Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi viimeisimmässä kokouksessaan apurahan kuudelle hankkeelle. Suurin osa apurahoista kohdistui tieteeseen ja tutkimukseen. Apurahahaun teemoittaminen on keino lisätä Metsäsäätiön vaikuttavuutta.

Suomen Metsäsäätiön tutkimusta ja tiedettä painottanut kesän apurahahaku herätti laajaa kiinnostusta. Metsäsäätiön käsiteltäväksi saapui 33 laadukasta hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 3,3 miljoonaa euroa. Apurahahakemuksissa näkyi selkeästi Suomen Metsäsäätiön ennalta toivomat painotukset: metsäelinkeinon arvonluonti, uusien luontotietoon perustuvien toimintamallien kehittäminen sekä metsäelinkeinon toimintaympäristön tulevaisuuden näkymät.

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi apurahaa yhteensä 513 768 euroa kuudelle hankkeelle. Eniten apurahaa myönnettiin tutkimukseen. Tutkimusapurahaa myönnettiin seuraaville hankkeille: Bioperäisen CO2:n hyötykäytön mahdollisuudet ja vaikutukset Suomessa (VTT), Leakage impacts of the EU’s climate and biodiversity policies on the global forest sector and its sustainability (Norwegian University of Life Sciences), Täsmämetsän- ja täsmäluonnonhoidon monimuotoisuusindeksointi puunkorjuun suunnittelun tueksi (Metsäteho Oy) sekä Metsäbiotalouden arvoketjujen merkitys Suomessa ja maakunnissa (Tapio Palvelut Oy). Lisäksi apurahaa myönnettiin Metsien Suomi -viestintähankkeelle sekä Finlandiataloon suunnitellulle metsäinnovaationäyttelylle.

Seuraava Suomen Metsäsäätiön apurahahaku avataan lokakuussa ja päätökset vuoden viimeisistä apurahoista tehdään joulukuussa.

Lisätietoja:

Matti Mäkelä, toimitusjohtajan sijainen

+358 40 741 1247

matti.makela@metsasaatio.fi

Helsingin yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan, kuinka tarkentuvaa metsätietoa tulkitaan paremmin ja hyödynnetään käytännöllisemmin. Metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan osaamisella on suuri merkitys maamme metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja koko yhteiskunnalle. Suomen Metsäsäätiö on osallistunut kyseisen professuurin rahoittamiseen neljän vuoden ajan.

”Nykyään pystytään ennakoimaan paljon, ennen kuin pyörät uppoavat maahan. Lisääntyneen tiedon myötä tunnistetaan puunkorjuuseen vaikuttavia seikkoja ja esimerkiksi ajoratoja voidaan suunnitella sen mukaan”, arvioi Jori Uusitalo Helsingin yliopiston metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professori.

Tutkimuksen myötä tiedetään jatkuvasti maastosta lisää, ja ns. täsmäpuukorjuun menetelmällä päästään metsänhoitotoimenpiteissä kuviotasolta puutasolle. Täsmäpuukorjuu on professuurin aikana yleistynyt käsite, jolla tarkoitetaan puunkorjuun suunnittelua puukohtaisesti ennakolta maastotiedon avulla.

Valmistuville opiskelijoille töitä ympäri Suomen niemen

Metsäteknologian ja puunkorjuun logistiikan maisteriohjelmasta valmistuneille metsänhoitajille on kysyntää työmarkkinoilla kaikkialla Suomessa. Ohjelmasta valmistuu jatkuvasti uusia ammattilaisia ja tällä hetkellä professuurin alla pro gradu -työn ohjauksessa on vajaat 15 opiskelijaa.

Professuurin opetus ja tutkimus vastaavat ajankohtaiseen metsäkeskusteluun

”Suomalainen metsäelinkeino on muuttunut suuresti viimeisen 10 vuoden aikana, mikä on kääntänyt katseet tulevaisuuteen. Professuurin aikana on korostunut ennustettavuus. Yhä lisääntyvä ja tarkentuva tieto lisää mahdollisuuksia huomioida sekä ennustaa metsien monimuotoisuus-, ilmasto- ja talousarvoja”, Uusitalo kommentoi professuurin opetusta. Metsäteknologian ja puunhankinnan professuurin teemat sopivat hyvin yhteen Suomen Metsäsäätiön tavoitteiden kanssa.

Jatkossa päivitystyötä oppimateriaaleihin ja puunkorjuun menetelmiin

Professuurin työ jatkuu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jatkorahoituksella. Ajankohtaisia hankkeita ovat mm. juuri valmistuva oppimateriaali korkeakouluopiskelijoille sekä muut hankkeet liittyen opetuksen ja luonnonmukaisen puunkorjuun kehitykseen.

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa professuuria neljättä vuotta. Muita keskeisiä rahoittajia ovat muun muassa Marjatta ja Eino Kollin säätiö sekä Koneyrittäjät. Yhteisellä panostuksella on saatu toivottu lopputulos.

”Kiitos kaikille rahoittajille. Hienoa, että lahjoitusprofessuurin takana on laaja joukko, joka uskoo aiheeseen”, Uusitalo kiittää.

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, joilla edistetään metsäelinkeinon elinvoimaa. Suomen Metsäsäätiö kohdistaa vuosittain merkittävän osan puukauppojen yhteydessä maksetuista menekinedistämismaksuista metsäelinkeinoa tukevan tutkimuksen rahoittamiseen.

Lisää professuurin ajankohtaisesta hankkeesta: luomuhakkuu.fi.

Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavan Metsä Forestin toimialajohtaja Juha Jumppanen on valittu Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Vuodesta 2016 puheenjohtajana toiminut Sauli Brander jatkaa hallituksessa jäsenenä. Metsäsäätiö hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Hallituksen nykyiseen kokoonpanoon voi tutustua kokonaisuudessaan täältä.

Juha Jumppanen on toiminut Metsäsäätiön hallituksessa vuodesta 2020. ”Metsäsäätiöllä on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä rooli metsäalan elinvoimaisuuden edistämisessä. Metsäsäätiö on alan yhteinen ponnistus, jonka avulla rakennetaan vaikuttavasti perustuksia tulevaisuuden menestykselle. Tutkimus, nuorisotyö ja metsäalan toiminnasta viestiminen ovat säätiön painopistealueita tulevina vuosina”, toteaa Jumppanen.

Suomen Metsäsäätiö jakaa vuosittain apurahoja noin 1,5 miljoonalla eurolla. Metsäsäätiö on koko metsäalan yhteinen apurahasäätiö, jossa niin puun ostajat, puun myyjät ja metsäalan työntekijät katsovat samaan suuntaan. Metsäsäätiö rahoittaa vaikuttavia hankkeita erityisesti tutkimuksen, nuorisotyön ja vaikuttajaviestinnän teemoista, joiden kautta edistetään suomalaisen metsäelinkeinon elinvoimaa.

Juha Jumppanen

Suomen Metsäsäätiön kevään 2023 isojen apurahojen haku on nyt auki. Metsäsäätiö odottaa innovatiivisia ja monipuolisia metsäelinkeinoon liittyviä apurahahakemuksia. Tutkimus, metsäelinkeinoon liittyvä nuorisotyö ja vaikuttajaviestintä ovat Metsäsäätiön apurahatoiminnan painopistealueita, ja keväällä odotamme erityisesti hakemuksia tutkimuksen saralta.

Metsäsäätiö toivoo erityisesti edistävänsä hankkeita, jotka tarkastelevat metsäelinkeinon arvoketjun taloudellista arvonluontia, metsätalouden, puunkorjuun ja talousetsien luonnonhoidon biodiversiteettivaikutuksia, uusia tutkimukseen ja luontotietoon liittyviä toimintamalleja tai esimerkiksi analyysia puutuotteiden ympäristökädenjäljestä. Myös tutkimukset, joissa arvioidaan tulevaisuuden toimintaympäristön vaikutuksia metsäelinkeinolle tai metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen, tukevat erinomaisesti Metsäsäätiön tarkoitusta ja tavoitteita.

Metsäsäätiö kannustaa eri tahoja hakemaan apurahaa edellä mainittuihin tai muihin tutkimusteemoihin. Apurahojen haku on auki myös muille Metsäsäätiön tavoitteisiin sopiville hankkeille.

Haku avattiin 17.4.2023 ja hakemuksia odotetaan saapuvaksi 13.8.2023 mennessä. Metsäsäätiön hallitus tekee hakemuksia koskevat päätökset apurahakokouksessa 29.8.2023. Hakemukset tulee toimittaa Metsäsäätiöön sähköisen apurahajärjestelmän kautta.

Onnea apurahahakuun!

Suomen Metsäsäätiön kevätseminaarissa 15.3. esiteltiin säätiön rahoittamia metsäelinkeinoa tukevia hankkeita. Pääosassa olivat kolme hanketta Metsäsäätiön kolmesta keskeisestä apurahatoiminnan painopistealueesta, joita ovat tiede ja tutkimus, lapset ja nuoret sekä päättäjäviestintä.

Ensimmäisenä dekaani Ritva Toivonen Helsingin yliopistosta kertoi Hyytiälän metsäasemalle kohoavasta uutta monitieteellistä tutkimusta mahdollistavasta Living Labista. 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski sekä kehityspäällikkö Sampo Juhajoki esittelivät 4H:n metsätoimintaa sekä Metsäsäätiön roolia ja vaikutusta tässä kokonaisuudessa. Lopuksi viestintäpäällikkö Kai Lintunen esitteli monipuolista kansainväliselle yleisölle suunnattua viestintäkokonaisuutta ja avasi kansainvälisen yleisön käsityksiä maailman metsistä ja metsäelinkeinosta.

Tilaisuuden juontanut Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Marttila totesi, että Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista saa olla ylpeä. Seminaaria seurasi paikan päällä sekä etäyhteyksin yhteensä noin 70 kuulijaa.

Suomen Metsäsäätiön hallintoneuvoston vuosikokous pidettiin seminaarin jälkeen, jossa muun muassa valittiin uusi hallintoneuvoston sekä hallituksen kokoonpano. Hallintoneuvoston ja hallituksen uudet kokoonpanot on nyt päivitetty: HALLINTONEUVOSTO ja HALLITUS.

Seminaarin esitysmateriaalit:

Aika: 14.3.2022 klo 12-13

Paikka: Sokos Hotel Presidentti Helsinki / etäyhteys

11:15 -12:00 Buffet-lounas 50 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle

12:00 Tietoiskuja Suomen Metsäsäätiön rahoittamista hankkeista

– Avauspuheenvuoro, JUHA MARTTILA, hallintoneuvoston puheenvuoro

– Hyytiälä ”Living Lab – Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” RITVA TOIVONEN, Helsingin yliopisto

– 4H-järjestön ”Metsissä Mahdollisuus” -metsätapahtumat ja toiminta TOMI ALAKOSKI, 4H-Liitto

– SW4SW – metsäviestintäkampanjat ja kansainväliset mediasuhteet KAI LINTUNEN, Suomen Metsäyhdistys

13:00 Avoin tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Lämpimästi tervetuloa Suomen Metsäsäätiön kevätseminaariin!

Suomen Metsäsäätiö jakoi vuodenvaihteen kokouksissaan apurahoja yhteensä 834 500 euroa metsäelinkeinoa edistäviin hankkeisiin. Tukea saivat Metsämuseo Luston peruskorjaus, useat koululaishankkeet, Metsien Suomi, päättäjäviestinnän hankkeet, sekä kaksi väitöskirjatyötä.

Metsäsäätiö tuki Metsämuseo Luston peruskorjaushankkeelle varmistettiin uudella apurahapäätöksellä, joka aikaistaa säätiön osallistumista hankkeen rahoittamiseen.

Lasten ja nuorten parissa yhteistyö jatkuu vahvasti. 4H-järjestölle myönnettiin jälleen merkittävä apuraja kuljetuskustannuksiin paikallisia metsätapahtumia varten sekä tämän toiminnan kehittämiseen. Yrityskylä Alakouluissa kuudesluokkalaiset tutustuvat tänäkin vuonna metsäalan ammatteihin. Yhteistyö Metsäsäätiön ja Yrityskylän kanssa syvenee entisestään, kun uusi Yrityskylä Alakoulu avautuu Poriin Satakunnan ja lähiseudun oppilaille. Suomen Metsäyhdistyksen nuoristotyötä rahoitetaan merkittävästi ja esimerkiksi Metsävisa toteutuu jälleen tänä vuonna Metsäsäätiön apurahan turvin.

Metsien Suomi -viestintäkampanja sai jatkorahoitusta alkuvuoden 2023 kampanjan toteutukseen. Kampanja käynnistyi tammikuun puolivälissä ja on ollut näkyvästi esillä mm. televisiossa, somessa ja radiossa. Alkuvuoden teemana on puupohjainen tulevaisuus. Uusi Puu -hankkeelle myönnetyllä apurahalla uusia puupohjaisia tuotteita esitellään koko vuoden ajan.

Päättäjille suunnattua viestintää kestävästä metsien käytöstä viestitään Päättäjien Metsäakatemia kursseilla niin suomalaisille kuin EU-päättäjille. Lisäksi päätöksentekijöille kohdennettu Forest.fi-verkkolehti sai Metsäsäätiöltä tukea. Lisäksi tukea myönnettiin kansainvälisen viestintäyhteistyön lisäämiseen, mistä kuullaan tarkemmin pian.

Lisäksi Metsäsäätiö myönsi apurahat kahdelle väitöskirjatyölle. Toisen väitöskirjan aiheena on suomalaiset metsänomistajat, ja teema linkittyy säätiön aiemmin rahoittamaan ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -tutkimukseen. Toisen väitöskirjan aiheena on hiilikierron dynamiikka koivuvaltaisilla turvemailla.

Suomen Metsäsäätiön hallitus kokoontuu seuraavaan apurahakokoukseen alkukesästä.

Jokaisella suomalaisella on kosketuspinta luontoon ja metsiin – retkeilemme, rentoudumme, marjastamme, sienestämme, metsästämme ja työskentelemme metsässä. Vihreä kulta, metsäteollisuus, työllistää suoraan tai välillisesti noin 140 000 suomalaista. Metsät ovat kansallisomaisuuttamme, ja ehkä juuri siksi niistä käydään jatkuvasti kiivasta keskustelua.

Kaikista suurin kysymys, jonka metsäfoorumi minussa herätti, oli se, kuinka luomme sellaista ilmapiiriä yhteiskunnalliseen keskusteluumme, jossa metsistä voidaan puhua kestävästi, mahdollisuuksien luojana? On selvää, että hyvinvointimme on viime kädessä riippuvainen luonnonvaroista ja ekosysteemien toiminnasta. Kohtuuttoman luontovelan maksaminen tulevaisuudessa on pois seuraavien sukupolvien kestävästä, uskottavasta hyvinvointivaltiosta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna luontovelan maksaminen käy kalliimmaksi kuin taloudellisen velan, koska vain toisen voi lopulta korjata rahalla. Ajatuksena oheinen tulevaisuuskäsitys tuntuu mielestäni kohtuuttomalta ajassa, jossa pitäisi pikemminkin tarjota toivonnäköaloja meistä seuraaville.

Kun keskustelu metsien tulevaisuuden kohtalosta käy mediassa kiivaana, samanaikaisesti päättäjien on pystyttävä tarkastelemaan metsiä niin talous- ilmasto- ympäristö- kuin virkistystavoitteetkin mielessä, mikä auttamatta vaatii tasapainoilua. Niin tutkijan, kansalaisen kuin päättäjien kannalta metsien kysymys on hyvin monimutkainen ja monitieteinen – ja juuri siksi niin mielenkiintoinen ja tärkeä. Ympäristöön – ja metsiin vaikuttavat päätökset voivat koskea jopa enemmän tulevia sukupolvia kuin nykyisiä.

Siksi uskonkin, että metsät voivat olla sukupolvia yhdistävä toivonluoja. Miksi väitän näin? Koska metsät voivat avata meille laajamittaisen, yhteisen kansallisen keskustelun siitä, millainen tämä maa on ollut, ja miten se jätetään meistä seuraaville. Maa on meillä vain hetken lainassa – on avaintekijä, että pystymme käyttämään sitä kestävästi, monipuolisesti kasvattaen ja takaamaan mahdollisuuksia ylisukupolvisesti.

Uskon, että moni metsäfoorumilla jakoi kanssani yhteisen tunteen siitä, että tällaisia kanavia keskustella, myös niiden kanssa, jotka ajattelevat asioista täysin päinvastaisesti pitäisi olla enemmän. Kuplien puhkominen auttaa luomaan ymmärrystä ja käymään keskustelua myös erilaisten todellisuuksien keskellä. Ison enemmistön kanssa löytyy aina jotain yhteistä, josta keskustelun voi aloittaa – sen etsiminen on rutkasti arvokkaampaa, kuin yhden totuuden huutaminen. Muutos alkaa aina teoista.

Milla Veteläinen, Suomussalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kainuun hyvinvointialueen valtuutettu & kansanedustajaehdokas (kesk.), joka uskoo, että maailma paranee yksi teko ja kohtaaminen kerrallaan.

INFOA NUORTEN VAIKUTTAJIEN METSÄFOORUMISTA: Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut nuorten vaikuttajien metsäfoorumia alusta alkaen ja viimeisin, syksyllä 2022, järjestetty foorumi oli jo järjestyksessään kahdeksas. Nuorten metsäfoorumissa annetaan ääni nuorille samalla erilaisiin metsäteemoihin tutustuen. Tapahtumassa tärkeää ovat keskustelut eri taustoista tulevien kurssilaisten ja metsäammattilaisten kesken. Suomen Metsäyhdistys vastasi tapahtuman järjestelyistä.

Suomen Metsäsäätiön hallitus myönsi 20.12.2022 pidetyssä kokouksessa 200 000 euron apurahan Luston peruskorjaushankkeelle. Metsäsäätiö oli aikaisemmin kesällä 2022 tehnyt periaatepäätöksen apurahan maksamisesta, mutta nyt tehdyllä päätöksellä rahoitus varmistuu. Metsäsäätiö haluaa turvata elinvoimaisen metsäkulttuurin säilymisen Suomessa.

Aikaisemman periaatepäätöksen mukaisesti osa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Karjalan alueilta kertyneestä menekinedistämismaksujen määrästä olisi myönnetty ensi syksynä apurahana Lustolle. Uusi apurahapäätös aikaistaa apurahan maksatusaikataulua ja varmistaa täsmällisen ja tiedossa olevan euromääräisen avustussumman säätiön uudistuvan strategian mukaiseksi.

Luston peruskorjaushanke on innostanut niin metsäammattilaisia kuin metsänomistajiakin tutustumaan Suomen Metsäsäätiön toimintaan erityisesti Saimaan alueella, mikä nähdään säätiössä erinomaisena asiana. ”Alueen toimijat ovat osoittaneet aktiivista otetta Suomen Metsäsäätiön esittelyssä. Joulukuun apurahan myöntäminen pitää huolen Metsäsäätiön, ja sitä kautta suomalaisten metsänomistajien ja puuta ostavien tahojen, osallistumisesta isoon ja vaikuttavaan Luston peruskorjaushankkeeseen”, kiittelee Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä.

Useiden erilaisten tahojen osallistuminen on merkki tärkeästä sekä vaikuttavasta työstä, jota Lusto metsäalalle tekee. Metsäsäätiön lisäksi peruskorjauksen rahoitukseen osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriö ja Savonlinnan kaupunki sekä muun muassa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Metsämiesten Säätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, MTK:n Säätiö, Keskitien Säätiö ja Stora Enso.

Suomen Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Luston peruskorjaus toteuttaa säätiön tavoitteita hyvin. Metsäkulttuurin turvaamisen lisäksi peruskorjauksessa korostuvat puun innovatiivinen käyttö, energiatehokkuuden kehittäminen sekä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut.

Lisätietoja:

toimitusjohtajan sijainen

Matti Mäkelä

040 741 1247

matti.makela@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiön isot apurahat ovat haettavissa 5.12. asti säätiön apurahajärjestelmässä.

Onko mielessäsi hankeidea, joka edistää metsäelinkeinon elinvoimaa ja metsien käytön hyväksyttävyyttä? Kyllä vastanneiden kannattaa tutustua Metsäsäätiön tavoitteisiin ja peilata niitä omaan ideaansa. Pienet eli alle 5 000 euron apurahahakemukset voi jättää Metsäsäätiön apurahajärjestelmään ympäri vuoden. Isoja, yli 5 000 euron, apurahoja käsitellään hallituksen kokouksissa harvemmin.

Suomen Metsäsäätiön hallitus kokoontuu vielä ennen joulua 20.12. keskustelemaan apurahapäätöksistä.

Viime vuonna apurahoja jaettiin noin 1,6 miljoonaa euroa.