Suomen Metsäsäätiön kevätseminaarissa 15.3. esiteltiin säätiön rahoittamia metsäelinkeinoa tukevia hankkeita. Pääosassa olivat kolme hanketta Metsäsäätiön kolmesta keskeisestä apurahatoiminnan painopistealueesta, joita ovat tiede ja tutkimus, lapset ja nuoret sekä päättäjäviestintä.

Ensimmäisenä dekaani Ritva Toivonen Helsingin yliopistosta kertoi Hyytiälän metsäasemalle kohoavasta uutta monitieteellistä tutkimusta mahdollistavasta Living Labista. 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski sekä kehityspäällikkö Sampo Juhajoki esittelivät 4H:n metsätoimintaa sekä Metsäsäätiön roolia ja vaikutusta tässä kokonaisuudessa. Lopuksi viestintäpäällikkö Kai Lintunen esitteli monipuolista kansainväliselle yleisölle suunnattua viestintäkokonaisuutta ja avasi kansainvälisen yleisön käsityksiä maailman metsistä ja metsäelinkeinosta.

Tilaisuuden juontanut Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila totesi, että Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista saa olla ylpeä. Seminaaria seurasi paikan päällä sekä etäyhteyksin yhteensä noin 70 kuulijaa.

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston vuosikokous pidettiin seminaarin jälkeen, jossa muun muassa valittiin uusi hallintoneuvoston sekä hallituksen kokoonpano. Hallintoneuvoston ja hallituksen uudet kokoonpanot on nyt päivitetty: HALLINTONEUVOSTO ja HALLITUS.

Seminaarin esitysmateriaalit:

Aika: 14.3.2022 klo 12-13

Paikka: Sokos Hotel Presidentti Helsinki / etäyhteys

11:15 -12:00 Buffet-lounas 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle

12:00 Tietoiskuja Suomen Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista

– Avauspuheenvuoro, JUHA MARTTILA, hallintoneuvoston puheenvuoro

– Hyytiälä ”Living Lab – Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” RITVA TOIVONEN, Helsingin yliopisto

– 4H-järjestön ”Metsissä Mahdollisuus” -metsätapahtumat ja toiminta TOMI ALAKOSKI, 4H-Liitto

– SW4SW – metsäviestintäkampanjat ja kansainväliset mediasuhteet KAI LINTUNEN, Suomen Metsäyhdistys

13:00 Avoin tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen on päättynyt.

 

Lämpimästi tervetuloa Suomen Metsäsäätiön kevätseminaariin!

 

Suomen Metsäsäätiö jakoi vuodenvaihteen kokouksissaan apurahoja yhteensä 834 500 euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Tukea saivat Metsämuseo Luston peruskorjaus, useat koululaishankkeet, Metsien Suomi, päättäjäviestinnän hankkeet, sekä kaksi väitöskirjatyötä.

Metsäsäätiö tuki Metsämuseo Luston peruskorjaushankkeelle varmistettiin uudella apurahapäätöksellä, joka aikaistaa säätiön osallistumista hankkeen rahoittamiseen.

Lasten ja nuorten parissa yhteistyö jatkuu vahvasti. 4H-järjestölle myönnettiin jälleen merkittävä apuraja kuljetuskustannuksiin paikallisia metsätapahtumia varten sekä tämän toiminnan kehittämiseen. Yrityskylä Alakouluissa kuudesluokkalaiset tutustuvat tänäkin vuonna metsäalan ammatteihin. Yhteistyö Metsäsäätiön ja Yrityskylän kanssa syvenee entisestään, kun uusi Yrityskylä Alakoulu avautuu Poriin Satakunnan ja lähiseudun oppilaille. Suomen Metsäyhdistyksen nuoristotyötä rahoitetaan merkittävästi ja esimerkiksi Metsävisa toteutuu jälleen tänä vuonna Metsäsäätiön apurahan turvin.

Metsien Suomi -viestintäkampanja sai jatkorahoitusta alkuvuoden 2023 kampanjan toteutukseen. Kampanja käynnistyi tammikuun puolivälissä ja on ollut näkyvästi esillä mm. televisiossa, somessa ja radiossa. Alkuvuoden teemana on puupohjainen tulevaisuus. Uusi Puu -hankkeelle myönnetyllä apurahalla uusia puupohjaisia tuotteita esitellään koko vuoden ajan.

Päättäjille suunnattua viestintää kestävästä metsien käytöstä viestitään Päättäjien Metsäakatemia kursseilla niin suomalaisille kuin EU-päättäjille. Lisäksi päätöksentekijöille kohdennettu Forest.fi-verkkolehti sai Metsäsäätiöltä tukea. Lisäksi tukea myönnettiin kansainvälisen viestintäyhteistyön lisäämiseen, mistä kuullaan tarkemmin pian.

Lisäksi Metsäsäätiö myönsi apurahat kahdelle väitöskirjatyölle. Toisen väitöskirjan aiheena on suomalaiset metsänomistajat, ja teema linkittyy säätiön aiemmin rahoittamaan ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -tutkimukseen. Toisen väitöskirjan aiheena on hiilikierron dynamiikka koivuvaltaisilla turvemailla.

Suomen Metsäsäätiön hallitus kokoontuu seuraavaan apurahakokoukseen alkukesästä.

Jokaisella suomalaisella on kosketuspinta luontoon ja metsiin – retkeilemme, rentoudumme, marjastamme, sienestämme, metsästämme ja työskentelemme metsässä. Vihreä kulta, metsäteollisuus, työllistää suoraan tai välillisesti noin 140 000 suomalaista. Metsät ovat kansallisomaisuuttamme, ja ehkä juuri siksi niistä käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua.

 

Kaikista suurin kysymys, jonka metsäfoorumi minussa herätti, oli se, kuinka luomme sellaista ilmapiiriä yhteiskunnalliseen keskusteluumme, jossa metsistä voidaan puhua kestävästi, mahdollisuuksien luojana? On selvää, että hyvinvointimme on viime kädessä riippuvainen luonnonvaroista ja ekosysteemien toiminnasta. Kohtuuttoman luontovelan maksaminen tulevaisuudessa on pois seuraavien sukupolvien kestävästä, uskottavasta hyvinvointivaltiosta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna luontovelan maksaminen käy kalliimmaksi kuin taloudellisen velan, koska vain toisen voi lopulta korjata rahalla. Ajatuksena oheinen tulevaisuuskäsitys tuntuu mielestäni kohtuuttomalta ajassa, jossa pitäisi pikemminkin tarjota toivonnäköaloja meistä seuraaville.

Kun keskustelu metsien tulevaisuuden kohtalosta käy mediassa kiivaana, samanaikaisesti päättäjien on pystyttävä tarkastelemaan metsiä niin talous- ilmasto- ympäristö- kuin virkistystavoitteetkin mielessä, mikä auttamatta vaatii tasapainoilua. Niin tutkijan, kansalaisen kuin päättäjien kannalta metsien kysymys on hyvin monimutkainen ja monitieteinen – ja juuri siksi niin mielenkiintoinen ja tärkeä. Ympäristöön – ja metsiin vaikuttavat päätökset voivat koskea jopa enemmän tulevia sukupolvia kuin nykyisiä.

Siksi uskonkin, että metsät voivat olla sukupolvia yhdistävä toivonluoja. Miksi väitän näin? Koska metsät voivat avata meille laajamittaisen, yhteisen kansallisen keskustelun siitä, millainen tämä maa on ollut, ja miten se jätetään meistä seuraaville. Maa on meillä vain hetken lainassa – on avaintekijä, että pystymme käyttämään sitä kestävästi, monipuolisesti kasvattaen ja takaamaan mahdollisuuksia ylisukupolvisesti.

Uskon, että moni metsäfoorumilla jakoi kanssani yhteisen tunteen siitä, että tällaisia kanavia keskustella, myös niiden kanssa, jotka ajattelevat asioista täysin päinvastaisesti pitäisi olla enemmän. Kuplien puhkominen auttaa luomaan ymmärrystä ja käymään keskustelua myös erilaisten todellisuuksien keskellä. Ison enemmistön kanssa löytyy aina jotain yhteistä, josta keskustelun voi aloittaa – sen etsiminen on rutkasti arvokkaampaa, kuin yhden totuuden huutaminen. Muutos alkaa aina teoista.

 

Milla Veteläinen, Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kainuun hyvinvointialueen valtuutettu & kansanedustajaehdokas (kesk.), joka uskoo, että maailma paranee yksi teko ja kohtaaminen kerrallaan.

INFOA NUORTEN VAIKUTTAJIEN METSÄFOORUMISTA: Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut nuorten vaikuttajien metsäfoorumia alusta alkaen ja viimeisin, syksyllä 2022, järjestetty foorumi oli jo järjestyksessään kahdeksas. Nuorten metsäfoorumissa annetaan ääni nuorille samalla erilaisiin metsäteemoihin tutustuen. Tapahtumassa tärkeää ovat keskustelut eri taustoista tulevien kurssilaisten ja metsäammattilaisten kesken. Suomen Metsäyhdistys vastasi tapahtuman järjestelyistä.

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi 20.12.2022 pidetyssä kokouksessa 200 000 euron apurahan Luston peruskorjaushankkeelle. Metsäsäätiö oli aikaisemmin kesällä 2022 tehnyt periaatepäätöksen apurahan maksamisesta, mutta nyt tehdyllä päätöksellä rahoitus varmistuu. Metsäsäätiö haluaa turvata elinvoimaisen metsäkulttuurin säilymisen Suomessa.

Aikaisemman periaatepäätöksen mukaisesti osa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Karjalan alueilta kertyneestä menekinedistämismaksujen määrästä olisi myönnetty ensi syksynä apurahana Lustolle. Uusi apurahapäätös aikaistaa apurahan maksatusaikataulua ja varmistaa täsmällisen ja tiedossa olevan euromääräisen avustussumman säätiön uudistuvan strategian mukaiseksi.

Luston peruskorjaushanke on innostanut niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajiakin tutustumaan Suomen Metsäsäätiön toimintaan erityisesti Saimaan alueella, mikä nähdään säätiössä erinomaisena asiana. ”Alueen toimijat ovat osoittaneet aktiivista otetta Suomen Metsäsäätiön esittelyssä. Joulukuun apurahan myöntäminen pitää huolen Metsäsäätiön, ja sitä kautta suomalaisten metsänomistajien ja puuta ostavien tahojen, osallistumisesta isoon ja vaikuttavaan Luston peruskorjaushankkeeseen”, kiittelee Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä.

Useiden erilaisten tahojen osallistuminen on merkki tärkeästä sekä vaikuttavasta työstä, jota Lusto metsäalalle tekee. Metsäsäätiön lisäksi peruskorjauksen rahoitukseen osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriö ja Savonlinnan kaupunki sekä muun muassa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Metsämiesten Säätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, MTK:n Säätiö, Keskitien Säätiö ja Stora Enso.

Suomen Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Luston peruskorjaus toteuttaa säätiön tavoitteita hyvin. Metsäkulttuurin turvaamisen lisäksi peruskorjauksessa korostuvat puun innovatiivinen käyttö, energiatehokkuuden kehittäminen sekä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtajan sijainen

Matti Mäkelä

040 741 1247

matti.makela@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiön isot apurahat ovat haettavissa 5.12. asti säätiön apurahajärjestelmässä.

Onko mielessäsi hankeidea, joka edistää metsäelinkeinon elinvoimaa ja metsien käytön hyväksyttävyyttä? Kyllä vastanneiden kannattaa tutustua Metsäsäätiön tavoitteisiin ja peilata niitä omaan ideaansa. Pienet eli alle 5 000 euron apurahahakemukset voi jättää Metsäsäätiön apurahajärjestelmään ympäri vuoden. Isoja, yli 5 000 euron, apurahoja käsitellään hallituksen kokouksissa harvemmin.

Suomen Metsäsäätiön hallitus kokoontuu vielä ennen joulua 20.12. keskustelemaan apurahapäätöksistä.

Viime vuonna apurahoja jaettiin noin 1,6 miljoonaa euroa.

Uusi puu 2023 -kilpailu on avattu. Kilpailussa painotetaan puun innovatiivista käyttöä ja etsitään puupohjaisista tuotteista uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Kansanedustajista ja asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsee kaksivaiheisen kilpailun finalistit helmikuussa.

Uusi puu -kilpailu järjestetään jo viidettä kertaa. Vuonna 2021 kilpailun voitti UPM Biomedicalsin nanoselluloosasta valmistettu FibDex-haavasidos, joka nopeuttaa haavan paranemista ja vähentää potilaan kokemaa kipua.

Uusi puu kertoo, mitä puupohjaisia ratkaisuja on jo nyt markkinoilla, millainen yhteiskunnallinen vaikutus niillä on ja miltä alan tulevaisuus näyttää. Hanke vie viestiä puupohjaisesta biotaloudesta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja poliittisille päätöksentekijöille. Suomen Metsäsäätiö on hankkeen päärahoittaja.

Suomen Metsäsäätiön hallitus on nimittänyt säätiön määräaikaiseksi toimitusjohtajaksi Matti Mäkelän. Mäkelä aloittaa säätiössä marraskuussa ja ottaa vetovastuun 24.11. toimitusjohtaja Martta Fredriksonin jäädessä äitiysvapaalle.

Matti Mäkelä on tehnyt työtä suomalaisen metsäelinkeinon eteen yli kymmenen vuoden ajan viimeisimmäksi kotimaan metsäasioiden päällikkönä Metsäteollisuus ry:ssä ja sitä ennen erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä. Hän on koulutukseltaan metsänhoitaja ja tekniikan kandidaatti puutuotetekniikasta.

”Suomen Metsäsäätiö on alan keskeinen toimija ja odotan innolla yhteistyötä säätiön taustatahojen kanssa. Tämä on hieno mahdollisuus jatkaa pitkäjänteistä työtä metsäelinkeinon eteen”, sanoo Matti Mäkelä.

Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja Sauli Brander toivottaa Mäkelän tervetulleeksi säätiöön:

”On hienoa saada Matti Mäkelä viemään Metsäsäätiötä eteenpäin Martan sijaisuuden ajaksi. Matin laaja osaaminen kotimaan metsäasioista ja hyvät verkostot antavat erinomaisen pohjan onnistuneelle työlle säätiössä”.

 

Lisätietoja:

Sauli Brander, Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtaja, p. 040 567 4155

Matti Mäkelä, p. 040 7411247

Kuva: Metsäteollisuus ry

Puurakentaminen ja puurakennukset ovat hyväntekijöitä. Niiden avulla metsän sitoma hiili pidetään poissa ilmakehästä vuosikymmeniä, työpaikkoja saadaan harvaan asutuillekin seuduille, puupinnat ovat silmää miellyttäviä ja puurakennukset saattavat edistää hyvinvointia myös konkreettisesti: puuta sisältävissä tiloissa oleskelu laskee tutkimuksien mukaan stressiä ja ainakin tuoreen puun pinnalla mikrobit viihtyvät huonosti.

Asiat tapahtuvat yleensä vähitellen

Suomen Metsäsäätiö päätti kesällä 2018 luovuttaa Kainuun alueellisen keräyksen tuoton Kuhmon kaupungille Tuupalan uuden puukoulun käyttäjäkokemusten tutkimukseen, terveysvaikutusten selvittämiseen ja puurakenteisesta koulusta viestimiseen. Kuhmon kaupungin johto sopi tapaamisen Kajaanin yliopistokeskuksen asiantuntijoiden, eli meidän kanssamme. Huomasimme, että puurakentamisen hyvinvointivaikutuksien tutkimisessa tarvitaan osaamista stressistä, luonnonyhdisteiden hyvinvointivaikutuksista ja sensoriteknologista olosuhdeseurantaa varten. Nuo kaikki kuuluivat yliopistokeskuksen painopistealoihin, vaikka puurakentamisen kanssa emme töitä olleet tehneetkään.

Tutkimusidea esiteltiin Maaseuturahastosta vastaavalle virkamiehelle Kainuun ELY-keskuksessa. Tämä kertoi puurakentamisen olevan heille erittäin tärkeä tuettava asia, ja että Metsäsäätiön rahoitus käy välttämättömäksi palaseksi, yksityiseksi rahoitukseksi, jota hankkeella pitää olla viidesosa. Suunnittelun, hakemisen, suunnitelman muokkauksen ja myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hanketta päästiin aloittamaan loppuvuodesta 2019.

Tutkimustulokset julkaistiin syksyllä 2021. Ne on esitelty Puulehden julkaisemassa artikkelissa ja tarkemmin hankkeen loppuraportissa. Saimme tehdä töitä erittäin kiinnostavan tutkimuskohteen kanssa ja hankkeen aikana ymmärsimme koko ajan selvemmin, että teemme sellaista mitä missään muualla ei aiemmin ole tehty.

Kainuusta kansainväliseksi tutkimusverkostoksi

Päätimme, että kasaisimme tekemistä jatkamaan kansainvälisen verkoston. Teimme sen ja syksyllä 2021 saimme rahoituksen ERA-Net ForestValue-ohjelman hankkeelle Wood for Health, joka pyrkii tutkimuksella edistämään puun käyttöä terveydenhuollon rakennuksissa. Meitä pyydettiin mukaan myös laajaan norjalaisten kansalliseen verkostoon, joka hakee rahoitusta puurakentamisen tutkimukselle. Tutkimuksen tuloksien levittämisessä ovat auttaneet Metsäsäätiö, sekä Maa- ja Metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelman ammattitiedottajille myöntämä erillinen tiedotushanke ”Kahdeksan kuvaa puusta”. Olemme toimineet myös asiantuntijoina Valtion kestävän kehityksen yhtiölle, Motiva Oy:lle.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että perinteisen kainuulaisen toimialan tueksi olemme perustaneet Kainuuseen uuden tutkimusaiheen, jonka kumppanuus kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella. Sen mahdollisti alkusysäyksenä Metsäsäätiön rahoitus Kuhmon kaupungille. Siitä käynnistyi tapahtumaketju, jossa eri toimijoiden innostunut ja ennakkoluuloton toiminta on vienyt tekemistä eteenpäin ja avannut aina uusia mahdollisuuksia. Tärkeintä kuitenkin on, että itse työn tekeminen on ollut erittäin kiinnostavaa ja innostavaa.

Kirjoittaja Pekka Kilpeläinen toimii tutkimuspäällikkönä Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikössä Kajaanin yliopistokeskuksessa

Kuva: Pekka Kilpeläinen

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa kesäkaudella maksuttomia, opastettuja kävelykierroksia Punkaharjun Tutkimuspuistossa. Metsäopastusten toteutuksesta vastaavat Suomen Metsämuseo Lusto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tunnin mittaisia opastuksia tarjotaan 15.6.-31.7.2022 maanantaista lauantaihin kolme kertaa päivässä, ja opastuksiin voi osallistua vapaasti, ilman erillistä varausta. Opastetuilla kävelykierroksilla tutustutaan ainutlaatuiseen puistoalueeseen ja tarjotaan tietoa puulajeista, alueen historiasta, metsäntutkimuksesta, metsätaloudesta ja kestävästä kehityksestä. Oppaina toimivat metsäalan korkeakouluopiskelijat Silja Tuomisto, Elina Virtanen ja Venla Siltovuori.

Tutkimuspuisto tutuksi

Luken Punkaharjun Tutkimuspuisto sijaitsee Punkaharjun Laukansaaressa. Se on perustettu vuonna 1924, ja alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Puiston ydintoimintaa on alueella tehtävä metsäntutkimus, ja se on myös erinomainen näyteikkuna metsäalan eri toiminnoille – tutkimuspuiston tiedeviestintään on panostettu viimevuosina voimakkaasti. Puistoon on vapaa pääsy kaikilla.

– Puiston kohteet ovat hyvin saavutettavia. Puisto on mahdollista kokea myös virtuaalisesti, sillä alueesta on toteutettu virtuaalimaailma verkkoympäristöön, kertoo Luken erikoistutkija Petteri Vanninen.

Tutkimuspuiston yhteydessä on noin seitsemän hehtaarin ja yli sadan lajin Puulajipuisto, arboretum sekä monipuolisesti erilaisia retkeilyreittejä. Alueen kupeessa sijaitsee Kokonharjun aarnimetsäalue. Kokonharjun retkeilyreitin varrella on 140 vuotta sitten istutettu lehtikuusikko, josta löytyy myös Suomen pisin puu, noin 47 metrin pituinen euroopanlehtikuusi.

– Tutkimuspuisto antaa hyvät puitteet käydä keskustelua metsäntutkimuksesta ennen ja nyt. On hienoa, että metsäalan opiskelijat kertovat kesän ajan vierailijoille tämän päivän metsäalasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tutkimuspuiston historian lisäksi, kiittää Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Suomen Metsäsäätiö on hankkeen rahoittaja. Toteutuksesta vastaavat Suomen Metsämuseo Lusto ja Luke. Hankkeen tavoitteena on tehdä tunnetuksi paitsi Punkaharjun Tutkimuspuistoa myös koko metsäalaa: syventymällä tarkemmin metsäntutkimukseen ja metsätalouteen, erityisesti metsäbiotalouden näkökulmasta.

—

Lyhyesti:

Metsäopastukset Punkaharjun Tutkimuspuistossa

Opastukset kävellen 15.6.-31.7.2022 maanantaista lauantaihin.

• Lähtö klo 10: Punkaharjun Wanhan koulun piha, tutkimuspuiston opastuspaikka
• Lähtö klo 13: Punkaharjun Wanhan koulun piha, tutkimuspuiston opastuspaikka
• Lähtö klo 15: Karjalan kallio, esteetön kierros

Opastuksen kesto noin tunti, ei ennakkoilmoittautumista.

Punkaharjun tutkimuspuiston osoite: Puistometsäntie 14, Punkaharju

—

Lisätietoja:

Niina Uronen, toimitusjohtaja, Suomen Metsämuseo Lusto

040 742 8470, niina.uronen@lusto.fi

Petteri Vanninen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus

029 532 2154, petteri.vanninen@luke.fi