien käyttöön liittyvistä usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista.

Kampanjaa tukee maakunnissa kiertävä Metsien Suomi Roadshow, jolla innostetaan maakunnissa metsäalan keskeiset toimijat kertomaan metsien kestävän käytön mahdollisuuksista ja sen tuottamista ratkaisuista omissa verkostoissaan.

Monivuotiseksi suunniteltua hanketta rahoittavat myös Metsäteollisuus ry, Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen metsäkeskus ja Puunjalostusinsinöörit ry. Hankkeessa on mukana myös MTK. Hanketta vetää Suomen Metsäyhdistys.

Lisätietoa Metsien Suomi -viestintäkampanjasta:

Hannes Mäntyranta, viestintäpäällikkö, Metsien Suomi, p. 050 351 2413, hannes.mantyranta@smy.fi

Metsien Suomi