Suomen Metsäsäätiön toimintakertomus viime vuodelta on julkaistu. Vuonna 2021 apurahoja jaettiin noin sataan metsäelinkeinoa vahvistavaan hankkeeseen.
Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret pääsivät Metsäsäätiön kuljetusapurahojen ansiosta bussikyydillä metsään. Uusia apurahahankkeita ovat esimerkiksi Taskumetsä-mobiilipeli sekä Punkaharjun metsäopastukset, joista kuullaan tämän vuoden puolella lisää.
Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston kokous sekä säätiön hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin maaliskuussa. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja hallituksen puheenjohtajana UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Hallintoneuvostoon valittiin Ari Teittinen (METO – Metsäalan Asiantuntijat ry). Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanot löytyvät verkkosivuilta ”Metsäsäätiö”-valikon alta samoin kuin toimintakertomus 2021.
Hallintoneuvoston kokous ja seminaari järjestettiin maaliskuussa. (Kuva: Eetu Punkka)
Suomen Metsäsäätiön hallitus on nimittänyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi MMM Martta Fredriksonin.
Martta Fredriksonilla on aiemmista työtehtävistään vahva metsäelinkeinotausta. Hän siirtyy Metsäsäätiöön Metsäteollisuus ry:n viestintäasiantuntijan paikalta. Lisäksi Fredrikson on työskennellyt maa- ja metsätalousministeriössä, Metsähallituksessa sekä useamman vuoden Metsäsäätiössä projektipäällikkönä.
”Haluan tehdä vaikuttavaa työtä suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Suomen Metsäsäätiö on näkyvä metsäelinkeinon puolestapuhuja ja sen rahoittamilla hankkeilla on metsäalan laaja tuki. Metsäsäätiömaksujen kerääminen vaatii tiivistä yhteistyötä puukaupan osapuolten kanssa, ja siihen työhön olen erittäin motivoitunut tarttumaan”, toteaa Fredrikson.
Martta Fredrikson (Kuva: Nina Rouhiainen)
Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Sauli Brander toivottaa Fredriksonin lämpimästi tervetulleeksi Metsäsäätiön toimitusjohtajaksi: ”Martan laaja kokemus viestinnän eri tehtävistä antaa hyvät valmiudet viedä Suomen Metsäsäätiötä eteenpäin metsäalan muuttuvassa toimintaympäristössä.”
”Haluan myös kiittää Suomen Metsäsäätiön taustatahojen puolesta nykyistä toimitusjohtajaa Erno Järvistä säätiön määrätietoisesta ja tuloksekkaasta kehittämisestä viimeisen kahden vuoden aikana”, Brander jatkaa.
Fredrikson aloittaa työnsä säätiössä maaliskuun loppupuolella. Erno Järvinen siirtyy 1.4. alkaen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolle metsä- ja bioenergiayksikön päälliköksi.
Lisätietoja:
Sauli Brander, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, p. 040 567 4155
Tapahtuma toteutetaan hybriditilaisuutena Sokos Hotel Presidentistä Helsingistä etäosallistumismahdollisuudella
TERVETULOA!
11:00 -12:00 Buffet-lounas 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle
12:00 Seminaari / webinaari: Suomalaisen metsän ja puun puolesta: tietoiskuja Suomen Metsäsäätiön kärkihankkeista
– Tilaisuuden avaa ja juontaa Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja JUHA MARTTILA
–Metsäala 11 vuotta tutuksi Yrityskylissä, aluepäällikkö HELKA OTSOLAMPI, Talous ja nuoret TAT
– Saako Taskumetsä mobiilipeli suomalaiset lapset ja nuoret innostumaan metsästä ja puusta? tuottaja TEEMU KONTTILA, Black Mamba Agency Oy
– Metsien Suomi – metsäalan yhteisen viestintähankkeen vaikutus suomalaisten mielipiteisiin metsäalasta, projektipäällikkö KAARINA ARO, Suomen Metsäyhdistys ry
Yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu Päättäjien Metsäakatemia -kurssi täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut Metsäakatemian toimintaa sen perustamisesta lähtien, eli vuodesta 1996, yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Suomen Metsäyhdistys vastaa Metsäakatemian järjestämisestä.
Kutsumuotoisen kurssin ja keskustelufoorumin tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin, vahvistaa heidän metsällistä tietämystään sekä luoda vuorovaikutusta metsäalan ja muiden alojen vaikuttajien kesken.
Tavoitteena virittää keskusteluja metsien roolista hyvinvoinnin kasvattamisessa
Vuosien varrella kursseille on osallistunut jo yli 1 500 ”metsäakateemikkoa” monenlaisista yhteiskunnallisista taustoista. Jokaisella kurssilla on mukana edustajia niin politiikasta, elinkeinoelämästä, tieteestä, kansalais- ja etujärjestöistä kuin mediastakin. Juuri päättyneelle Metsäakatemian 50. kurssille osallistui 26 uutta metsäakateemikkoa.
Metsäakatemia koostuu taustoittavasta seminaaripäivästä sekä kolmipäiväisestä maastojaksosta, jolla tutustutaan monipuolisesti metsäalaan ja puun matkaan metsästä valmiiksi tuotteiksi ja vaikkapa puurakennuksiksi. Kurssin aikana metsää ja puun käyttöä pyritään lähestymään ennen kaikkea ratkaisuna.
Kohdevierailulla käydään keskusteluja muun muassa siitä, miten metsien suojelua ja talousmetsien luonnonhoitoa tehdään käytännössä, miten puunhankinta toimii, mikä on metsänomistajan ja koneyrittäjän rooli puunhankinnan ketjussa, ja millainen metsäalan rooli on aluetaloudessa ja hyvinvoinnin tuojana. Vierailuilla perehdytään myös alan liiketoimintaan sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kuva: Sanna Vornanen
Juhlavuosi nostaa esiin metsien sosiaalista merkitystä
Päättäjien Metsäakatemian 25-juhlavuoden teemana on metsien sosiaalisen kestävyyden näkökulma. Viestimme muun muassa siitä, että metsäala tarjoaa koulutusta ja työmahdollisuuksia tuhansille uusille työntekijöille lähivuosina.
Juhlavuoden kuluessa olemme kannustaneet Metsäakatemiaan osallistuneita muun muassa kirjoittamaan Metsäakateemikon blogiin visioitaan metsäalan tulevaisuudesta sekä jakamaan metsämuistoistaan somessa tunnisteella #lempimetsä.
Metsäakatemia on myös suomalainen vientituote: konseptia on viety esimerkiksi Latviaan, Tansaniaan, Mosambikiin ja Costa Ricaan. Lisäksi yhteistyötä on tehty Ruotsin kanssa EU päättäjille suunnatun Metsäakatemian osalta.
https://smy.fi/paattajien-metsaakatemia
Kirjoittaja on Metsäakatemian johtaja Elina Antila.
Suomalaista yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman metsää, niin moneen asiaan se liittyy. Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia; metsissä voi virkistäytyä, niistä voi saada työn ja elannon ja metsät toimivat hiilinieluina ja monimuotoisen elämän kotina. Puusta valmistetaan arkeemme yhä monipuolisemmin tuotteita.
Siksi onkin erinomaista, että jokaisessa TATin Yrityskylä Alakoulun miniyhteiskunnassa ympäri Suomen pääsee työskentelemään Metsänhoitoyhdistyksissä ja tutustumaan arjen tuotteisiin, joita puusta valmistetaan. Otsikon sitaatti on yhden Metsänhoitoyhdistyksessä lukuvuonna 2020-21 työskennelleen oppilaan palaute päivästä.
Rinnakkain ympäri Suomen
Suomen Metsäsäätiö on ollut pitkäjänteisesti tukemassa Yrityskylien toimintaa ja laajentunut mukanamme uusille alueille. Tammikuussa avaamme uuden Yrityskylä Alakoulun, tällä kertaa Lahteen. Suomen Metsäsäätiön ja muiden kumppaneidemme ansiota on, että pääsemme tarjoamaan innostavaa työelämä-, talous- ja yrittäjyyskasvatusta taas tuhansille uusille kuudesluokkalaisille vuosittain.
Yhteensä Yrityskylä Alakoulussa vierailee tänä lukuvuonna jo 52 000 oppilasta eli peräti 83 % Suomen kuudesluokkalaisista! Yrityskylästä on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut kiinteä ja odotettu osa kuudesluokkalaisten kouluvuotta.
On aivan huikeaa, että Suomen Metsäsäätiö on ollut mukana matkassamme alusta saakka! Oppilaiden palautteista nousee hyvin esiin, miten tärkeää on, että työelämään ja eri aloihin pääsee tutustumaan itse tekemällä.
”Työ oli erilaisempaa, mitä kuvittelin, mutta hyvällä tavalla. Oli hauskaa”, totesi eräs oppilas. Kaikille kuudesluokkalaisille metsäala ei ole kovin tuttua ja ymmärrys Metsänhoitoyhdistyksen työstä kasvaa, kun itse saa toimia metsäasiantuntijana tai -neuvojana. Oppilaat hyppäävät usein rooliinsa täysillä ja kokemus jää monella todella hyvin mieleen. Pelillisyys ja tekemällä oppiminen tekevät Yrityskylästä ainutlaatuisen.
Kuva: Iiro Rautiainen
Monipuolisia oivalluksia metsästä
Oppilailta kysytään Yrityskylän jälkeen, mikä oli tärkein oppimasi asia yrityksestä, jossa työskentelit. Yhdelle tärkein oppi oli, ”miten puuta voi käyttää materiaalina” ja toiselle ”että luontoa on tärkeä suojella.” Yksi oivalsi, että ”Suomessa on paljon metsänomistajia.” Palautteiden mukaan työskentelyn kautta opitaan monipuolisesti metsistä.
Metsillä ja niiden käytöllä on iso rooli tulevaisuudenkin Suomessa ja me Yrityskylässä olemme iloisia, että voimme yhdessä Suomen Metsäsäätiön kanssa tuoda monipuolista kuvaa metsistä osana Yrityskylä-kokemusta.
Yhden oppilaan sanoin: ”Kiitos tästä mahtavasta päivästä, jonka sain kokea! Toivon että muutkin saavat tämän työelämän kokemuksen.”
Kirjoittaja on TAT Yrityskylän johtaja Kaisa Koistinen.
Kuva: Raili Mykkänen
INFOA YRITYSKYLISTÄ:[Yrityskylän Metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee oppilaita erilaisissa metsäalaan liittyvissä ammateissa. Metsäasiantuntija ja metsäneuvoja antavat Yrityskylän metsänomistajille neuvontaa metsänomistamiseen ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Tiiviissä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen kanssa toimii omalla toiminimellään työskentelevä metsäkoneenkuljettaja, joka vastaa Yrityskylän puunkaatotoimeksiannoista. Ammattien ja tehtävien tavoitteena on parantaa oppilaiden ymmärrystä metsäalasta, tehdä metsäalan työn merkittävyyttä näkyväksi sekä haastaa oppilaita pohtimaan omaa metsäsuhdettaan.]
Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen metsäelinkeinon yhteinen puolestapuhuja. Metsäsäätiö haluaa tänä vuonna palkita metsäsäätiöteon, joka on tuonut merkittävää positiivista näkyvyyttä suomalaiselle metsälle tai puulle joko alueellisesti tai valtakunnallisesti.
Palkittava taho voi esimerkiksi olla työporukka, työryhmä, henkilö, tapahtuma, projekti tai vaikka lasten metsäretkellä syntynyt poikkeuksellinen oivallus.
Jätä ehdotus vapaamuotoisine perusteluineen 1.10. mennessä TÄÄLLÄ.
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluville Hiilestä kiinni -viestintähankkeille. Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä. Hankerahoitusta myönnettiin muun muassa artikkelijulkaisun toteuttamiseen puurakentamisen merkityksestä hiilen sidonnassa ja varastoinnissa
Artikkelijulkaisu ”Kahdeksan kuvaa puusta ” suunnataan kuntasektorille edistämään tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista julkisessa rakentamisessa sekä puurakennusten ja metsien roolista hiilen sitojana ja hiilivarastoina. Julkaisun ”hyvän rakentamisen käytäntönä” ja esimerkkinä puun käytöstä rakentamisessa esitellään Kuhmon Tuupalan koulu, josta on tehty hiilijalanjäljen laskentaa sekä tutkittu Metsäsäätiön rahoittamana puun sisäilma- ja terveysvaikutuksia.
Tuupalan puukoulu Kuhmossa.
Julkisella puurakentamisella on todennettu tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja elinkaaren aikaisen hiilen sidonnan lisäksi myös metsä- ja aluetaloudelle sekä työllisyydelle. Artikkelijulkaisussa käsitellään koulurakentamisen arvoketjun lisäksi myös puurakentamisen vihreän rahoituksen mahdollisuuksia, puurakentamisen edistämisohjelmia, päästötietokannan käyttöönoton vaikutuksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähähiilisyyttä koskevien säädösten merkitystä puurakentamisen edistämisessä.
Hankkeen toteuttajana on Audiomedia Oy sekä muina hanketoimijoina ja rahoittajina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsämiesten säätiö ja Suomen Metsäkeskus.
Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvosto on hyväksynyt esitykset Metsäsäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston henkilövaihdoksista.
Metsäsäätiön hallituksessa aloittaa MTK:n metsäjohtajan tehtäviin siirtyvä Marko Mäki-Hakola. ”Suomen Metsäsäätiön tärkeä toiminta on tullut hyvin tutuksi aiemmissa työtehtävissäni, ja nyt on kiinnostavaa päästä säätiön hallituksen työhön, uusien metsäelinkeinoa edistävien hankkeiden ääreen”, Mäki-Hakola toteaa. ”Moni kyseenalaistaa tällä hetkellä metsien käytön laajoja hyötyjä, vaikka kestävä metsien käyttö voi pelastaa sekä ilmaston että talouden. Puun käytön hyväksyttävyyden turvaaminen ja puuraaka-aineen mahdollisuuksista muistuttaminen vaativat enemmän työtä kuin koskaan koko metsäsektorilta ja Metsäsäätiön hankkeet ovat tästä työstä konkreettinen esimerkki”, Mäki-Hakola jatkaa. Hallituksessa menestyksekkään työrupeaman vaikuttanut Juha Hakkarainen siirtyy pois ja Suomen Metsäsäätiö kiittää Hakkaraista pitkäjänteisestä työstään säätiön hallituksessa.
Suomen Metsäsäätiön hallitus järjestäytyi 3.5.2021 ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sauli Brander (UPM) ja varapuheenjohtajaksi Marko Mäki-Hakola (MTK ry).
Hallintoneuvostossa työnsä uusina aloittavat puun myyjien edustajien varsinaisena jäsenenä Jukka-Pekka Kataja (MTK ry) ja varajäseninä Tuomo Marttila (MTK ry), Asta Sarkki (MTK ry) sekä Tuomas Hallenberg (Metsähallitus). Puun ostajien puolelta puolestaan uutena varsinaisena jäsenenä aloittaa Janne Kiiliäinen (UPM), joka vaihtaa paikkaa varajäseneksi siirtyvän Erkki Metsolan (UPM) kanssa. Kannattajajäsenten edustajista Teollisuusliiton varajäsenenä aloittaa Marko Rosqvist.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila (MTK ry) ja varapuheenjohtajana aloittaa Jari Suominen (Stora Enso).
Suomen Metsäsäätiö kiittää kaikkia säätiön luottamustehtävistä pois siirtyviä ja toivottaa uudet henkilöt lämpimästi tervetulleeksi mukaan työhön suomalaisen puun puolesta!
Marko Mäki-Hakola aloittaa Metsäsäätiön hallituksessa.
Tervetuloa kuulolle Suomen Metsäsäätiön webinaariin 28.4. klo 12-13! Napakassa tunnin webinaarissa tehdään säätiön työtä tutuksi ajankohtaisisten puurakentamishankkeiden kautta.
Webinaarissa kuullaan kolmesta hankkeesta. Professori Asta Salmi aloittaa Vaasan yliopiston lahjoitusprofessuurin kuulumisilla, projektipäällikkö Jussi Kahlos esittelee Heurekan SuperPUU-näyttelyä ja lopuksi tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen Oulun yliopistosta avaa Tuupalan puukoulun terveys- ja käyttäjätutkimusta.
Muista laittaa kalenteriin merkintä jo nyt!
Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt, kiitos osallistuneille.
Ensimmäinen kokonainen vuoteni Metsäsäätiön ruorissa on kohta takana. Kulunut 12 kuukautta on kouriintuntuvasti osoittanut, kuinka pienet teot kasvavat yhdessä merkityksellisiksi. Ihmisten pienet eleet ja muistamiset tuntuvat koronavuonna 2020 erityisen lämmittäviltä. Metsäsäätiölle puukauppojen yhteydessä lahjoitetut varat ovat mahdollistaneet merkittäviä suomalaisia metsäelinkeinoa edistäviä projekteja, kuten Metsien Suomi -viestintäkampanjan.
”Uuden normaalin” aikana säätiöiden merkitys on korostunut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti 15.12. Säätiöt ja rahastot ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa, kuinka ”säätiörahoitus mahdollistaa uusia avauksia ja tutkimuksia, joita ei välttämättä muilla tavoin koskaan olisi mahdollista tehdä”. Tämä lainaus on hyvä muistutus myös siitä, miksi Suomen Metsäsäätiö on olemassa.
Metsäelinkeino ei voi ulkoistaa vastuuta omasta menekinedistämisestään ja julkisesta kuvastaan. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista koko sektorilta. Yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan. Metsäsäätiön toiminnan tarve onkin täsmälleen yhtä perusteltua kuin Säätiön perustamisvaiheessa 25 vuotta sitten. Suomalainen metsäelinkeino tarvitsee yhteisen puolustajan aivan varmasti myös tulevaisuudessa.
Metsäalaan kohdistuu suuria odotuksia, paineita ja tunteita. Metsäelinkeinoon suuntautuu kritiikkiä ja Metsäsäätiön tehtävänä on nostaa esiin kaikki metsien mahdollisuudet. Tätä työtä on tehty tehokkaasti Säätiön toimistolla myös poikkeusvuonna 2020. Kasvokkaisten tilaisuuksien peruunnuttua olemme omaksuneet uusia työtapoja ja esimerkiksi päässeet hienosti etäyhteyksillä mukaan metsäammattilaisten tiimipalavereihin ympäri Suomen. Kiitos siitä! Metsäsäätiön esittelytilaisuuksia jatketaan myös ensi vuonna. Tulemme mielellämme kertomaan lisää tekemisistämme. Kutsua odotellaan!
Kiitos tästä vuodesta kaikille teille, niin varojen kerääjille kuin projektien toteuttajille! Olette tehneet arvokkaita Metsäsäätiötekoja. Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan.
Suomen Metsäsäätiö toivottaa rauhallista joulua ja valoisia näkymiä vuodelle 2021!
