Hiljaisen suojelun jäljillä: kohteet, syyt ja paikkatietopohjaiset tunnusmerkit

Osa metsänomistajista jättää metsiään omaehtoisesti metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelee niitä vain pienimuotoisesti. Tätä kutsutaan hiljaiseksi suojeluksi. Tammikuussa 2026 julkaistu PTT:n raportti teki ilmiön laajuuden näkyväksi valtakunnallisesti. Jatkotutkimuksessa selvitetään, millaisia nämä kohteet käytännössä ovat ja miksi metsänomistajat ovat rajanneet juuri ne kokonaan tai osittain metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

Hankkeessa hyödynnetään aiemmin kerättyä metsänomistajakyselyä ja tarkastellaan, miten metsänomistajien taustatekijät liittyvät hiljaiseen suojeluun. Lisäksi toteutetaan 15–20 syvähaastattelua, joissa metsänomistajien kanssa käydään karttapohjaisesti läpi heidän metsäomaisuuttaan ja rajataan hiljaisen suojelun kohteita. Haastatteluissa selvitetään, millaisia luonto-, maisema-, virkistys-, taloudellisia ja henkilökohtaisia syitä kohteiden taustalla on.

Haastatteluissa rajattuja kohteita tarkastellaan myös avoimesti saatavilla olevien paikkatietoaineistojen avulla. Näin voidaan arvioida esimerkiksi kohteiden sijaintia, puustoa, maaperää, saavutettavuutta ja suhdetta vesistöihin, teihin, rakennuksiin, suojelualueisiin ja muihin luontoarvoihin viittaaviin kohteisiin. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta kohdetason ymmärrystä siitä, millaisista metsistä ja metsänomistajien valinnoista hiljainen suojelu käytännössä muodostuu. Samalla hanke luo pohjaa sille, miten hiljaisen suojelun kohteita voidaan jatkossa kuvata ja tarkastella aiempaa systemaattisemmin.

Hankkeen tulokset syventävät aiemman raportin havaintoja ja auttavat kuvaamaan metsänomistajien vapaaehtoista, usein tilastojen ulkopuolelle jäävää toimintaa. Tieto tukee metsäalan viestintää, päätöksentekoa ja keskustelua metsien moniarvoisesta käytöstä.

Apurahansaaja: Pellervon taloustutkimus PTT.