Tutkimus ja tieto
Metsäsäätiö rahoittaa metsäelinkeinoa edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon jalkauttamista. Säätiön visiona on rakentaa metsäelinkeinolle menestyksekästä tulevaisuutta. Tutustu viimeisimpiin säätiön rahoittamiin hankkeisiin.
Metsäluonnon biodiversiteetin seuranta
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Luonnonvarakeskukselle myönnettiin 300 000 euroa tutkimushankkeelle: "Metsäluonnon biodiversiteetin seuranta". Apuraha myönnettiin lokakuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Luonnonvarakeskuksen johtamassa tutkimushankkeessa tuotetaan uutta seurantatietoa metsien monimuotoisuudesta. Hanke pyrkii löytämään muuttujia ja indikaattorilajeja, joiden mittaamisella valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä pystytään arvioimaan sekä monimuotoisuutta että luonnonhoitotoimien vaikutusta monimuotoisuuteen. Hankkeessa kehitettyjen uusien mittausten odotetaan tukevan sekä viranomaisseurantaa että metsäalan toimijoiden vastuullisuusraportointia. Tutkimusryhmään kuuluu myös Jyväskylän yliopisto.
Tulevaisuuden metsät
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Luonnonvarakeskukselle myönnettiin 150 000 euroa tutkimushankkeelle: "Tulevaisuuden metsät". Apuraha myönnettiin lokakuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke ”Tulevaisuuden metsät” koostaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisiin metsiin ja niiden luontaisesta sopeutumiskyvystä muutoksiin. Tutkimuksessa selvitetään sekä luontaisten että uusien puulajien menestymisen edellytyksiä muuttuvassa ilmastossa. Vaikutuksia tarkastellaan alueittain metsien elinvoimaisuuden, puuntuotannon, hiilensidonnan, talouden ja monimuotoisuuden näkökulmista. Hanke laatii tiekartan tulevaisuuden metsistä ja puulajikirjosta yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Hiljainen "suojelu" Suomen metsätaloudessa
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
PTT:lle myönnettiin 89 000 euroa tutkimushankkeelle: "hiljainen "suojelu" Suomen metsätaloudessa". Apuraha myönnettiin lokakuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Pellervon taloustutkimuksen tutkimushanke tuottaa tietoa niin sanotusta hiljaisesta suojelusta, jossa metsänomistaja jättää metsiään omaehtoisesti puuntuotannon ulkopuolelle. Tutkimus tuottaa tietoa sekä yksityismetsien puuntuotannon ulkopuolella olevien metsien määrästä että hiljaiseen suojeluun johtaneista syistä. Tutkimus perustuu metsänomistajakyselyyn, joka toteutetaan puhelinhaastatteluina. Hanke lisää ymmärrystä metsänomistajien arvojen ja tavoitteiden vaikutuksista Suomen yksityismetsien metsävaroihin, puumarkkinoihin sekä metsien luontoarvoihin.
Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteiden vaikutukset uhanalaisten lajien elinympäristöihin ja esiintymiseen
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Luonnonvarakeskukselle myönnettiin 35 000 euroa hankkeelle: "Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteiden vaikutukset uhanalaisten lajien elinympäristöihin ja esiintymiseen". Apuraha myönnettiin kesäkuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Tavoitteena on tuottaa pohjoismaiseen tutkimukseen perustuva referoitu katsausartikkeli talousmetsien luonnonhoidon eri toimenpiteiden monimuotoisuusvaikutuksista. Hankkeessa kootaan yhteen olemassa oleva tutkimustieto ja esitetään keskeiset tulokset ja johtopäätökset yhdessä julkaisussa, joka on helposti saatavilla myös kansainvälisille sidosryhmille.
Puutuotteiden ja puupohjaisen energian globaali vaikutus fossiilisiin kasvihuonekaasupäästöihin (PuuC)
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Itä-Suomen yliopistolle (UEF) myönnettiin 71 512 euroa tutkimushankkeelle: Puutuotteiden ja puupohjaisen energian globaali vaikutus fossiilisiin kasvihuonekaasupäästöihin (PuuC)". Apuraha myönnettiin kesäkuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Hanke tuottaa määrällinen arvion ilmastokädenjäljestä eli siitä, kuinka paljon puun käytöllä on hillitty ja tullaan hillitsemään ilmakehään vapautetun fossiilisen hiilidioksidin määrää globaalisti. Samoin arvioidaan, paljonko fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt muuttuisivat, jos puun käyttömäärät tai tuotejakaumat muuttuvat tulevaisuudessa. Analyysi perustuu puutuotteiden ja -energian korvausvaikutuksiin: jokainen puupohjainen tuote- ja energiayksikkö korvaa osittain tai kokonaan fossiilisia päästöjä aiheuttavia materiaaleja tai tuotteita. Puun käytöllä vältettyjen fossiilisten päästöjen rahallinen arvo arvioidaan linkittämällä fossiilipäästömäärä päästökauppamarkkinoilla vallinneeseen hiilidioksidipäästön tonnihintaan.
Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Pellervon taloustutkimukselle (PTT) myönnettiin 53 000 euroa hankkeelle: "Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen". Apuraha myönnettiin kesäkuussa 2024.
Apurahahanke tiivistetysti:
Hankkeen yleistavoitteena on muodostaa kattava kuvaus luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi Suomen metsissä 1990-luvulta alkaen tehdyistä toimista. Monimuotoisuustoimien tarkastelu on luontevaa aloittaa 1990-luvulta, sillä tuolloin Suomen metsäpolitiikka, metsien hoitoa koskeva lainsäädäntö ja metsänhoidon suositukset muuttuivat voimakkaasti. 1990-luvulta lähtien talousmetsien käsittelyssä alettiin ottaa selvästi aikaisempaa paremmin huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen muun muassa säästöpuita jättämällä.
Tarkastelun kohteena hankkeessa on metsätalousmaa pitäen sisällään yksityishenkilöiden, valtion, yhtiöiden, kuntien ja muiden yhteisöjen omistamat metsät. Monimuotoisuustoimista tarkastelussa ovat esimerkiksi suojelu, suoja- ja vaihettumisvyöhykkeet, säästöpuut, sekapuustoisuus ja ennallistaminen. Toimien kuvauksen lisäksi tarkastellaan niiden yleistymistä ja käyttöönottoa julkisen sektorin, metsäalan yritysten ja metsänomistajien toimissa ja ohjeistuksissa. Lisäksi kuvataan viimeaikaista kehitystä, jossa yksityisen sektori on kehittänyt omaehtoisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia, ja tarkastellaan mahdollisia tulevaisuuden kehityspolkuja.
Pääasiallisia menetelmiä toteutuksessa ovat kirjallisuuden tarkastelu ja metsäalan keskeisten toimijoiden haastattelut. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan luonnon monimuotoisuutta kuvaavia tilastointi- ja seurantaindikaattoreita.
Hyytiälä ”Living Lab - Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” – teknisen tutkimusympäristön toteutus sekä puurakentamisen kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin tutkimus
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteelliselle tiedekunnalle myönnettiin 100 000 euroa hankkeelle: "Hyytiälä ”Living Lab - Kestävä ja hyvinvointia tukeva puurakentaminen” – teknisen tutkimusympäristön toteutus sekä puurakentamisen kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin tutkimus". Apuraha myönnettiin kesäkuussa 2022.
Apurahahanke tiivistetysti:
Tämän hankkeen tavoite on perustaa uudisrakennuksiin kansainvälisesti ainutlaatuinen, monitieteinen kestävän puurakentamisen Living Lab – tutkimusalusta. Aivan erityistä on mahdollisuus tutkia puurakennuksen asumiskäytön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia kokeellisesti ja yhdistää rakennuksen, sen käyttäjien ja ulkoilman(ilmaston) systemaattista ja pitkäaikaista mittausaineistoa keskenään.
Suomen Metsäsäätiön rahoituksella resursoidaan Hyytiälän Living Lab -tutkimusalustan tekninen implementointi ja sen käytön avaava tutkimus esitetyn suunnitelman mukaisesti vuosina 2022−2025 käytettäväksi ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kokeellisen tutkimusympäristön implementointiin ja tutkimukseen. Tämä on Living Lab –ympäristön kaikkein ainutlaatuisin ja uudenlaisinta tutkimustietoa tuottava osuus.
Vaasan yliopiston professuuri
RAHOITUS KÄYNNISSÄ
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistykselle myönnettiin yhteensä 100 000 euroa lahjoitusprofessuurille teemalla: "Professuuri: Kestävä ja kilpailukykyinen liiketoiminta puurakentamisessa". Apuraha myönnettiin joulukuussa 2021 ja rahoitus on monivuotinen.
Apurahahanke tiivistetysti:
Epanet-verkostoon ja Vaasan yliopistoon rekrytoidaan 5-vuotiskaudeksi professori, jonka tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa suuren mittakaavan puurakentamisen arvoketjun kestävyyden, kilpailukyvyn, liiketoiminnan ja erityisesti markkinoinnin ja liiketoimintakonseptien kehittämisen tueksi.
Professorin työssä painotetaan seuraavia tehtäviä:
- tutkimusryhmän kokoaminen, johto ja ohjaus
- puurakennusalan yrityksiä tukevan uusimman tiedon kokoaminen sekä uuden tiedon tuottaminen yritysten hyödynnettäväksi
- jatkohankkeiden suunnittelu ja ulkopuolisen rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten kanssa
- jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta
- kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin
- osallistuminen alan keskusteluun ja alan tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa
- korkeatasoisten tieteellisten julkaisujen tuottaminen.
Professuuri Helsingin yliopistossa
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle myönnettiin yhteensä 100 000 euroa metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan lahjoitusprofessuurille. Apuraha myönnettiin 2019 ja tuki ulottui vuoteen 2023 asti.
Apurahahanke tiivistetysti:
Tavoitteena perustaa professuuri turvamaan ja vahvistamaan metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan tutkimusta, opetusta ja osaamiskapasiteettia Suomessa ja toimia suunnitelmallisessa vuorovaikutuksessa metsäalan käytännön kanssa puunhankinnan ja metsäteknologian kehittämistyössä. Suomen Metsäsäätiö on professuurin osarahoittaja yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professuuri auttaa turvaamaan kasvavan metsäbiotalouden osaajien saatavuuden lähitulevaisuudessa. Professuuri on osaltaan toteuttamassa suunnitelmaa kansainvälisestä kestävän biotalouden teknologian huippuklusterista Helsingin yliopiston Viikin kampuksella.
Professuuri vahvistaa aktiivista yhteistyötä metsäteknologian ja puunhankinnan kehittämistyössä. Tutkimuksen ja kehitystyön tuloksellisuus perustuu professorin, tutkimusryhmän ja käytännön toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tutkimus ja kehitystyö tuottavat uutta tietoa ja asiakaslisäarvoa teknologioiden sovellutuksina. Professori tulee hakemaan tutkimusrahoitusta kansainvälisistä rahoituslähteistä, mikä sekä edellyttää, että vahvistaa suomalaisen puunhankinta-alan tutkimuksen kansainvälistymistä.
Metsänomistaja 2020
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsäsäätiön merkittävästi rahoittama ”Suomalainen metsänomistaja 2020” -hanke kartoittaa laaja-alaisesti metsäelinkeinon tulevaisuuden kuvaa ennen kaikkea metsänomistajarakenteen ja metsätalouden näkökulmasta. Hanke on aloitettu jo vuonna 2018 ja tutkimukselle on nyt myönnetty jatkotukea.
Tutkimuksen pohjana ovat erilaiset rekisteriaineistot sekä postikysely, joiden perusteella pyritään arvioimaan mm. metsänomistajakunnassa tapahtuvien arvojen ja käytösilmapiirin muutoksia. Metsien asemaa arvioidaan suhteessa koko yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Kyselytutkimuksen tärkeydestä kertoo 6 550 vastausta, mikä ylitti odotukset vastausaktiivisuudesta. Hankkeen perusteellinen viestiminen jo aineiston keruuvaiheessa kuuluu työn kokonaisuuteen ja näin ollen koko metsäalan, median ja päättäjien toivotaan hyötyvän tutkimustuloksista.
Tulosten julkaisuseminaari on tarkoitus pitää syksyn 2020 aikana. Tutkimuksen ajankohtaiseen tilanteeseen voi tutustua osoitteessa: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/metsanomistaja-2020.
Ojitettujen soiden kestävä käyttö
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimushankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turvemaiden kestävästä metsätalouskäytöstä. Hankkeen päätoteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yhdessä laajan suotutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laaja tutkimustieto oli mahdollista koota synteesiksi yhteen”, kiittää Ojanen.
Ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologinen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovitettavissa. Yhtä toimenpidesapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehitettyjä turvemaiden käsittelytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustavalkoinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käytännönläheinen lähestymistapa voisi olla luokittelu siihen, millaisilla soilla intensiivinen metsätalous on kannattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsätalouden ulkopuolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojittamattomaan tilaan”, Ojanen toteaa.
Koko raportti luettavissa Suoseuran sivuilla.
(Kuva: Jani Antila)
Maastolaserkeilaus puuston laatutunnusten mittaamisessa
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Tohtorikoulutettava Jiri Pyörälä Helsingin yliopistosta tutki väitöskirjatutkimuksessaan maastolaserkeilauksen käyttöä puuston laatutunnusten mittaamisessa erityisesti sahateollisuuden näkökulmasta. Maastolaserkeilaus eli Terrestial Laser Scanning (TLS) on tekniikka, jolla voidaan tuottaa metsästä yksityiskohtainen 3D-pistepilvi, josta yksittäisten puiden runkoja ja oksia voidaan mitata.
Tutkimus on nyt valmistunut ja valmiiseen väitöskirjaan pääset tutustumaan tästä. Vaihtoehtoisesti voit alta lukea tiivistelmän aiheesta.
Hoidetuilla metsillä on useita tärkeitä rooleja muuttuvassa ilmastossa ja ympäristössä. Puu sitoo ja varastoi hiiltä niin kasvaessaan, kuin pitkäikäisiksi puutuotteiksi jalostettuna. Näiden vaikutusten huomioiminen metsänhoidossa vaatii tarkkaa suunnittelua, jolla varmistetaan metsänhoidon ja puunkäytön kestävyys. Tieto puuaineen ominaisuuksista on keskeisessä osassa, sillä ne vaikuttavat hiilivarastojen suuruuteen metsissä, sekä puun käytettävyyteen pitkäikäisenä rakennesahatavarana. Puunmuodostuksen teoreettisen taustan mukaisesti, runko, latvus ja oksarakenne ovat potentiaalisia selittäviä muuttujia (eli puun laatuindikaattoreita), kun mallinnetaan puuaineen ominaisuuksia, puubiomassaa ja puun laatua. Puunmuodostuksen monimutkaisuudesta ja moniulotteisesta vaihtelusta johtuen, tarvittavien laatuidikaattorien mittaaminen osana metsävarojen inventointia ja riittävällä yksityiskohtaisuudella on ollut aiemmin mahdotonta. Monialustaisen laserkeilauksen kehittyminen kuitenkin tukee aiempaa monipuolisempien kartoitus- ja mallinnusjärjestelmien rakentamista, jotka perustuvat tiheisiin kolmiulotteisiin pistepilviin.
Tämän työn tavoitteena oli määritellä, kuinka puuaineen ominaisuuksia voidaan arvioida kaukokartoitusta hyödyntävässä metsävarojen inventoinnissa. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin menetelmiä puun laatuindikaattorien mittaamiseksi hoidetuissa männiköissä (Pinus sylvestris L.) lento- ja maastolaserkeilauksen avulla, ja arvioitiin niiden toimivuutta. Ensin arvioitiin laatuindikaattorien mittatarkkuus pistepilvissä. Toiseksi verrattiin pistepilvimittauksia röntgentomografiamittauksiin teollisilla sahoilla. Kolmanneksi arvioitiin lentolaserkeilauksella tuotettujen latvuspiirteiden tarkkuutta laatuindikaattorien ennustamisessa.
Tuloksien perusteella pistepilvien laatu ja pistetiheys vaikuttivat merkittävästi mitattujen laatuindikaattorien tarkkuuteen. Puuaineen ominaisuuksien arvioimisessa, maastolaserkeilausta tulisi käyttää työkaluna mahdollisimman yksityiskohtaisten runko- ja oksikkuustietojen keräämiseen tarkkaan valikoiduista näytepuista. Tarkasti mitatut laatuindikaattorit voivat selittää puuaineen ominaisuuksia mallinnuksessa. Käytettyjen mallien tulisi perustua laatuindikaattoreille, jotka voidaan ennustaa lentolaserkeilausaineistosta (esim. puun pituus ja latvuksen mittasuhteet), jotta ennusteet ovat yleistettävissä laajoille alueille.
Tulevaisuudessa, maasta ja ilmasta tehtävällä kaukokartoituksella voi olla tärkeä rooli puuaineen ominaisuuksien aikaan ja paikkaan sidotun vaihtelun tutkimuksessa. Lisää poikkitieteellistä työtä tarvitaan, jotta kaukokartoitusta ja puuaineen ominaisuuksia ennustavia spatiaalisia malleja voidaan täysimittaisesti hyödyntää kiihtyvän ilmastonmuutoksen, muuttuvan metsänhoidon ja lisääntyvän puunkäytön tuomien haasteiden kohtaamisessa.
Kuva 1. Puuaineen ominaisuuksien kaukokartoittaminen tulevaisuuden metsävarojen inventoinnissa. a) Maastolaserkeilauksella mitataan tarkkaa tietoa puuston runko- ja latvusgeometriasta. b) Sahoilla tukeista mitataan laatutunnuksia mm. röntgentomografialla. c) Laserkeilaus- ja röntgendatat yhdistämällä laaditaan puukohtaisia laatumalleja. d) Laatumallit yleistetään leimikoille lentolaserkeilauksella.
päivitetty 16.9.2020
Käytäväharvennus on lupaava menetelmä nuorten männiköiden harvennukseen
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Käytäväharvennusta kehitetään Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa ”Käytäväharvennus – menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen” -hankkeessa. Koneellista harvennushakkuuta edistävässä käytäväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.
– Käytäväharvennusmenetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit, kertoo Luken tutkija Yrjö Nuutinen.
Suomessa yleisimmin käytetty harvennusmenetelmä on perinteinen valikoiva harvennus, jossa poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien välimaastosta.
Tulokset ensimmäiseltä testihakkuulta rohkaisevia
Käytäväharvennusta testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella. Kohteena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa taimikonhoito oli tehty oikea-aikaisesti ja jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta. Testihakkuissa harvennettujen kuutioiden määrä tuntia kohden oli merkittävästi suurempi kuin perinteisessä valikoivassa harvennuksessa.
– Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely veivät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa, Nuutinen kertoo.
Testikuljettaja oli harjaantunut perinteiseen valikoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytäväharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuksella.
Käytäväharvennusta testataan erilaisilla kohteilla
Jatkossa käytäväharvennusta kehitetään mäntyvaltaisessa ensiharvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella on tehty taimikonhoito ensimmäisen testileimikon tavoin, mutta ensimmäisestä leimikosta poiketen siellä on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos. Jatkotutkimuksissa testihakkuumetsiköihin perustetaan pitkäaikaiset seurantakokeet, joissa selvitetään käytäväharvennuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuominaisuuksiin.
Testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla ja testihakkuut toteutetaan UPM:n avainyrittäjä Varis Forest Oy:n Ponsse Beaver -harvesterilla. Hankkeen rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen budjetti vuosille 2017–2018 on 125 600 euroa. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä.
Lisätietoja: Tutkija Yrjö Nuutinen, Luke, puh. 029 532 3257, yrjo.nuutinen@luke.fi
Näyttöön perustuva metsätalous
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsien käyttöön ja hoitoa koskevaan päätöksentekoon liittyy monia näkökulmia. Jos eri näkökantoja perustellaan käyttäen lähinnä niitä tukevia tutkimustuloksia, jää kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta tiedetään, vaillinaiseksi. Syntyy tilanne, jossa päätöksenteko ei pohjaudu näyttöön vaan mielipiteisiin ja olemassa oleviin käytäntöihin ilman tarkkaa tietoa käytäntöjen vaikuttavuudesta.
Näyttöön perustuva metsätalous -hankkeen tavoitteena on luoda pohja näyttöön perustuvalle päätöksenteolle. Hankkeessa kootaan saatavilla oleva tieteellinen tieto suomalaisten metsätaloutta harjoittavien ja muiden metsien käytöstä kiinnostuneiden tahojen tietoon. Näin pyritään vahvistamaan tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa metsätalouden kestävyyden kysymyksissä ja tuottamaan tietoa toimintatapojen vaikuttavuudesta ja vaikutuksista. Tieteellisen tiedon synteesi toteutetaan systemaattisten kirjallisuuskarttojen ja -katsausten avulla.
Hankkeen toteuttavat yhdessä Metsäteho Oy, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.
Uusi selvitys metsätalouden taloudellisesta tuloksesta eri kasvatustavoissa
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Uuden metsälain myötä metsänomistajien vaihtoehdot metsänkasvatuksessa ovat lisääntyneet. Siitä syystä myös metsäammattilaiset ovat kouluttautumassa uusiin metsänkasvatusmenetelmiin.
Pellervon taloustutkimus ja Suomen Metsäyhdistys ovat selvittäneet Suomen Metsäsäätiön rahoituksella, miten tasa- ja eri-ikäiskasvatuksen taloudellista kannattavuutta voidaan aiempien tutkimusten perusteella verrata ja miksi tutkimukset ovat päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin. Yksinkertaistaen syy on tutkimusten lähtökohtien ja kohteiden huomattava vaihtelu.
Selvityksen mukaan metsänkasvatusmenetelmän kannattavuus on tapauskohtaista, eikä yleisesti kannattavinta metsänkasvatustapaa ei voi määritellä. Tulos riippuu metsänomistajan toiveista ja metsän piirteistä.
Selvityksen pohjalta tehtiin myös Powerpoint-kalvosarja, johon on poimittu selvityksestä metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuden arvioimiseen liittyvät asiat. Voit ladata esityksen käyttöösi alla olevasta linkistä.
Lue lisää:
PTT:n selvitys: Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa
Metsien käyttörajoitusten vaikutukset metsäelinkeinoon
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Pilottitutkimuksessa ”Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin – puunjalostajan näkökulma” selvitettiin sahayritysten kykyä sopeutua puunhankintamahdollisuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksessa (2008-2010) tutkittiin erilaisten maankäytön rajoitusten, kuten suojelualueiden ja kaava-alueiden, vaikutusta. Professori Tuula Packalenin johtamassa hankkeessa ovat mukana Metla, Helsingin yliopisto ja EFI Euroopan metsäinstituutti.
Packalen ja ryhmä jatkoivat aiheesta "Metsien käyttörajoitusten, erityisesti yleiskaavojen, vaikutukset metsätalouteen ja metsäteollisuuden puunhankintaan" -tutkimuksella (2012), joka tehtiin Etelä-Suomen alueella.
Hanke on käynnistänyt Kansainväliseen metsästrategiaan 2025 kuuluvan laajan hankkeen, Metsäalaa tukeva kaavoitus.
Lue lisää:
Yksityismetsänomistajien aktiivisuus ja palvelutarpeet
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
PTT selvitti tutkimuksessaan yksityismetsänomistajien aktiivisuutta ja mitä hiljaiset metsänomistajat haluavat metsiltään.
Suomen yksityisen metsätalousmaan pinta-alasta noin 10% on hiljaisilla metsänomistajilla. Hiljaiset omistajat eroavat aktiivisista siinä, millaisia tavoitteita heillä on metsäomistuksen suhteen. Luonto- ja ympäristötavoitteet korostuvat, ja he myös usein välttivät avohakkuuta ja halusivat lisää tietoa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimus esittää, että metsäasioiden hoitamista tulisi helpottaa ja palvelunsaantia parantaa. Metsävaratiedon saatavuus mahdollistaisi markkinaehtoisten palvelujen kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden tulisi myös tunnistaa entistä paremmin hiljaisten omistajien tarpeet.
Hiljaisiksi on tutkimuksessa luokiteltu metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet hakkuita edeltävää metsänkäyttöilmoitusta tai hakeneet Kemera-tukea edelliseen kymmeneen vuoteen. Tutkimus julkaistiin seminaarissa 8.2.2017.
Lue lisää:
Tutkimuksen julkaisut:
Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – Metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen. PTT raportteja 255.
Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – metsänomistajakyselyn tuloksia. PTT raportteja 256.
Metsäammattilaisten näkemyksiä metsätaloudellisen passiivisuuden syistä. PTT työpapereita 185.
Hietala, J. ja Valonen, M. (2016), Aktiiviset ja passiiviset kuolinpesät Luken julkaisussa.
Valonen, M. (2016), Metsänomistajan metsätaloudellista aktiivisuutta alentavat tekijät. Pro-gradu. Helsingin yliopisto.
Julkaistu 9.2.2017
MyrskyPuu-tutkimus – myrskytuhoriskikartat koko Suomeen
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkkeessa tehdään päivittyvä karttatuote, jossa kuvataan tuulituhoriskiä Suomen metsille. Tutkimuksessa tuotetaan myös keskimääräinen tuulituhoriskikartta koko Suomen alueelle. Kartta löytyy täältä.
Hankkeessa yhdistetään monipuolisesti eri tietolähteitä. Käytössä on Luke:n metsävarakartat, yksityiskohtainen korkeusmalli, maaperäaineistot, tuuliaineistot sekä routaa kuvaavat mallit. Koostettavan laskentajärjestelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa korkean tuulituhoriskin metsäkohteet ja tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan puukauppaa ja hakkuutapoja.
Metsien tuulituhot ajoittuvat pääasiassa kauteen, jolloin maa on sulana ja puut voivat kaatua juurineen. Märät, vähälumiset talvet lisäävät riskiä tuulituhoihin.
Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanke
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Finnish Wood Researchin hankkeessa luotiin puuelementtirakentamiseen yhtenäinen ja avoin rakentamisjärjestelmä, jonka tavoite on yrityskohtaisten, kaupallisten puurakentamisen sovellusten ja liiketoimintamallien kehittäminen. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää Suomeen mittava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakennusteollisuus. Yhteisen avoimen järjestelmän puuttuminen on hidastanut teollisen puukerrostalorakentamisen läpimurtoa. Hankkeen osana ollut RunkoPES on jo halukkaille saatavilla Puuinfon sivuilla.
Lue lisää:
Suunnitteluohjeet Puuinfon verkkosivuilla
Artikkeli Woodarchitecture.fi-sivuilla
Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsäsäätiö rahoitti vuonna 2012 Pellervon taloustutkimuksen pilottitutkimusta Nuoret ja puupohjaisten tuotteiden kuluttaminen. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten kulutustottumuksia, asenteita ja toiveita puupohjaisia tuotteita kohtaan (valikoidut paperilaadut, kartonki, puutuotteet). Toisena tavoitteena oli korjata pahimpia puupohjaisiin tuotteisiin liittyviä väärinymmärryksiä ja virheitä nuorten tiedoissa. Pilottitutkimuksen tulokset julkaistiin syksyllä 2012.
Lue lisää:
Metsästä saatavan bioenergian mahdollisuudet Euroopassa – työkaluja metsäpolitiikan tekijöille
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsäbioenergia on yksi vanhimmista ja kestävimmistä tavoista hyödyntää metsiä ihmiskunnan hyväksi. Jopa nykyään 50 % maailman ja noin 20 % Euroopan puun käytöstä liittyy puun käyttöön polttoaineena. Numerot eivät kerro koko totuutta metsästä saatavan bioenergian käytön laajuudesta. Tilastoihin ei ole laskettu mukaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja ja jätteen hyötykäyttöä, joten todelliset prosenttiosuudet ovat korkeammat. Lisäksi usein jää huomioimatta, että metsäbioenergia ei ole yksiselitteinen käsite vaan se pitää sisällään lukuisia eri asioita.
Metsäbioenergia-teemaan tarjotaan jäsennellysti uutta tutkimustietoa EFI:n julkaisemassa raportissa Forest Bioenergy for Europe. Suomen Metsäsäätiön rahoittamasta raportista on tehty myös käyttövalmis pdf-esitys englanniksi.
Lue lisää:
Metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys -viestintämateriaali
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsäsäätiö rahoitti selvityksen Pellervon taloustutkimuksella, joka kartoitti maakuntakohtaisesti metsäsektorin taloudellista ja työllistävää merkitystä Suomelle ja suomalaisille.
Vuonna 2011 valmistuneesta selvityksestä tehtiin kalvosarja sekä esite, jotka ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Lue lisää:
Kalvosarja ja esite
Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Metsäsäätiö rahoitti vuonna 2009 Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusta Yksityismetsänomistajakunta muutoksessa: tulevaisuuden metsänomistaja 2030. Tutkimuksessa kartoitettiin uusien ja tulevien metsänomistajien asenteita ja tietoja liittyen metsänomistukseen, metsätalouteen ja puukauppaan.
Lue lisää:
Suomalaiset metsäasenteet
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Suomen Metsäyhdistys teettää Taloustutkimuksella 2–3 vuoden välein Metsä ja puu -mielipidetutkimuksen, joka mittaa suomalaisten tietoa metsäalasta ja asenteita metsätaloutta ja -teollisuutta kohtaan.
Toistuvat mittaukset selvittävät asenteissa ja tietämyksessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.
Lue lisää:
Tuoreimmat tutkimustulokset Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivulla
Maakuntalintu metso viihtyy nuorissa talousmetsissä
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
Keski-Suomen Metsoparlamentin hankkeessa on vuodesta 2001 asti pyritty parantamaan metson elinmahdollisuuksia yhteistyötä tekemällä, tietoa hankkimalla ja sitä jakamalla. Hankkeen eräs keskeinen tulos on, että metso viihtyy myös nuorissa metsissä, kun niiden ensiharvennukset ovat ajallaan tehtyjä.
Hankkeessa tiedotetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille harvennusten tärkeydestä metson elinolojen kehittämiseksi. Metsäsäätiömaksua kerättiin selvitystä varten kohdennetusti Keski-Suomen puukauppojen yhteydessä vuoden 2005 heinäkuun alusta joulukuun loppuun.
Lue lisää:
Keski-Suomen Metsoparlamentti
Puuproffa tallentaa puutietoutta ja keskustelee puusta
PÄÄTTYNYT HANKE / SÄÄTIÖN RAHOITUS PÄÄTTYNYT
PuuProffa on Pro Puu -yhdistyksen internetpalvelu, joka kokoaa ja jakaa puualan tietoutta sitä tarvitseville. PuuProffa paneutuu puusta puhumiseen erityisesti puusepänalan ja puuarkkitehtuurin näkökulmista. Puhutaan siis hyvästä – ja huonostakin – puun käytöstä rakentamisessa, sisustamisessa sekä kalusteiden ja esineiden valmistamisessa.
Puuproffan asiantuntijaryhmä, Puupaneeli, kokoontuu sopivin väliajoin käsittelemään esille tulleita kysymyksiä. Paneelin yhteenvedot julkaistaan sivustolla. PuuProffan takana oleva ProPuu -yhdistys palvelee sekä puualan ammattilaisia että asiasta kiinnostuneita kuluttajia opastamalla ja informoimalla erilaisissa puuhun liittyvissä kysymyksissä.
Lue lisää:
Puuproffa
Pro Puu ry